Pariisin ilmastosopimus http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/158223/all Wed, 16 May 2018 08:21:54 +0300 fi Pariisin ilmastosopimukselta puuttuu tieteellinen ja teknologinen pohja http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255359-pariisin-ilmastosopimukselta-puuttuu-tieteellinen-ja-teknologinen-pohja <p>&nbsp;Tähän mennessä 170 maata on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen. Sopimuksen tavoite on pitää maapallon ilmaston lämpeneminen alle 2 asteessa vuodesta 1750 laskettuna.&nbsp; Tieteellisistä perusteista sopimuksessa ei ole mitään mainintaa. Nämä perusteet tulevat IPCC:ltä (Intergovernmental Panel on Climate Change). Tieteellisten puutteiden lisäksi teknologiset keinot hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen näyttävät erittäin huonoilta.</p><p>IPCC on määritellyt 2 ⁰C sellaiseksi rajaksi, jolloin maapallon ilmastoon voi tulla pysyväluontoinen muutos vaaralliseen suuntaan. Tietokonemallien perusteella mm. poikkeukselliset sääilmiöt yleistyvät, satomäärät romahtavat, jäätiköt sulavat, ihmisiä kuolee helleaaltoihin ja merenpinta nousee merkittävästi. Toistaiseksi mikään näistä asioista ei ole menossa huonompaan suuntaan. Hirmumyrskyt eivät ole lisääntyneet, satomäärät ovat kasvaneet myös kuumissa maissa, maapallo vihertyy, kylmä ilma tappaa edelleen enemmän kuin kuuma, ja merenpinnan nousu on ollut normaalia. Jäämeren jään pinta-ala on pienentynyt 9-20 % vuodenajasta riippuen pysyen nykytasolla n. 10 vuotta, mutta ei ole sulanut kokonaan kuten mm. nobelisti Al Gore ennusti ja jääkarhuja on enemmän kuin sataan vuoteen.</p><p>Sopimuksessa puhutaan perusskenaariosta (Baseline scenario), jolla tarkoitetaan skenaariota, kun mitään toimenpiteitä ei tehdä kasvihuonepäästöjen rajoittamiseksi. Perusskenaarioksi on valittu pelottavin ja itse asiassa mahdoton IPCC:n skenaario RCP8.5, jossa lämpötila nousee keskimäärin 4,25 ⁰C vuoteen 2100 mennessä. Jotta tämä toteutuisi hiilidioksidin (CO2) pitoisuus pitäisi nousta jatkossa 6,4 ppm vuodessa, kun 2000-luvulla nousuvauhti on ollut vain 2,2 ppm vuodessa. CO2-emissiot ovat olleet lähes samalla tasolla kuusi vuotta peräjälkeen, joten tämä nykytilanne eli &rdquo;Business as usual&rdquo; (BAU) olisi paljon perustellumpi vertailutaso. IPCC:n perusskenaarion toteutumiselle on yksi merkittävä este. Useiden lähteiden mukaan (mm. BP) tiedossa olevat konventionaaliset öljy- ja kaasuvarat loppuvat nykykulutuksellakin jo 2060-luvulla. Tosin kokemus on osoittanut, että nämä ennusteet eivät toteudu. Rooman klubi, joka koostui viisaista ja oikein viisaista miehistä, ennusti vuonna 1972 öljyn ja kaasun loppuvan 1992-93. Vahvasti epäilen, onko perusskenaarion edellytyksiä kerrottu eri maiden päättäjille totuudenmukaisesti.</p><p>Kun nykytilanteen mukainen CO2-kasvuvauhti säilyy ennallaan, niin vuosisadan lopussa oltaisiin CO2-pitoisuudessa tasolla 580-590 ppm. Kun käytetään IPCC:n omaa laskentatapaa, niin lämpötilan nousu olisi alle 2 ⁰C vuonna 2100, <strong>kuva 1.</strong></p><p>Valtamedia antaa suurelle yleisölle sen kuvan, että ilmastonmuutoksen syyt on tieteellisesti pätevästi todistettu johtuvan vain ihmisestä ja puhutaan tieteellisestä konsensuksesta. Tieteessä ei ole konsensusta. Muusta kuin ihmisestä johtuvaa lämpenemistä käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja on pitkälti yli tuhat. IPCC:n ilmastomallissa ilmakehän suhteellinen kosteus säilyy vakiona, joka aiheuttaa kasvihuonekaasuista johtuvan lämpötilan nousun tuplaantumisen, ja jota kutsutaan veden positiiviseksi takaisinkytkennäksi. Systeemitekniikan asiantuntijat tietävät, että positiivista takaisinkytkentää ei luonnosta löydy, koska se johtaisi aina katastrofiin.</p><p>On julkaistu useita tutkimuksia, joihin lukeutuu myös allekirjoittaneen pari julkaisua, joissa tällaista ilmiötä ei löydy maapallon ilmastosta. Vakuuttavin näyttö asiasta löytyy suorista kosteusmittauksista, joista on esimerkki <strong>kuvassa 2</strong> Kuvassa näkyy myös &rdquo;Tekijä X&rdquo;, joka on niiden ilmastonmuutosvoimien vaikutus, joka tarvitaan selittämään mitatun ja hiilidioksidin aiheuttaman lämpötilanousun ero omassa mallissani.</p><p>Kuvan mukaisesti ilmakehän veden määrä ei ole käyttäytynyt, kuten IPCC:n mallissa lasketaan. Voimakkaan lämpenemisen aikana vuosina 1979-2000 pitkän aikavälin veden määrä hitusen laski ilmakehässä, kun sen olisi IPCC:n mallin mukaan pitänyt nousta. Sen sijaan lyhytaikaisissa muutoksissa eli El Nino/La Nina-ilmiössä vesi kaksinkertaistaa alkuperäisen lämpötilamuutoksen johtuen mm. siitä, että vesi on n. 12-kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin CO2. Veden vahvuus selittää, miksi niinkin paikallinen ilmiö vaikuttaa maapallon laajuisesti kuten vuoden 2016-17 El Nino. Veden pitkänaikavälin positiivisen takaisinkytkennän puuttuminen puolittaa IPCC:n mallin lämpötilan nousut.</p><p><strong>Huomioon ottaen perusskenaarion epätodennäköisyyden ja veden positiivisen takaisinkytkennän puuttumisen Pariisin ilmastosopimukselta putoaa tieteellinen pohja täysin pois.</strong> On lisäksi useita tutkimustuloksia, jotka antavat CO2:lle puolet pienemmän lämmitysarvon (säteilypakote) kuin IPCC:n käyttämässä mallissa. Vuoden 2000 jälkeen ihmiskunnan CO2-päästöistä on tapahtunut kolmasosa, mutta lämpötila on pysynyt samalla tasolla. IPCC-raportissa vuodelta 2013 todetaan, että useiden riippumattomien lämpötilamittaussarjojen mukaan lämpeneminen on ollut 0,85 ⁰C aikavälillä 1880-2012. Vuosien 2016-17 El Nino-piikkien jälkeen lämpötila on palannut samalle tasolle, jolloin ero IPCC:n mallin ja mittausten välillä on kasvanut jo noin 50 prosenttiin. Kun nämä kriittiset tutkimus- ja mittaustulokset huomioidaan, niin edes perusskenaarion mukaiset kasvihuonepäästöt eivät saa aikaan pelättyä lämpenemistä.</p><p>Maailman energian kulutuksesta uusiutuvat energialähteet vuonna 2016 olivat 13,8 %, kun vastaava luku vuonna 1966 oli 15,6 %. Valtamedia on antanut sellaisen kuvan, että tuuli- ja aurinkoenergia ovat valmiita korvaamaan fossiilisia polttoaineita, mutta vuonna 2016 niiden osuus oli vain 0,8 %, <strong>kuva 3</strong>. Kansainvälinen energiatoimisto (International Energy Agency) on laskenut, että jos tuuli- ja aurinkoenergian osuus halutaan nostaa tasolle 3,7 %, niin vaatisi vuosien 2017-2040 aikana tukea yhteensä 3600 miljardia dollaria.</p><p>Saksan &rdquo;Energiewenden&rdquo; (muutos fossiilisista polttoaineista uusiutuviin) piti osoittaa, kuinka muutos tapahtuu. Vuonna 2016 tuuli- ja aurinkoenergian osuus Saksassa oli 3,3 %. Muutoksen voidaan arvioida täysin epäonnistuneen, sillä Euroopassa vain Tanskassa on korkeampi sähkön hinta, ja Saksa ei ole onnistunut juurikaan pudottamaan hiilidioksidipäästöjään. Hiilidioksidipäästöjen hylkiömaaksi leimattu USA on pienentänyt eniten eli 12 % hiilidioksidipäästöjään vuodesta 2005 vuoteen 2015 mennessä lähinnä särötystekniikalla tuotetulla kaasulla.</p><p>Koska tehokkain hiilidioksidipäästöjä vähentävä ydinvoima on epäsuosiossa monessa maassa, niin todellisuudessa <strong>teollisuusmailla ei ole osoittaa mitään toimivia ratkaisuja kehitysmaiden hiilivapaaseen energian tuotantoon</strong>. Kehitysmaat on ajettu nurkkaan energiainvestoinneissa, koska Maailmanpankki ei anna niille lainaa luotettaviin ja edullisiin kivihiilivoiman investointeihin. Sen sijaan Saksa ja Kiina investoivat edelleen kivihiilivoimaan ja Saksa jopa ruskohiileen.</p><p>Epärealistinen lähestymistapa Pariisin ilmastosopimuksessa näkyy myös siinä, että kehitysmaille suunnattavaa <strong>vuosittaista 100 miljardin avustusta</strong> Green Climate Fundiin oli kertynyt vuodesta 2013 tammikuuhun 2018 mennessä vain 10,3 miljardia, josta USA:n antama osuus Obaman hallituskaudella on n. 3 miljardia ja sitä tuskin tulee lisää &ndash; kiitos presidentti Trumpin. Kun mediahössötys Pariisin ilmastosopimuksen ympärillä laimenee, niin havaitaan, että maailman johtajat saivat sopimuksen aikaan, jolla ei saada mitään aikaan.</p><p><strong>Pariisin ilmastosopimus on kokenut kehtokuoleman</strong>. Tästä seikasta valtamedia vaikenee visusti ja kieltäytyy uutisoimasta asian tilaa. Onko mukana häveliäisyyttä, kun maailman valtioiden päämiehet saatiin mukaan sopimukseen, jonka perusteista heillä ei ollut todellista tietoa? Tähän voi ironisesti todeta, että omat koirat purivat, koska IPCC on nimenomaan maailman päämiesten aikaansaama luomus.</p><p>Tämän jutun tiedot perustuvat tieteelliseen vertaisarvioituun artikkeliin &rdquo;Challenging the scientific basis of the Paris climate agreement&rdquo;, joka on julkaistu huhtikuussa 2018 International Journal of Climate Change Strategies and Management-lehdessä:</p><p><a href="https://www.emeraldinsight.com/doi/full/10.1108/IJCCSM-05-2017-0107">https://www.emeraldinsight.com/doi/full/10.1108/IJCCSM-05-2017-0107</a></p><p>Talouselämä-lehti on julkaissut tästä asiasta lyhyemmän versioni Tebatii-juttuna 11.5.18.</p><p>Blogin aihepiiriin liittyvät kommentit ovat tervetulleita, mutta poistan asian ulkopuolelle menevät kommentit. Jos joku haluaa esimerkiksi tuoda esiin omia ilmastomallejaan, niin kirjoittakoon oman blogin.</p><p><strong>Linkkejä:</strong></p><p>Green Climate Fund: <a href="https://www.greenclimate.fund/what-we-do/portfolio-dashboard">https://www.greenclimate.fund/what-we-do/portfolio-dashboard</a><br /><br />Energian kulutus, viitteet:&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.bp.com/content/dam/bp/en/corporate/pdf/energy-economics/statistical-review-2017/bp-statistical-review-of-world-energy-2017-full-report.pdf">https://www.bp.com/content/dam/bp/en/corporate/pdf/energy-economics/statistical-review-2017/bp-statistical-review-of-world-energy-2017-full-report.pdf</a></p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta:&nbsp;<a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Tähän mennessä 170 maata on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen. Sopimuksen tavoite on pitää maapallon ilmaston lämpeneminen alle 2 asteessa vuodesta 1750 laskettuna.  Tieteellisistä perusteista sopimuksessa ei ole mitään mainintaa. Nämä perusteet tulevat IPCC:ltä (Intergovernmental Panel on Climate Change). Tieteellisten puutteiden lisäksi teknologiset keinot hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen näyttävät erittäin huonoilta.

IPCC on määritellyt 2 ⁰C sellaiseksi rajaksi, jolloin maapallon ilmastoon voi tulla pysyväluontoinen muutos vaaralliseen suuntaan. Tietokonemallien perusteella mm. poikkeukselliset sääilmiöt yleistyvät, satomäärät romahtavat, jäätiköt sulavat, ihmisiä kuolee helleaaltoihin ja merenpinta nousee merkittävästi. Toistaiseksi mikään näistä asioista ei ole menossa huonompaan suuntaan. Hirmumyrskyt eivät ole lisääntyneet, satomäärät ovat kasvaneet myös kuumissa maissa, maapallo vihertyy, kylmä ilma tappaa edelleen enemmän kuin kuuma, ja merenpinnan nousu on ollut normaalia. Jäämeren jään pinta-ala on pienentynyt 9-20 % vuodenajasta riippuen pysyen nykytasolla n. 10 vuotta, mutta ei ole sulanut kokonaan kuten mm. nobelisti Al Gore ennusti ja jääkarhuja on enemmän kuin sataan vuoteen.

Sopimuksessa puhutaan perusskenaariosta (Baseline scenario), jolla tarkoitetaan skenaariota, kun mitään toimenpiteitä ei tehdä kasvihuonepäästöjen rajoittamiseksi. Perusskenaarioksi on valittu pelottavin ja itse asiassa mahdoton IPCC:n skenaario RCP8.5, jossa lämpötila nousee keskimäärin 4,25 ⁰C vuoteen 2100 mennessä. Jotta tämä toteutuisi hiilidioksidin (CO2) pitoisuus pitäisi nousta jatkossa 6,4 ppm vuodessa, kun 2000-luvulla nousuvauhti on ollut vain 2,2 ppm vuodessa. CO2-emissiot ovat olleet lähes samalla tasolla kuusi vuotta peräjälkeen, joten tämä nykytilanne eli ”Business as usual” (BAU) olisi paljon perustellumpi vertailutaso. IPCC:n perusskenaarion toteutumiselle on yksi merkittävä este. Useiden lähteiden mukaan (mm. BP) tiedossa olevat konventionaaliset öljy- ja kaasuvarat loppuvat nykykulutuksellakin jo 2060-luvulla. Tosin kokemus on osoittanut, että nämä ennusteet eivät toteudu. Rooman klubi, joka koostui viisaista ja oikein viisaista miehistä, ennusti vuonna 1972 öljyn ja kaasun loppuvan 1992-93. Vahvasti epäilen, onko perusskenaarion edellytyksiä kerrottu eri maiden päättäjille totuudenmukaisesti.

Kun nykytilanteen mukainen CO2-kasvuvauhti säilyy ennallaan, niin vuosisadan lopussa oltaisiin CO2-pitoisuudessa tasolla 580-590 ppm. Kun käytetään IPCC:n omaa laskentatapaa, niin lämpötilan nousu olisi alle 2 ⁰C vuonna 2100, kuva 1.

Valtamedia antaa suurelle yleisölle sen kuvan, että ilmastonmuutoksen syyt on tieteellisesti pätevästi todistettu johtuvan vain ihmisestä ja puhutaan tieteellisestä konsensuksesta. Tieteessä ei ole konsensusta. Muusta kuin ihmisestä johtuvaa lämpenemistä käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja on pitkälti yli tuhat. IPCC:n ilmastomallissa ilmakehän suhteellinen kosteus säilyy vakiona, joka aiheuttaa kasvihuonekaasuista johtuvan lämpötilan nousun tuplaantumisen, ja jota kutsutaan veden positiiviseksi takaisinkytkennäksi. Systeemitekniikan asiantuntijat tietävät, että positiivista takaisinkytkentää ei luonnosta löydy, koska se johtaisi aina katastrofiin.

On julkaistu useita tutkimuksia, joihin lukeutuu myös allekirjoittaneen pari julkaisua, joissa tällaista ilmiötä ei löydy maapallon ilmastosta. Vakuuttavin näyttö asiasta löytyy suorista kosteusmittauksista, joista on esimerkki kuvassa 2 Kuvassa näkyy myös ”Tekijä X”, joka on niiden ilmastonmuutosvoimien vaikutus, joka tarvitaan selittämään mitatun ja hiilidioksidin aiheuttaman lämpötilanousun ero omassa mallissani.

Kuvan mukaisesti ilmakehän veden määrä ei ole käyttäytynyt, kuten IPCC:n mallissa lasketaan. Voimakkaan lämpenemisen aikana vuosina 1979-2000 pitkän aikavälin veden määrä hitusen laski ilmakehässä, kun sen olisi IPCC:n mallin mukaan pitänyt nousta. Sen sijaan lyhytaikaisissa muutoksissa eli El Nino/La Nina-ilmiössä vesi kaksinkertaistaa alkuperäisen lämpötilamuutoksen johtuen mm. siitä, että vesi on n. 12-kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin CO2. Veden vahvuus selittää, miksi niinkin paikallinen ilmiö vaikuttaa maapallon laajuisesti kuten vuoden 2016-17 El Nino. Veden pitkänaikavälin positiivisen takaisinkytkennän puuttuminen puolittaa IPCC:n mallin lämpötilan nousut.

Huomioon ottaen perusskenaarion epätodennäköisyyden ja veden positiivisen takaisinkytkennän puuttumisen Pariisin ilmastosopimukselta putoaa tieteellinen pohja täysin pois. On lisäksi useita tutkimustuloksia, jotka antavat CO2:lle puolet pienemmän lämmitysarvon (säteilypakote) kuin IPCC:n käyttämässä mallissa. Vuoden 2000 jälkeen ihmiskunnan CO2-päästöistä on tapahtunut kolmasosa, mutta lämpötila on pysynyt samalla tasolla. IPCC-raportissa vuodelta 2013 todetaan, että useiden riippumattomien lämpötilamittaussarjojen mukaan lämpeneminen on ollut 0,85 ⁰C aikavälillä 1880-2012. Vuosien 2016-17 El Nino-piikkien jälkeen lämpötila on palannut samalle tasolle, jolloin ero IPCC:n mallin ja mittausten välillä on kasvanut jo noin 50 prosenttiin. Kun nämä kriittiset tutkimus- ja mittaustulokset huomioidaan, niin edes perusskenaarion mukaiset kasvihuonepäästöt eivät saa aikaan pelättyä lämpenemistä.

Maailman energian kulutuksesta uusiutuvat energialähteet vuonna 2016 olivat 13,8 %, kun vastaava luku vuonna 1966 oli 15,6 %. Valtamedia on antanut sellaisen kuvan, että tuuli- ja aurinkoenergia ovat valmiita korvaamaan fossiilisia polttoaineita, mutta vuonna 2016 niiden osuus oli vain 0,8 %, kuva 3. Kansainvälinen energiatoimisto (International Energy Agency) on laskenut, että jos tuuli- ja aurinkoenergian osuus halutaan nostaa tasolle 3,7 %, niin vaatisi vuosien 2017-2040 aikana tukea yhteensä 3600 miljardia dollaria.

Saksan ”Energiewenden” (muutos fossiilisista polttoaineista uusiutuviin) piti osoittaa, kuinka muutos tapahtuu. Vuonna 2016 tuuli- ja aurinkoenergian osuus Saksassa oli 3,3 %. Muutoksen voidaan arvioida täysin epäonnistuneen, sillä Euroopassa vain Tanskassa on korkeampi sähkön hinta, ja Saksa ei ole onnistunut juurikaan pudottamaan hiilidioksidipäästöjään. Hiilidioksidipäästöjen hylkiömaaksi leimattu USA on pienentänyt eniten eli 12 % hiilidioksidipäästöjään vuodesta 2005 vuoteen 2015 mennessä lähinnä särötystekniikalla tuotetulla kaasulla.

Koska tehokkain hiilidioksidipäästöjä vähentävä ydinvoima on epäsuosiossa monessa maassa, niin todellisuudessa teollisuusmailla ei ole osoittaa mitään toimivia ratkaisuja kehitysmaiden hiilivapaaseen energian tuotantoon. Kehitysmaat on ajettu nurkkaan energiainvestoinneissa, koska Maailmanpankki ei anna niille lainaa luotettaviin ja edullisiin kivihiilivoiman investointeihin. Sen sijaan Saksa ja Kiina investoivat edelleen kivihiilivoimaan ja Saksa jopa ruskohiileen.

Epärealistinen lähestymistapa Pariisin ilmastosopimuksessa näkyy myös siinä, että kehitysmaille suunnattavaa vuosittaista 100 miljardin avustusta Green Climate Fundiin oli kertynyt vuodesta 2013 tammikuuhun 2018 mennessä vain 10,3 miljardia, josta USA:n antama osuus Obaman hallituskaudella on n. 3 miljardia ja sitä tuskin tulee lisää – kiitos presidentti Trumpin. Kun mediahössötys Pariisin ilmastosopimuksen ympärillä laimenee, niin havaitaan, että maailman johtajat saivat sopimuksen aikaan, jolla ei saada mitään aikaan.

Pariisin ilmastosopimus on kokenut kehtokuoleman. Tästä seikasta valtamedia vaikenee visusti ja kieltäytyy uutisoimasta asian tilaa. Onko mukana häveliäisyyttä, kun maailman valtioiden päämiehet saatiin mukaan sopimukseen, jonka perusteista heillä ei ollut todellista tietoa? Tähän voi ironisesti todeta, että omat koirat purivat, koska IPCC on nimenomaan maailman päämiesten aikaansaama luomus.

Tämän jutun tiedot perustuvat tieteelliseen vertaisarvioituun artikkeliin ”Challenging the scientific basis of the Paris climate agreement”, joka on julkaistu huhtikuussa 2018 International Journal of Climate Change Strategies and Management-lehdessä:

https://www.emeraldinsight.com/doi/full/10.1108/IJCCSM-05-2017-0107

Talouselämä-lehti on julkaissut tästä asiasta lyhyemmän versioni Tebatii-juttuna 11.5.18.

Blogin aihepiiriin liittyvät kommentit ovat tervetulleita, mutta poistan asian ulkopuolelle menevät kommentit. Jos joku haluaa esimerkiksi tuoda esiin omia ilmastomallejaan, niin kirjoittakoon oman blogin.

Linkkejä:

Green Climate Fund: https://www.greenclimate.fund/what-we-do/portfolio-dashboard

Energian kulutus, viitteet: 

https://www.bp.com/content/dam/bp/en/corporate/pdf/energy-economics/statistical-review-2017/bp-statistical-review-of-world-energy-2017-full-report.pdf

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

]]>
36 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255359-pariisin-ilmastosopimukselta-puuttuu-tieteellinen-ja-teknologinen-pohja#comments Ilmastonmuutos Pariisin ilmastosopimus Wed, 16 May 2018 05:21:54 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255359-pariisin-ilmastosopimukselta-puuttuu-tieteellinen-ja-teknologinen-pohja
Hallitus ja Tiilikainen vahinkovihreyden linjalla http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255146-hallitus-ja-tiilikainen-vahinkovihreyden-linjalla <p>Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kommentoi (<a href="http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255125-perussuomalaisten-makela-vaaristelee" target="_blank">blogissaan</a>) tekemisiään arvostellutta aiempaa kirjoitustani. Tiilikainen arveli, etten olisi eduskunnassa oppinut ilmastopolitiikan perusasioita. Edelleen hän väittää, että päästökaupan piirissä kaikkien maiden päästöjä kohdeltaisiin samanarvoisesti ja että säännöt olisivat yhtä tiukat kaikissa EU:n jäsenmaissa.</p><p>Väite päästökaupan tasapuolisuudesta ei ole totta - EU:n Pariisin ilmastosopimuksen taakanjako on epäoikeudenmukainen. Itäisen Euroopan maissa, joissa päästövähennysinvestoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään pieniin päästövähennyksiin. Suomen kaltaisissa maissa, joissa investoinnit ovat suhteessa kalliimpia, pyritään suuriin päästövähennyksiin.</p><p>Tämä taakanjako kiihdyttää suomalaisen teollisuuden ulosliputusta esimerkiksi Puolaan. Hiilivuoto kiihtyy, EU:n kokonaispäästöt kasvavat ja päästötavoitteet karkaavat. Edes vientimme sydäntä, metsäteollisuutta, ei hallitus pystynyt täysin puolustamaan. Jäi kyseenalaiseksi, missä määrin metsämme hyväksytään hiilinieluksi vai katsotaanko ne jopa päästölähteeksi.</p><p>Koska hallituksen ilmastopolitiikka on noin &quot;vahinkovihreää&quot;, en toivo kenenkään oppivan sellaista. Kun jopa oikeistohallitus toimii näin, pelottaa kansamme työllisyyden ja elinkustannusten kohtalo vihervasemmiston mahdollisen vallan myötä. Toivonkin mahdollisimman monen siirtyvän perussuomalaisen järkilinjan taakse myös ympäristöasioissa.</p><p>Hyvä ja isänmaallinen ympäristöministeri kertoisi ulkomailla Suomen saavutuksista ympäristönsuojelussa. Hänen tulisi kehua teollisuuden, kotitalouksien ja liikenteen tehneen jo tarvittavat ilmastopoliittiset toimet, ja vaatia muilta samaa.&nbsp;</p><p>Ministerin tulisi korostaa, että WHO:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa on maailman paras ilmanlaatu. Jätteiden kierrätyksemme toimii mallikelpoisesti myös kohutun muovin osalta. Suomalaista ympäristöteknologian huippuosaamista tulee myydä vähemmän kehittyneisiin maihin. Näin hyötyvät sekä Suomen talous että maapallo.</p> Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kommentoi (blogissaan) tekemisiään arvostellutta aiempaa kirjoitustani. Tiilikainen arveli, etten olisi eduskunnassa oppinut ilmastopolitiikan perusasioita. Edelleen hän väittää, että päästökaupan piirissä kaikkien maiden päästöjä kohdeltaisiin samanarvoisesti ja että säännöt olisivat yhtä tiukat kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Väite päästökaupan tasapuolisuudesta ei ole totta - EU:n Pariisin ilmastosopimuksen taakanjako on epäoikeudenmukainen. Itäisen Euroopan maissa, joissa päästövähennysinvestoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään pieniin päästövähennyksiin. Suomen kaltaisissa maissa, joissa investoinnit ovat suhteessa kalliimpia, pyritään suuriin päästövähennyksiin.

Tämä taakanjako kiihdyttää suomalaisen teollisuuden ulosliputusta esimerkiksi Puolaan. Hiilivuoto kiihtyy, EU:n kokonaispäästöt kasvavat ja päästötavoitteet karkaavat. Edes vientimme sydäntä, metsäteollisuutta, ei hallitus pystynyt täysin puolustamaan. Jäi kyseenalaiseksi, missä määrin metsämme hyväksytään hiilinieluksi vai katsotaanko ne jopa päästölähteeksi.

Koska hallituksen ilmastopolitiikka on noin "vahinkovihreää", en toivo kenenkään oppivan sellaista. Kun jopa oikeistohallitus toimii näin, pelottaa kansamme työllisyyden ja elinkustannusten kohtalo vihervasemmiston mahdollisen vallan myötä. Toivonkin mahdollisimman monen siirtyvän perussuomalaisen järkilinjan taakse myös ympäristöasioissa.

Hyvä ja isänmaallinen ympäristöministeri kertoisi ulkomailla Suomen saavutuksista ympäristönsuojelussa. Hänen tulisi kehua teollisuuden, kotitalouksien ja liikenteen tehneen jo tarvittavat ilmastopoliittiset toimet, ja vaatia muilta samaa. 

Ministerin tulisi korostaa, että WHO:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa on maailman paras ilmanlaatu. Jätteiden kierrätyksemme toimii mallikelpoisesti myös kohutun muovin osalta. Suomalaista ympäristöteknologian huippuosaamista tulee myydä vähemmän kehittyneisiin maihin. Näin hyötyvät sekä Suomen talous että maapallo.

]]>
54 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255146-hallitus-ja-tiilikainen-vahinkovihreyden-linjalla#comments Kotimaa Hiilivuoto Ilmastonmuutos Pariisin ilmastosopimus Vientiteollisuus Thu, 10 May 2018 17:22:40 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255146-hallitus-ja-tiilikainen-vahinkovihreyden-linjalla
Suuri Ilmastohuijaus http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253544-suuri-ilmastohuijaus <p>AGW Anthropogenic Global Warming eli ihmiskunnan aiheuttama maapallon laajuinen ilmaston lämpeneminen. Tästä ei enää juurikaan puhuta, sen sijaan ilmastonmuutoksesta saamme kuulla jatkuvasti niin poliitikkojen kuin yritys- ja tiedemaailman toimijoilta. Kyllä, ilmasto muuttuu. Kyllä, ihmiskunnalla on vaikutusta ilmastoon. Kyllä, energian käytön tehostaminen ja uusiutuvien käyttö on järkevää. Kyllä, maapallon kestokyvyllä on rajat. Ja kyllä, ympäristönsuojelu on tärkeää. Mutta sitten tuleekin &quot;mutta&quot;!</p> <p><br />Mutta onko kaikkien paukkujen keskittäminen CO2-päästöjen vähentämiseen järkevää? Mitä Pariisin ilmastosopimuksella saavutetaan? Sopimuksella jossa esim. Kiina sai vapaat kädet kasvattaa päästöjään ainakin vuoteen 2030 saakka ja joka koskee käytännössä vain EU-maita ja muutamaa muuta läntistä teollisuusmaata. Tanskalainen ympäristötaloustieteilijä Bjørn Lomborg on arvioinut, että Pariisin ilmastosopimuksen talkoot maksaisivat globaalisti 0,8 &ndash; 1,6 biljoonaa euroa eli 800 &ndash; 1600 miljardia euroa joka vuosi 15 vuoden ajan. Suomelle tämä tarkoittaisi 4-8 miljardin euron vuotuisia lisämenoja, keskituloiselle veronmaksajalle tämä tietäisi 200-300 euron lisäveroja / kuukausi. Mitä näillä suunnattomilla rahasummilla (vuoteen 2100 mennessä 100 000 miljardia!) saataisiin aikaan? Vuoden 2100 lämpötilaa saataisiin alennettua ennustetusta 0,17 astetta. Sekin olisi niin vähän, että emme kykenisi tuota eroa luotettavasti mittaamaan saati aistimaan. Ja kaiken hyvän lisäksi ilmastomallien ennusteet eivät ole tähänkään saakka pitäneet paikkaansa, kuinka ne voisivat pitää paikkaansa vuoden 2100 osalta?<br />&nbsp;</p> <p>Ilmastomallien mukaan arktisen alueen olisi pitänyt myös lämmetä muita alueita paljon voimakkaammin, mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Grönlannin länsi- ja itäpuolen yli sata vuotta pitkissä lämpötilasarjoissa ei näy lämpenemistä, mikä on erikoista, kun kyseessä pitäisi olla yksi maailman nopeimmin lämpenevistä alueista. Sodankylänkään laadukkaasta ja yhtä pitkästä lämpötilasarjasta ei löydy minkäänlaista tukea tälle &quot;katastrofaaliselle ilmaston lämpenemiselle&quot; jonka torjumiseen käytetään suunnattomia summia veroeuroja. Pitkällä aikavälillä globaali lämpötilatrendi on laskeva ja aina on ollut kylmempiä ja lämpimämpiä jaksoja. Esimerkiksi 1000 vuotta sitten Grönlannissa viljeltiin maata hyvällä menestyksellä. Nykyisessä 1-2 asteen lämpötilan nousussa sitten vuoden 1850, ei ole mitään sellaista mitä maapallon ilmastohistoriassa ei olisi koettu kymmeniä kertoja.&nbsp;</p> <p><br />C02 pitoisuuden nousun myönteisistä vaikutuksista vaietaan tyystin. Se on kuitenkin tärkeä kasviravinnekaasu jonka pitoisuuden kasvu on kiistatta lisännyt satoja globaalisti ja auttanut siten ravitsemaan yhä kasvavan määrän ihmisiä. Osa aiemmista autiomaista on alkanut vihertää. Sillä on oma vaikutuksensa myös metsiemme kiihtyneeseen kasvuun.</p> <p><br />Merenpinnan nousukaan (0-3 mm/vuosi) ei vaikuta erityisen uhkaavalta. Malediivit joka lienee tunnetuin esimerkki &quot;hukkuvista saarista&quot; rakentaa yhteistyössä Kiinan kanssa uutta isoa kiitorataa jolle myös ilmastonmuutosturisteja kuljettavat A380 jättikoneet voivat laskeutua. Siis ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset matkustavat suihkukoneilla heittämään hyvästejä saarille ja ja samalla tuottavat niin paljon muovi ym. jätettä että saariryhmän pinta-ala itseasiasiassa kasvaa kun jätteet kipataan mereen! Ja tämä on vain yksi pieni esimerkki ilmastohysterian järjettömyydestä.<br />&nbsp;<br />Mistä siis tässä ilmastonmuutoksessa on kyse? Rahasta ja Vallasta ja hyväuskoisten hölmöjen vedättämisestä, kuinkas muuten? Kun valhe on kasvanut riittävän suureksi, Keisarin alastomuutta ei huomaa kukaan. Ilmastonmuutosperusteilla päästään hallitsemaan kaikkia ihmiselämän osa-alueita lähtien siitä mitä saa syödä ja missä asua. Sen perusteella ollaan ohjattu EU maiden autoilijoita käyttämään dieselautoja ja palmuöljyä ja nyt samoilla perusteilla ollaan kieltämässä dieselautot (paitsi kaupunkiliikenteen bussit ja jakeluautot jotka eivät tietenkään saastuta). Tutkivalla journalismilla olisikin oiva paikka selvittää mihin ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetyt veroeurot päätyvät ja mitä niillä on saatu ja saadaan aikaan?</p> <p><br />Tässä vielä eräs esimerkki siitä mitä veroeuroilla tehdään ilmaston lämpenemisen torjumiseksi: &quot;Pariisin ilmastosopimukseen liittyy Vihreä ilmastorahasto, jonka kautta rikkaiden maiden on sovittu maksavan kehitysmaille 100 miljardia dollaria (noin 80 miljardia euroa) vuodessa. Suomi on luvannut rahastoon 80 miljoonaa euroa vuodessa&quot;. Hommaan liittyy tottakai paljon hallintoa ja kokousmatkustelua eksoottisiin kohteisiin kuten Malediiveille...</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> AGW Anthropogenic Global Warming eli ihmiskunnan aiheuttama maapallon laajuinen ilmaston lämpeneminen. Tästä ei enää juurikaan puhuta, sen sijaan ilmastonmuutoksesta saamme kuulla jatkuvasti niin poliitikkojen kuin yritys- ja tiedemaailman toimijoilta. Kyllä, ilmasto muuttuu. Kyllä, ihmiskunnalla on vaikutusta ilmastoon. Kyllä, energian käytön tehostaminen ja uusiutuvien käyttö on järkevää. Kyllä, maapallon kestokyvyllä on rajat. Ja kyllä, ympäristönsuojelu on tärkeää. Mutta sitten tuleekin "mutta"!


Mutta onko kaikkien paukkujen keskittäminen CO2-päästöjen vähentämiseen järkevää? Mitä Pariisin ilmastosopimuksella saavutetaan? Sopimuksella jossa esim. Kiina sai vapaat kädet kasvattaa päästöjään ainakin vuoteen 2030 saakka ja joka koskee käytännössä vain EU-maita ja muutamaa muuta läntistä teollisuusmaata. Tanskalainen ympäristötaloustieteilijä Bjørn Lomborg on arvioinut, että Pariisin ilmastosopimuksen talkoot maksaisivat globaalisti 0,8 – 1,6 biljoonaa euroa eli 800 – 1600 miljardia euroa joka vuosi 15 vuoden ajan. Suomelle tämä tarkoittaisi 4-8 miljardin euron vuotuisia lisämenoja, keskituloiselle veronmaksajalle tämä tietäisi 200-300 euron lisäveroja / kuukausi. Mitä näillä suunnattomilla rahasummilla (vuoteen 2100 mennessä 100 000 miljardia!) saataisiin aikaan? Vuoden 2100 lämpötilaa saataisiin alennettua ennustetusta 0,17 astetta. Sekin olisi niin vähän, että emme kykenisi tuota eroa luotettavasti mittaamaan saati aistimaan. Ja kaiken hyvän lisäksi ilmastomallien ennusteet eivät ole tähänkään saakka pitäneet paikkaansa, kuinka ne voisivat pitää paikkaansa vuoden 2100 osalta?
 

Ilmastomallien mukaan arktisen alueen olisi pitänyt myös lämmetä muita alueita paljon voimakkaammin, mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Grönlannin länsi- ja itäpuolen yli sata vuotta pitkissä lämpötilasarjoissa ei näy lämpenemistä, mikä on erikoista, kun kyseessä pitäisi olla yksi maailman nopeimmin lämpenevistä alueista. Sodankylänkään laadukkaasta ja yhtä pitkästä lämpötilasarjasta ei löydy minkäänlaista tukea tälle "katastrofaaliselle ilmaston lämpenemiselle" jonka torjumiseen käytetään suunnattomia summia veroeuroja. Pitkällä aikavälillä globaali lämpötilatrendi on laskeva ja aina on ollut kylmempiä ja lämpimämpiä jaksoja. Esimerkiksi 1000 vuotta sitten Grönlannissa viljeltiin maata hyvällä menestyksellä. Nykyisessä 1-2 asteen lämpötilan nousussa sitten vuoden 1850, ei ole mitään sellaista mitä maapallon ilmastohistoriassa ei olisi koettu kymmeniä kertoja. 


C02 pitoisuuden nousun myönteisistä vaikutuksista vaietaan tyystin. Se on kuitenkin tärkeä kasviravinnekaasu jonka pitoisuuden kasvu on kiistatta lisännyt satoja globaalisti ja auttanut siten ravitsemaan yhä kasvavan määrän ihmisiä. Osa aiemmista autiomaista on alkanut vihertää. Sillä on oma vaikutuksensa myös metsiemme kiihtyneeseen kasvuun.


Merenpinnan nousukaan (0-3 mm/vuosi) ei vaikuta erityisen uhkaavalta. Malediivit joka lienee tunnetuin esimerkki "hukkuvista saarista" rakentaa yhteistyössä Kiinan kanssa uutta isoa kiitorataa jolle myös ilmastonmuutosturisteja kuljettavat A380 jättikoneet voivat laskeutua. Siis ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset matkustavat suihkukoneilla heittämään hyvästejä saarille ja ja samalla tuottavat niin paljon muovi ym. jätettä että saariryhmän pinta-ala itseasiasiassa kasvaa kun jätteet kipataan mereen! Ja tämä on vain yksi pieni esimerkki ilmastohysterian järjettömyydestä.
 
Mistä siis tässä ilmastonmuutoksessa on kyse? Rahasta ja Vallasta ja hyväuskoisten hölmöjen vedättämisestä, kuinkas muuten? Kun valhe on kasvanut riittävän suureksi, Keisarin alastomuutta ei huomaa kukaan. Ilmastonmuutosperusteilla päästään hallitsemaan kaikkia ihmiselämän osa-alueita lähtien siitä mitä saa syödä ja missä asua. Sen perusteella ollaan ohjattu EU maiden autoilijoita käyttämään dieselautoja ja palmuöljyä ja nyt samoilla perusteilla ollaan kieltämässä dieselautot (paitsi kaupunkiliikenteen bussit ja jakeluautot jotka eivät tietenkään saastuta). Tutkivalla journalismilla olisikin oiva paikka selvittää mihin ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetyt veroeurot päätyvät ja mitä niillä on saatu ja saadaan aikaan?


Tässä vielä eräs esimerkki siitä mitä veroeuroilla tehdään ilmaston lämpenemisen torjumiseksi: "Pariisin ilmastosopimukseen liittyy Vihreä ilmastorahasto, jonka kautta rikkaiden maiden on sovittu maksavan kehitysmaille 100 miljardia dollaria (noin 80 miljardia euroa) vuodessa. Suomi on luvannut rahastoon 80 miljoonaa euroa vuodessa". Hommaan liittyy tottakai paljon hallintoa ja kokousmatkustelua eksoottisiin kohteisiin kuten Malediiveille...

 

]]>
25 http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253544-suuri-ilmastohuijaus#comments EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka Ilmaston lämpeneminen Ilmaston muutos Pariisin ilmastosopimus Mon, 09 Apr 2018 08:49:42 +0000 Matti Hytölä http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253544-suuri-ilmastohuijaus
Valtamedia vaikenee Saksan hallitusneuvottelujen ilmastodiilistä http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249011-valtamedia-vaikenee-saksan-hallitusneuvottelujen-ilmastodiilista <p>&nbsp;Joskus on hyvä huomata, että on hyvin paljastavaa, mitä media jättää kertomatta. Reuters on raportoinut jo 8.1.2018 Saksan meneillään olevista hallitusneuvotteluista Merkelin ja Schulzin välillä koskien ilmastoasioita: <a href="https://www.reuters.com/article/us-germany-politics/german-coalition-negotiators-agree-to-scrap-2020-climate-target-sources-idUSKBN1EX0OU">https://www.reuters.com/article/us-germany-politics/german-coalition-negotiators-agree-to-scrap-2020-climate-target-sources-idUSKBN1EX0OU</a></p><p>Pääuutisen kertoi CDU:hun kuuluva Merkelin tukija Michael Grosse-Broemer, että neuvotteluissa on sovittu siitä, että <strong>Saksa ei pidä kiinni Pariisin ilmastosopimuksessa ilmoittamastaan tavoitteesta vähentää rusko- ja kivihiilen käyttöä 40 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta</strong>. Tähän mennessä on sovittu 27 %:n vähennystavoitteesta. Alkuperäistä 40 prosentin tavoitetta myöhennetään ja vuoden 2030 vähennystavoitteesta 55 % ei luovuta. Kuvaan on siis tullut myös tämä poliitikkojen peli, jossa tosiasioita ei tunnusteta, vaan lykätään tavoitteitta. Samalla on sovittu, että uusiutuvan energian osuus nostetaan 65 prosenttiin. Vaalien jälkeen käydyt ns. Jamaika-neuvottelut CDU:N, FDP:n ja Vihreiden välillä kompastuivat nimenomaan ilmastotavoitteisiin.</p><p>Tästä Pariisin ilmastosopimuksen ja Merkelin uskottavuuden kannalta oleellisesta asiasta Suomen valtamedia on vaiennut tyystin. Hiljaisuuden rikkoi tämän aamun Hesari, jossa Berliinin kirjeenvaihtaja A-L Kauhanen raportoi asiasta Näkökulma-palstalla. Hesarin ympäristöasioista kirjoittaville tämä asia on ilmeisesti ollut liian kova pettymys, jotta siitä olisi saatu uutinen värkätyksi. Samoin Ylen ja MTV3:n vihersuuntautuneet toimittajat ovat olleet asiasta hiljaa. Sen Sijaan Trumpin heitosta, että hän voisi hyväksyä Pariisin ilmastosopimuksen, jos se olisi parempi diili USA:lle, uutinen on löytänyt tiensä myös Suomen mediaan.</p><p>Tietyissä piireissä Merkel on nostettu esimerkiksi epäitsekkäästä poliitikosta, joka vastuullisesti ajaa Saksan ja EU:n etua. Viimeaikaisten tapahtumien valossa tälle käsitykselle ei löydy perusteita. Japanin tsunamionnettomuuden jälkeen Merkel suostui Vihreiden painostukseen tehdä päätös Saksan ydinvoimaloiden sulkemisesta pitääkseen hallituksensa koossa. Nyt Merkel luopui Saksan ilmastotavoitteista saadakseen uuden hallituksen kasaan SDP:n kanssa. Neuvottelut ovat vielä kesken, joten lopputulosta ei vielä tiedetä. Sen johtopäätöksen tästä voi kuitenkin tehdä, että Merkel on niiden tavallisten poliitikkojen joukossa, joille valta on niin tärkeää, että siitä pidetään kiinni kaikin keinoin.</p><p>USA:n lähteminen Pariisin ilmastosopimuksesta ja Saksan livennyt linja ei tiedä hyvää Pariisin ilmastosopimukselle. Vähitellen muutkin teollisuusmaat tulevat huomaamaan, että konkreettiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat olemattomat ja sopimuksesta tulee pelkkää paperia. Tietysti on yksi maa, joka tiukentaa toimenpiteitään, kuten ministeri Tiilikaisen kivihiilitavoite osoittaa. Professori Karan kirjoitus tämän päivän Hesarissa osoittaa, että poliitikot eivät ole ymmärtäneet energia-alan tosiasioita, vaan tehdyt päätökset ovat usein vain pahentaneet tilannetta.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.</p><p>Uudesta Suomesta löytyy nimelläni useita blogikirjoituksia ilmatonmuutoksesta. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta, on <a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Joskus on hyvä huomata, että on hyvin paljastavaa, mitä media jättää kertomatta. Reuters on raportoinut jo 8.1.2018 Saksan meneillään olevista hallitusneuvotteluista Merkelin ja Schulzin välillä koskien ilmastoasioita: https://www.reuters.com/article/us-germany-politics/german-coalition-negotiators-agree-to-scrap-2020-climate-target-sources-idUSKBN1EX0OU

Pääuutisen kertoi CDU:hun kuuluva Merkelin tukija Michael Grosse-Broemer, että neuvotteluissa on sovittu siitä, että Saksa ei pidä kiinni Pariisin ilmastosopimuksessa ilmoittamastaan tavoitteesta vähentää rusko- ja kivihiilen käyttöä 40 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tähän mennessä on sovittu 27 %:n vähennystavoitteesta. Alkuperäistä 40 prosentin tavoitetta myöhennetään ja vuoden 2030 vähennystavoitteesta 55 % ei luovuta. Kuvaan on siis tullut myös tämä poliitikkojen peli, jossa tosiasioita ei tunnusteta, vaan lykätään tavoitteitta. Samalla on sovittu, että uusiutuvan energian osuus nostetaan 65 prosenttiin. Vaalien jälkeen käydyt ns. Jamaika-neuvottelut CDU:N, FDP:n ja Vihreiden välillä kompastuivat nimenomaan ilmastotavoitteisiin.

Tästä Pariisin ilmastosopimuksen ja Merkelin uskottavuuden kannalta oleellisesta asiasta Suomen valtamedia on vaiennut tyystin. Hiljaisuuden rikkoi tämän aamun Hesari, jossa Berliinin kirjeenvaihtaja A-L Kauhanen raportoi asiasta Näkökulma-palstalla. Hesarin ympäristöasioista kirjoittaville tämä asia on ilmeisesti ollut liian kova pettymys, jotta siitä olisi saatu uutinen värkätyksi. Samoin Ylen ja MTV3:n vihersuuntautuneet toimittajat ovat olleet asiasta hiljaa. Sen Sijaan Trumpin heitosta, että hän voisi hyväksyä Pariisin ilmastosopimuksen, jos se olisi parempi diili USA:lle, uutinen on löytänyt tiensä myös Suomen mediaan.

Tietyissä piireissä Merkel on nostettu esimerkiksi epäitsekkäästä poliitikosta, joka vastuullisesti ajaa Saksan ja EU:n etua. Viimeaikaisten tapahtumien valossa tälle käsitykselle ei löydy perusteita. Japanin tsunamionnettomuuden jälkeen Merkel suostui Vihreiden painostukseen tehdä päätös Saksan ydinvoimaloiden sulkemisesta pitääkseen hallituksensa koossa. Nyt Merkel luopui Saksan ilmastotavoitteista saadakseen uuden hallituksen kasaan SDP:n kanssa. Neuvottelut ovat vielä kesken, joten lopputulosta ei vielä tiedetä. Sen johtopäätöksen tästä voi kuitenkin tehdä, että Merkel on niiden tavallisten poliitikkojen joukossa, joille valta on niin tärkeää, että siitä pidetään kiinni kaikin keinoin.

USA:n lähteminen Pariisin ilmastosopimuksesta ja Saksan livennyt linja ei tiedä hyvää Pariisin ilmastosopimukselle. Vähitellen muutkin teollisuusmaat tulevat huomaamaan, että konkreettiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat olemattomat ja sopimuksesta tulee pelkkää paperia. Tietysti on yksi maa, joka tiukentaa toimenpiteitään, kuten ministeri Tiilikaisen kivihiilitavoite osoittaa. Professori Karan kirjoitus tämän päivän Hesarissa osoittaa, että poliitikot eivät ole ymmärtäneet energia-alan tosiasioita, vaan tehdyt päätökset ovat usein vain pahentaneet tilannetta.

++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.

Uudesta Suomesta löytyy nimelläni useita blogikirjoituksia ilmatonmuutoksesta. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta, on www.climatexam.com

]]>
28 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249011-valtamedia-vaikenee-saksan-hallitusneuvottelujen-ilmastodiilista#comments Angela Merkel Pariisin ilmastosopimus Saksan hallitusneuvottelut Saksan ilmastotavoitteet Fri, 12 Jan 2018 07:50:05 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249011-valtamedia-vaikenee-saksan-hallitusneuvottelujen-ilmastodiilista
Saksa perääntyy Pariisin ilmastosopimuksesta - missä uutiset? http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248995-saksa-peraantyy-pariisin-ilmastosopimuksesta-missa-uutiset <p>Kuten jo aiemmin <a href="http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/sirpaabdallah" title="Näytä käyttäjäprofiili">Sirpa Abdallah</a> kirjoitti tästä aiheesta. Mutta ajattelin laittaa uusinnan, koska melko ajankohtainen. Vähän kaivelin noita linkkejä.</p><p>&nbsp;</p><p>Aloitetaan MTV:n valeuutisella 2.6.2017:</p><p><a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/saksa-ranska-ja-italia-ilmastosopimusta-ei-voida-neuvotella-uudelleen/6456148#gs.uv4q=5o">&quot;Saksa, Ranska ja Italia: Ilmastosopimusta ei voida neuvotella uudelleen&quot;</a></p><p>&nbsp;</p><p>Sitten oikea uutinen 31.10.2017:</p><p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005430461.html">&quot;Ensi viikolla Saksan Bonnissa alkavassa ilmastokokouksessa käydään jälleen keskustelua siitä, miten valtiot pääsevät tavoitteeseen maailman keskilämpötilan nousun hillitsemiseksi.</a>&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Sitten ollaankin Trumpin linjalla, että sopimus ei ole realistinen 8.1.2018. Saksa perääntyy sopimuksesta:</p><p><a href="https://www.politico.eu/article/report-german-parties-agree-to-drop-2020-climate-goal/">&quot;The aim of cutting emissions by 40 percent is unrealistic&quot;</a>&nbsp;- Angela Merkel.</p><p><a href="https://uk.reuters.com/article/uk-germany-politics/german-coalition-negotiators-agree-to-scrap-2020-climate-target-sources-idUKKBN1EX0OW?il=0"><em>&quot;to cut carbon dioxide emissions by 40 percent from 1990 levels by 2020 &mdash; is unrealistic,&nbsp;</em></a><em><a href="https://uk.reuters.com/article/uk-germany-politics/german-parties-agree-to-scrap-2020-climate-target-sources-idUKKBN1EX0OW?il=0" target="_blank">Reuters reported Monday</a></em><a href="https://uk.reuters.com/article/uk-germany-politics/german-coalition-negotiators-agree-to-scrap-2020-climate-target-sources-idUKKBN1EX0OW?il=0"><em>, &quot;</em></a></p><p>&nbsp;</p><p>Suomen media sitten kiitteli Kiinaa sopimuksen &rdquo;hyväksymisestä&rdquo;. Mitä Kiina oikeasti sopi?&nbsp;</p><p>Kiina lupasi &rdquo;vähentää&rdquo; useiden satojen <strong>uusien </strong>hiilivoimaloiden rakentamisen vain muutamaan sataan. Eli uusia voimaloita rakennetaan satoja, kun muut sitoutuvat vähentämään..</p><p>Ja Suomen media kehuu Kiinaa ihquksi! Vaikka Kiina on ja pysyy maailman pahimpana saastuttajana. Suomikin on sitoutunut vähentämään vähäisiä päästöjään monta kertaa enemmän kuin mikään muu maa!&nbsp;</p><p><strong>Missä Suomen palkinto maailman parhaasta ja vastuullisimmasta päästövähennyksestä?</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten jo aiemmin Sirpa Abdallah kirjoitti tästä aiheesta. Mutta ajattelin laittaa uusinnan, koska melko ajankohtainen. Vähän kaivelin noita linkkejä.

 

Aloitetaan MTV:n valeuutisella 2.6.2017:

"Saksa, Ranska ja Italia: Ilmastosopimusta ei voida neuvotella uudelleen"

 

Sitten oikea uutinen 31.10.2017:

"Ensi viikolla Saksan Bonnissa alkavassa ilmastokokouksessa käydään jälleen keskustelua siitä, miten valtiot pääsevät tavoitteeseen maailman keskilämpötilan nousun hillitsemiseksi."

 

Sitten ollaankin Trumpin linjalla, että sopimus ei ole realistinen 8.1.2018. Saksa perääntyy sopimuksesta:

"The aim of cutting emissions by 40 percent is unrealistic" - Angela Merkel.

"to cut carbon dioxide emissions by 40 percent from 1990 levels by 2020 — is unrealistic, Reuters reported Monday, "

 

Suomen media sitten kiitteli Kiinaa sopimuksen ”hyväksymisestä”. Mitä Kiina oikeasti sopi? 

Kiina lupasi ”vähentää” useiden satojen uusien hiilivoimaloiden rakentamisen vain muutamaan sataan. Eli uusia voimaloita rakennetaan satoja, kun muut sitoutuvat vähentämään..

Ja Suomen media kehuu Kiinaa ihquksi! Vaikka Kiina on ja pysyy maailman pahimpana saastuttajana. Suomikin on sitoutunut vähentämään vähäisiä päästöjään monta kertaa enemmän kuin mikään muu maa! 

Missä Suomen palkinto maailman parhaasta ja vastuullisimmasta päästövähennyksestä?

]]>
13 http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248995-saksa-peraantyy-pariisin-ilmastosopimuksesta-missa-uutiset#comments Angela Merkel Pariisin ilmastosopimus Saksa Thu, 11 Jan 2018 17:58:08 +0000 Toni Rintala http://tonirintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248995-saksa-peraantyy-pariisin-ilmastosopimuksesta-missa-uutiset
Hesarin mukaan räjähtelevät lepakot on oikeistopopulismia http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246247-hesarin-mukaan-rajahtelevat-lepakot-on-oikeistopopulismia <p>&nbsp;Toimittaja Anna-Liisa Kauhanen on kirjoittanut tämän aamun Hesariin artikkelin otsikolla &rdquo;Obaman perintö pian tärvätty&rdquo;. Pääaihe on tietysti Trumpin ilmastopolitiikan kritisointi. Kirjoituksessa on useita lainauksia Ulkopoliittisen instituutin vanhemmalta tutkijalta Antto Vihmalta, joka osallistuu YK:n ilmastokokoukseen Bonnissa.</p><p>Lopussa Vihma toteaa, että oikeistopopulismi rakentaa maailmalla identiteettiään ilmastopolitiikan vastaisuudella, niin myös Suomessa: &rdquo;Samanlaisia kaikuja on perussuomalaisten puheissa tuulivoimaloiden lähellä räjähtelevistä lepakoista&rdquo;.</p><p>Ensinnäkin Vihman lausunnossa on sellainen erikoisuus, että hänen mukaansa maailmassa on ilmeisesti vain yksi ilmastopoliittinen ohjelma, eli joko maa, puolue tai henkilö toimii tuon politiikan mukaisesti tai sitten on sitä vastaan. Jos näin on, niin kysyn vain, että mistä ne maat siellä Bonnissa oikein neuvottelevat, kun Vihman mukaan maailmassa on vain yksi ilmastopolitiinen ohjelma? Mielestäni tämä on halpahintaista ilmastopropagandaa, jossa yritetään tuputtaa yhtä poliittista ratkaisua ainoana oikeana. Mikähän tuo yksi ainoa oikea ilmastopolitiikka on? Ilmeisesti YK:n johdolla tehty Pariisin ilmastosopimus, joka pohjautuu IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin tieteellisiin valintoihin.</p><p>Lopussa sitten sekä Vihma että toimittaja Kauhanen osoittavat tietämyksensä tason ilmasto- ja energia-asioissa. Vihma ja Hesari ovat siis sitä mieltä, että tuulivoimaloiden lähellä räjähtelevät lepakot ovat perussuomaisten keksimä tarina. Hesari yhtyy Yle:n näkemykseen asiassa, että tämä on pelkkä urbaani vitsi ja tähän ilkamointiin yhtyivät aikanaan mm. vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi ja vasemmiston presidenttiehdokas Merja Kyllönen. Räjähtelevät lepakot on täysin tieteellisesti tutkittu asia ja oikeaksi todettu, mutta Yle ei ole koskaan oikaissut näkemystään. Yle väittää levittävänsä vain oikeaa tietoa. Tämä Hesarin juttu osoittaa, kuinka täysin tuulesta temmattu väite rupeaa elämään omaa elämäänsä ja tunkeutuu niidenkin ihmisten tietoisuuteen, joiden pitäisi ammattinsa puolesta tietää enemmän kuin tavallinen kansalainen.</p><p>Tässä linkki aikaisempaan juttuuni asiasta 9.2.2017: <a href="http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231160-rajahtavat-lepakot-yle-teki-tosiasiasta-vitsin">http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231160-rajahtavat-lepakot-yle-teki-tosiasiasta-vitsin</a></p><p>Kiitos Hesari jälleen kerran perättömistä ja paikkansa pitämättömistä uutisista ilmastonmuutosta koskien. Niitä näyttää tulevan lähes päivittäin, mutta tartun vain herkullisimpiin väitteisiinne.</p><p><strong>USA on pystynyt suurista maista vähentämään eniten hiilidioksidipäästöjään. </strong>Vuodesta 2002 vuoteen 2016 pudotus oli n. 11 % (kuva 1) ja vuonna 2016 pudotus oli 1,7 %.&nbsp; Tämä positiivinen kehitys johtuu liuskekaasun lisääntyvästä käytöstä ja kivihiilen käytön pienentymisestä. Tässä kehityksessä Obamalla tai Trumpilla ei ole mitään osuutta. Kiina sen sijaan lisää hiilidioksidipäästöjään koko ajan.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.</p><p>Uudesta Suomesta löytyy nimelläni useita blogikirjoituksia ilmastonmuutoksesta. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: <a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p><strong>Linkit tutkimuksiin räjähtelevistä lepakoista:</strong></p><p>BBC:&nbsp;<a href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7581990.stm" target="_blank">http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7581990.stm</a></p><p>New Scientist:&nbsp;<a href="https://www.newscientist.com/article/dn14593-wind-turbines-make-bat-lungs-explode/" target="_blank">https://www.newscientist.com/article/dn14593-wind-turbines-make-bat-lungs-explode/</a></p><p><strong>Tieteellisiä artikkelit, jotka sisältävät yhteensä n. 100 muuta tieteellistä viittausta, joista osa on samoja.</strong></p><p>1.&nbsp;&nbsp;&nbsp; Wildlife Social Bulletin, March 2013. Comparing bird and bat fatality-rate estimates among North American wind-energy projects.&nbsp;<a href="http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/wsb.260/abstract" target="_blank">http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/wsb.260/abstract</a></p><p>2. Journal of Mammology. Vol 92: 917-925, 2011. Investigating the causes of death for wind turbine-associated bat fatalities.&nbsp;<a href="https://academic.oup.com/jmammal/article/92/5/917/887513/Investigating-the-causes-of-death-for-wind-turbine" target="_blank">https://academic.oup.com/jmammal/article/92/5/917/887513/Investigating-the-causes-of-death-for-wind-turbine</a></p><p>3.&nbsp;Journal of The Pennsylvania Academy of Science, Dec 2011. Additional Evidence for Barotrauma as a Cause of Bat Mortality at Wind Farms.&nbsp;<a href="http://pennsci.org/wp-content/uploads/2015/02/JPAS-85-4.pdf#page=29" target="_blank">http://pennsci.org/wp-content/uploads/2015/02/JPAS-85-4.pdf#page=29</a></p><p>4.&nbsp;&nbsp;&nbsp; Current Biology, Vol. 18, 2008. Barotrauma is a significant cause of bat fatalities at wind turbines.&nbsp;<a href="http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982208007513" target="_blank">http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982208007513</a></p><p>5. Frontiers in Ecology and the Environment, Vol. 5, 2007.&nbsp;Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research needs, and hypotheses.&nbsp;<a href="https://www.bu.edu/cecb/files/2009/12/kunzbats-wind07.pdf" target="_blank">https://www.bu.edu/cecb/files/2009/12/kunzbats-wind07.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Toimittaja Anna-Liisa Kauhanen on kirjoittanut tämän aamun Hesariin artikkelin otsikolla ”Obaman perintö pian tärvätty”. Pääaihe on tietysti Trumpin ilmastopolitiikan kritisointi. Kirjoituksessa on useita lainauksia Ulkopoliittisen instituutin vanhemmalta tutkijalta Antto Vihmalta, joka osallistuu YK:n ilmastokokoukseen Bonnissa.

Lopussa Vihma toteaa, että oikeistopopulismi rakentaa maailmalla identiteettiään ilmastopolitiikan vastaisuudella, niin myös Suomessa: ”Samanlaisia kaikuja on perussuomalaisten puheissa tuulivoimaloiden lähellä räjähtelevistä lepakoista”.

Ensinnäkin Vihman lausunnossa on sellainen erikoisuus, että hänen mukaansa maailmassa on ilmeisesti vain yksi ilmastopoliittinen ohjelma, eli joko maa, puolue tai henkilö toimii tuon politiikan mukaisesti tai sitten on sitä vastaan. Jos näin on, niin kysyn vain, että mistä ne maat siellä Bonnissa oikein neuvottelevat, kun Vihman mukaan maailmassa on vain yksi ilmastopolitiinen ohjelma? Mielestäni tämä on halpahintaista ilmastopropagandaa, jossa yritetään tuputtaa yhtä poliittista ratkaisua ainoana oikeana. Mikähän tuo yksi ainoa oikea ilmastopolitiikka on? Ilmeisesti YK:n johdolla tehty Pariisin ilmastosopimus, joka pohjautuu IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin tieteellisiin valintoihin.

Lopussa sitten sekä Vihma että toimittaja Kauhanen osoittavat tietämyksensä tason ilmasto- ja energia-asioissa. Vihma ja Hesari ovat siis sitä mieltä, että tuulivoimaloiden lähellä räjähtelevät lepakot ovat perussuomaisten keksimä tarina. Hesari yhtyy Yle:n näkemykseen asiassa, että tämä on pelkkä urbaani vitsi ja tähän ilkamointiin yhtyivät aikanaan mm. vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi ja vasemmiston presidenttiehdokas Merja Kyllönen. Räjähtelevät lepakot on täysin tieteellisesti tutkittu asia ja oikeaksi todettu, mutta Yle ei ole koskaan oikaissut näkemystään. Yle väittää levittävänsä vain oikeaa tietoa. Tämä Hesarin juttu osoittaa, kuinka täysin tuulesta temmattu väite rupeaa elämään omaa elämäänsä ja tunkeutuu niidenkin ihmisten tietoisuuteen, joiden pitäisi ammattinsa puolesta tietää enemmän kuin tavallinen kansalainen.

Tässä linkki aikaisempaan juttuuni asiasta 9.2.2017: http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231160-rajahtavat-lepakot-yle-teki-tosiasiasta-vitsin

Kiitos Hesari jälleen kerran perättömistä ja paikkansa pitämättömistä uutisista ilmastonmuutosta koskien. Niitä näyttää tulevan lähes päivittäin, mutta tartun vain herkullisimpiin väitteisiinne.

USA on pystynyt suurista maista vähentämään eniten hiilidioksidipäästöjään. Vuodesta 2002 vuoteen 2016 pudotus oli n. 11 % (kuva 1) ja vuonna 2016 pudotus oli 1,7 %.  Tämä positiivinen kehitys johtuu liuskekaasun lisääntyvästä käytöstä ja kivihiilen käytön pienentymisestä. Tässä kehityksessä Obamalla tai Trumpilla ei ole mitään osuutta. Kiina sen sijaan lisää hiilidioksidipäästöjään koko ajan.

++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.

Uudesta Suomesta löytyy nimelläni useita blogikirjoituksia ilmastonmuutoksesta. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

++++++++++++++++++++++++++++++++

Linkit tutkimuksiin räjähtelevistä lepakoista:

BBC: http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7581990.stm

New Scientist: https://www.newscientist.com/article/dn14593-wind-turbines-make-bat-lungs-explode/

Tieteellisiä artikkelit, jotka sisältävät yhteensä n. 100 muuta tieteellistä viittausta, joista osa on samoja.

1.    Wildlife Social Bulletin, March 2013. Comparing bird and bat fatality-rate estimates among North American wind-energy projects. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/wsb.260/abstract

2. Journal of Mammology. Vol 92: 917-925, 2011. Investigating the causes of death for wind turbine-associated bat fatalities. https://academic.oup.com/jmammal/article/92/5/917/887513/Investigating-the-causes-of-death-for-wind-turbine

3. Journal of The Pennsylvania Academy of Science, Dec 2011. Additional Evidence for Barotrauma as a Cause of Bat Mortality at Wind Farms. http://pennsci.org/wp-content/uploads/2015/02/JPAS-85-4.pdf#page=29

4.    Current Biology, Vol. 18, 2008. Barotrauma is a significant cause of bat fatalities at wind turbines. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982208007513

5. Frontiers in Ecology and the Environment, Vol. 5, 2007. Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research needs, and hypotheses. https://www.bu.edu/cecb/files/2009/12/kunzbats-wind07.pdf

 

 

]]>
17 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246247-hesarin-mukaan-rajahtelevat-lepakot-on-oikeistopopulismia#comments Bonn Pariisin ilmastosopimus Räjähtelevät lepakot Sat, 18 Nov 2017 09:33:40 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246247-hesarin-mukaan-rajahtelevat-lepakot-on-oikeistopopulismia
Toivo heräsi Pariisissa – millaisin odotuksin Bonniin? http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246030-toivo-herasi-pariisissa-millaisin-odotuksin-bonniin <p>Ilmastonmuutoksesta on vaikea kirjoittaa ilman, että kuulostaa tuomiopäivän pasuunalta. Vaikka miten yrittäisi korostaa ilmastoviisaita ratkaisuja ja niiden luomia uusia mahdollisuuksia Suomen taloudelle, on perusviesti karu. Näin emme voi jatkaa. Maailma ja yhteiskunnat sellaisena, kun olemme ne oppineet tuntemaan, tulevat häviämään jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.</p><p>Kuitenkin viimeisen kahden vuoden aikana huoleen on sekoittunut varovaista toiveikkuutta. Pariisin ilmastokokous vuonna 2015 oli historiallinen, ja onnistui vaikeassa tehtävässä. Kansainvälinen kaikkia maita sitova ilmastosopimus syntyi! Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei edes ollut, Pariisissa oli pakko onnistua. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä isosti vuosikymmenten kuluttua, mutta jo nyt rikotaan lämpöennätyksiä ja kärsitään hurrikaaneista ja tulvista sekä toisaalta kuivuuksista.&nbsp;</p><p>Olen tämän viikon Saksassa Bonnissa YK:n ilmastokokouksessa osana Suomen delegaatiota. Pääsen siis näköalapaikalle seuraamaan kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita, kaikkien maailman maiden yhteistä yritystä selvitä olemassaoloamme uhkaavasta kriisistä. Kokouksen ensimmäisen viikon aikana kuultiin, että Syyria ja Nicaragua aikovat liittyä Pariisin sopimukseen. Siispä ainoaksi sopimuksen ulkopuoliseksi on jäämässä Yhdysvallat. Presidentti Trump on sanonut irrottavansa Yhdysvallat Pariisin sopimuksesta, mutta käytännössä eroaminen voi tapahtua vasta muutaman vuoden kuluttua.</p><p>Bonnissa on kuitenkin saatu todistaa merkittävä irtiotto, kun joukko Yhdysvaltain osavaltioita, kaupunkeja, yrityksiä ja muita toimijoita irrottautui näkyvästi Trumpin ympäristövihamielisestä politiikasta. Ne lanseerasivat #wearestillin -aloitteen, jolla ne kertovat edelleen olevansa mukana päästövähennyksissä ja Pariisin sopimuksessa. Ilmaston puolesta irtioton tehneet jenkkitoimijat ovat näyttävästi esillä Bonnissa, kun taas Trumpin hallinnon virallinen delegaatio ei juuri Bonnissa näy eikä kuulu. Irtiotto on toiveita herättävä signaali yhdeltä maailman suurimmalta päästäjältä ja toisaalta muistutus siitä, että päästövähennykset tehdään paljolti paikallistason päätöksillä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kunnianhimoinen ja riittämätön</strong></p><p>Kansainvälisen ilmastopolitiikan suuntaviivat löytyvät YK:n ilmastopuitesopimuksesta vuodelta 1994. Konkreettiset tavoitteet kirjattiin Kioton sopimukseen, jonka ensimmäinen kausi kattoi vuodet 2008&ndash;2012 ja toinen kausi 2013&ndash;2020. Pariisin sopimus astuu voimaan vuonna 2020.</p><p>Ilmastosopimukseen kirjattiin, että lämpötilan nousu rajoitetaan alle kahden asteen, tavoitteena 1,5 astetta. Tämä on todella suuri saavutus kansainväliseltä, kaikki maat kattavalta kokoukselta. Kaksi astetta tarkoittaa sekin äärimmäisiä muutoksia, esimerkiksi jotkin saarivaltiot katoavat meren pinnan noustessa. Puolitoista astetta todennäköisesti säilyttää nämä maat maailman kartalla. Konkreettisesti.</p><p>Sopimuksesta on kuitenkin kuultu kahtalaisia arvioita: toiset pitävät sopimusta historiallisena käännekohtana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, toiset tyhjinä sanoina vailla varsinaista sisältöä. Sekä riemastujat että kyynikot ovat joka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että sopimus sinänsä ei ratkaise vielä mitään. Nyt työ vasta alkaa.</p><p>Jo ennen Pariisin kokousta maat ilmoittivat, millaisia päästövähennyksiä ne aikovat tehdä. Nämä kansalliset panokset, eli NDC:t, johtavat lähes kolmen asteen lämpiämiseen. Niitä on siis kiristettävä huomattavasti. Ensimmäinen tarkastelupiste on ensi vuonna. Tämän tarkastelu, eli sanahirviö fasilitatiivinen dialogi, on avainasemassa Pariisin sopimuksen onnistumisessa, ja Bonnin kokouksessa tehdäänkin tärkeää pohjatyötä vuoden 2018 tarkastelua varten.</p><p>Tärkeä teema Bonnissa on ilmastorahoitus.&nbsp;Ilmastonmuutos iskee pahiten kaikista köyhimpiin maihin, jotka eivät ole itse päästöjä juuri aiheuttaneet ja joiden kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon on rajallinen. Kehitysmaat tarvitsevat apua ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja tätä varten tarvitaan ilmastorahoitusta.&nbsp;</p><p>Ilmastorahoitusta koskien Pariisin sopimuksessa päädyttiin lopulta vain toistamaan jo Kööpenhaminassa vuonna 2009 sovittu sadan miljardin dollarin ilmastorahoituspotti. Uutta oli, että tätä summaa kutsutaan nyt ns. &rdquo;lattiatasoksi&rdquo;, eli jatkossa on tarkoitus sopia lisärahoituksesta. Tämän rahoitustason saavuttamiseksi tarvitaan nyt konkretiaa, ja erityisesti rahaa kaivataan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sopeutumisen rahoitus onkin yksi Bonnin kokouksen isoista ja vaikeista kysymyksistä. Suomellakin on ilmastorahoituksessa peiliin katsomisen paikka, sillä Suomen antamaa ilmastorahoitusta on leikattu suuresti Sipilän hallituksen kaudella.</p><p>Bonnin kokouksen puheenjohtajamaa on saarivaltio Fiji, mutta käytännön syistä kokous pidetään Saksassa. Fijille ilmastonmuutos on olemassaolon kysymys, sillä maa uhkaa huuhtoutua mereen ilmastonmuutoksen seurauksena. Fijiläiset eivät ole ilmastonmuutosta aiheuttaneet, mutta he joutuvat maksamaan siitä sietämättömän hinnan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Fossiiliset on siirrettävä historiaan</strong></p><p>Pariisin sopimuksessa ei suoraan mainita fossiilisista polttoaineista luopumista. Kuitenkin käytännössä Pariisissa sovittuja tavoitteita ei voida saavuttaa ilman, että fossiilisten energialähteiden käyttö lopetetaan. Lämpötilan nousun rajoittaminen jopa 1,5 asteeseen ja kirjaus päästöjen tasapainottamisesta tarkoittavat yhdessä sitä, että öljyn ja hiilen polttamisen on loputtava viimeistään 2050.</p><p>Kyseessä on todella suuri muutos energiantuotantojärjestelmäämme ja talousjärjestelmiin ja samalla myös kansainvälisiin valtasuhteisiin. Maailman mahtimaat ovat tähän asti löytyneet öljytynnyreiden ympäriltä. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua maailmanjärjestys menee todennäköisesti uusiksi, mutta emme vielä tiedä miten. Muutos ei välttämättä tarkoita vain huonoa, sillä fossiiliriippuvuuden murtaminen voi tarkoittaa monille maailman maille omavaraisuuden lisääntymistä.</p><p>Fossiilisten polttoaineiden tupruttelu pitäisi saada nopeasti laskuun. Valitettavasti uusien arvioiden mukaan globaalit ilmastopäästöt ovat tänä vuonna päinvastoin kasvamassa (<a href="https://www.theguardian.com/environment/2017/nov/13/fossil-fuel-burning-set-to-hit-record-high-in-2017-scientists-warn">https://www.theguardian.com/environment/2017/nov/13/fossil-fuel-burning-set-to-hit-record-high-in-2017-scientists-warn</a>) Toivottavasti uutiset huonosta päästökehityksestä saavat Bonniin kokoontuneet valtionpäämiehet antamaan entistä kunnianhimoisempia sitoumuksia päästökehityksen kääntämiseksi aidosti laskuun. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on onnistuttava, sillä vaakalaudalla on lastemme ja lastenlastemme elinmahdollisuudet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutoksesta on vaikea kirjoittaa ilman, että kuulostaa tuomiopäivän pasuunalta. Vaikka miten yrittäisi korostaa ilmastoviisaita ratkaisuja ja niiden luomia uusia mahdollisuuksia Suomen taloudelle, on perusviesti karu. Näin emme voi jatkaa. Maailma ja yhteiskunnat sellaisena, kun olemme ne oppineet tuntemaan, tulevat häviämään jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.

Kuitenkin viimeisen kahden vuoden aikana huoleen on sekoittunut varovaista toiveikkuutta. Pariisin ilmastokokous vuonna 2015 oli historiallinen, ja onnistui vaikeassa tehtävässä. Kansainvälinen kaikkia maita sitova ilmastosopimus syntyi! Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei edes ollut, Pariisissa oli pakko onnistua. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä isosti vuosikymmenten kuluttua, mutta jo nyt rikotaan lämpöennätyksiä ja kärsitään hurrikaaneista ja tulvista sekä toisaalta kuivuuksista. 

Olen tämän viikon Saksassa Bonnissa YK:n ilmastokokouksessa osana Suomen delegaatiota. Pääsen siis näköalapaikalle seuraamaan kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita, kaikkien maailman maiden yhteistä yritystä selvitä olemassaoloamme uhkaavasta kriisistä. Kokouksen ensimmäisen viikon aikana kuultiin, että Syyria ja Nicaragua aikovat liittyä Pariisin sopimukseen. Siispä ainoaksi sopimuksen ulkopuoliseksi on jäämässä Yhdysvallat. Presidentti Trump on sanonut irrottavansa Yhdysvallat Pariisin sopimuksesta, mutta käytännössä eroaminen voi tapahtua vasta muutaman vuoden kuluttua.

Bonnissa on kuitenkin saatu todistaa merkittävä irtiotto, kun joukko Yhdysvaltain osavaltioita, kaupunkeja, yrityksiä ja muita toimijoita irrottautui näkyvästi Trumpin ympäristövihamielisestä politiikasta. Ne lanseerasivat #wearestillin -aloitteen, jolla ne kertovat edelleen olevansa mukana päästövähennyksissä ja Pariisin sopimuksessa. Ilmaston puolesta irtioton tehneet jenkkitoimijat ovat näyttävästi esillä Bonnissa, kun taas Trumpin hallinnon virallinen delegaatio ei juuri Bonnissa näy eikä kuulu. Irtiotto on toiveita herättävä signaali yhdeltä maailman suurimmalta päästäjältä ja toisaalta muistutus siitä, että päästövähennykset tehdään paljolti paikallistason päätöksillä.

 

Kunnianhimoinen ja riittämätön

Kansainvälisen ilmastopolitiikan suuntaviivat löytyvät YK:n ilmastopuitesopimuksesta vuodelta 1994. Konkreettiset tavoitteet kirjattiin Kioton sopimukseen, jonka ensimmäinen kausi kattoi vuodet 2008–2012 ja toinen kausi 2013–2020. Pariisin sopimus astuu voimaan vuonna 2020.

Ilmastosopimukseen kirjattiin, että lämpötilan nousu rajoitetaan alle kahden asteen, tavoitteena 1,5 astetta. Tämä on todella suuri saavutus kansainväliseltä, kaikki maat kattavalta kokoukselta. Kaksi astetta tarkoittaa sekin äärimmäisiä muutoksia, esimerkiksi jotkin saarivaltiot katoavat meren pinnan noustessa. Puolitoista astetta todennäköisesti säilyttää nämä maat maailman kartalla. Konkreettisesti.

Sopimuksesta on kuitenkin kuultu kahtalaisia arvioita: toiset pitävät sopimusta historiallisena käännekohtana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, toiset tyhjinä sanoina vailla varsinaista sisältöä. Sekä riemastujat että kyynikot ovat joka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että sopimus sinänsä ei ratkaise vielä mitään. Nyt työ vasta alkaa.

Jo ennen Pariisin kokousta maat ilmoittivat, millaisia päästövähennyksiä ne aikovat tehdä. Nämä kansalliset panokset, eli NDC:t, johtavat lähes kolmen asteen lämpiämiseen. Niitä on siis kiristettävä huomattavasti. Ensimmäinen tarkastelupiste on ensi vuonna. Tämän tarkastelu, eli sanahirviö fasilitatiivinen dialogi, on avainasemassa Pariisin sopimuksen onnistumisessa, ja Bonnin kokouksessa tehdäänkin tärkeää pohjatyötä vuoden 2018 tarkastelua varten.

Tärkeä teema Bonnissa on ilmastorahoitus. Ilmastonmuutos iskee pahiten kaikista köyhimpiin maihin, jotka eivät ole itse päästöjä juuri aiheuttaneet ja joiden kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon on rajallinen. Kehitysmaat tarvitsevat apua ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja tätä varten tarvitaan ilmastorahoitusta. 

Ilmastorahoitusta koskien Pariisin sopimuksessa päädyttiin lopulta vain toistamaan jo Kööpenhaminassa vuonna 2009 sovittu sadan miljardin dollarin ilmastorahoituspotti. Uutta oli, että tätä summaa kutsutaan nyt ns. ”lattiatasoksi”, eli jatkossa on tarkoitus sopia lisärahoituksesta. Tämän rahoitustason saavuttamiseksi tarvitaan nyt konkretiaa, ja erityisesti rahaa kaivataan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sopeutumisen rahoitus onkin yksi Bonnin kokouksen isoista ja vaikeista kysymyksistä. Suomellakin on ilmastorahoituksessa peiliin katsomisen paikka, sillä Suomen antamaa ilmastorahoitusta on leikattu suuresti Sipilän hallituksen kaudella.

Bonnin kokouksen puheenjohtajamaa on saarivaltio Fiji, mutta käytännön syistä kokous pidetään Saksassa. Fijille ilmastonmuutos on olemassaolon kysymys, sillä maa uhkaa huuhtoutua mereen ilmastonmuutoksen seurauksena. Fijiläiset eivät ole ilmastonmuutosta aiheuttaneet, mutta he joutuvat maksamaan siitä sietämättömän hinnan.

 

Fossiiliset on siirrettävä historiaan

Pariisin sopimuksessa ei suoraan mainita fossiilisista polttoaineista luopumista. Kuitenkin käytännössä Pariisissa sovittuja tavoitteita ei voida saavuttaa ilman, että fossiilisten energialähteiden käyttö lopetetaan. Lämpötilan nousun rajoittaminen jopa 1,5 asteeseen ja kirjaus päästöjen tasapainottamisesta tarkoittavat yhdessä sitä, että öljyn ja hiilen polttamisen on loputtava viimeistään 2050.

Kyseessä on todella suuri muutos energiantuotantojärjestelmäämme ja talousjärjestelmiin ja samalla myös kansainvälisiin valtasuhteisiin. Maailman mahtimaat ovat tähän asti löytyneet öljytynnyreiden ympäriltä. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua maailmanjärjestys menee todennäköisesti uusiksi, mutta emme vielä tiedä miten. Muutos ei välttämättä tarkoita vain huonoa, sillä fossiiliriippuvuuden murtaminen voi tarkoittaa monille maailman maille omavaraisuuden lisääntymistä.

Fossiilisten polttoaineiden tupruttelu pitäisi saada nopeasti laskuun. Valitettavasti uusien arvioiden mukaan globaalit ilmastopäästöt ovat tänä vuonna päinvastoin kasvamassa (https://www.theguardian.com/environment/2017/nov/13/fossil-fuel-burning-set-to-hit-record-high-in-2017-scientists-warn) Toivottavasti uutiset huonosta päästökehityksestä saavat Bonniin kokoontuneet valtionpäämiehet antamaan entistä kunnianhimoisempia sitoumuksia päästökehityksen kääntämiseksi aidosti laskuun. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on onnistuttava, sillä vaakalaudalla on lastemme ja lastenlastemme elinmahdollisuudet.

]]>
17 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246030-toivo-herasi-pariisissa-millaisin-odotuksin-bonniin#comments Bonnin ilmastokokous COP23 Ilmastonmuutos Pariisin ilmastosopimus Mon, 13 Nov 2017 17:24:40 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246030-toivo-herasi-pariisissa-millaisin-odotuksin-bonniin
Europarlamentti katsoo eteenpäin eikä peräpeiliin http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242792-europarlamentti-katsoo-eteenpain-eika-perapeiliin <p>Olin neuvottelemassa EUn puolesta Pariisin ilmastosopimusta. Pitkän aikavälin tavoite on hiilidioksidipäästöjen ja -nielujen tasapaino, jossa metsillä on kasvava merkitys.</p><p>&nbsp;</p><p>Euroopan parlamentin äänestyksessä päättämä LULUCF-kanta kunnioittaa Pariisin sopimusta. Se mahdollistaa kasvavan biotalouden ja metsien aktiivisen hoidon ja käytön osana ilmastopolitiikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Metsätalouden ja -teollisuuden laajuutta missään jäsenmaassa ei sidota pelkästään historiaan. Biotalouteen on mahdollista investoida ja kasvattaa tuotantoa, kunhan se tapahtuu kestävän metsien käytön rajoissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessakin metsäteollisuus voi kasvaa maltillisesti ja käyttää lisää suomalaista puuta ilman, että lisähakkuut muuttuisivat päästöiksi. Joka tapauksessa Suomen metsät ovat jatkossakin yksi Euroopan suurimpia hiilinieluja.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehdotukseni Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2045 on nyt erittäin tarpeellinen. Suomi tarvitsee konkreettisen suunnitelman hiilineutraaliudesta, jotta metsien käyttöä voi lähivuosikymmeninä kasvattaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Monet suomalaiset mepit yli puoluerajojen ansaitsevat tunnustuksen hyvästä työstä. Europarlamentin ymmärrys metsäasioissa kasvoi. Kiitän erityisesti Nils Torvaldsia. Myös Mia-Petra Kumpula-Natri, Henna Virkkunen, Hannu Takkula ja Anneli Jäätteenmäki tekivät hienoa vaikuttamistyötä omissa ryhmissään.</p><p>&nbsp;</p><p>Parlamentin kanta eroaa merkittävästi ympäristövaliokunnan kesäisestä näkemyksestä. Nyt hyväksytty kanta on hyvä tausta neuvotteluille, joita yksityiskohtaisista hiilinielujen laskentasäännöistä käydään tulevaisuudessa. Niissä Suomelle riittää vielä paljonkin ongelmia esimerkiksi menneiden vuosien metsäkadon päästöjen kompensoimiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Seuraava etappi on ympäristöministerien neuvosto, johon puheenjohtajamaa Viro pyrkii tuomaan kompromissiesityksen lokakuussa. Sen tueksi tarvitaan laaja jäsenmaiden tuki.</p><p>&nbsp;</p><p>Viimeksi tiistaina keskustelin Ranskan ministerikollega Hulot&#39;n kanssa. Ensi viikolla tapaan taas ilmastokomissaarin. Myös jäsenmaiden on löydettävä tasapainoinen ratkaisu, joka kannustaa kestävään metsänhoitoon ympäri Euroopan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin neuvottelemassa EUn puolesta Pariisin ilmastosopimusta. Pitkän aikavälin tavoite on hiilidioksidipäästöjen ja -nielujen tasapaino, jossa metsillä on kasvava merkitys.

 

Euroopan parlamentin äänestyksessä päättämä LULUCF-kanta kunnioittaa Pariisin sopimusta. Se mahdollistaa kasvavan biotalouden ja metsien aktiivisen hoidon ja käytön osana ilmastopolitiikkaa.

 

Metsätalouden ja -teollisuuden laajuutta missään jäsenmaassa ei sidota pelkästään historiaan. Biotalouteen on mahdollista investoida ja kasvattaa tuotantoa, kunhan se tapahtuu kestävän metsien käytön rajoissa.

 

Suomessakin metsäteollisuus voi kasvaa maltillisesti ja käyttää lisää suomalaista puuta ilman, että lisähakkuut muuttuisivat päästöiksi. Joka tapauksessa Suomen metsät ovat jatkossakin yksi Euroopan suurimpia hiilinieluja.

 

Ehdotukseni Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2045 on nyt erittäin tarpeellinen. Suomi tarvitsee konkreettisen suunnitelman hiilineutraaliudesta, jotta metsien käyttöä voi lähivuosikymmeninä kasvattaa.

 

Monet suomalaiset mepit yli puoluerajojen ansaitsevat tunnustuksen hyvästä työstä. Europarlamentin ymmärrys metsäasioissa kasvoi. Kiitän erityisesti Nils Torvaldsia. Myös Mia-Petra Kumpula-Natri, Henna Virkkunen, Hannu Takkula ja Anneli Jäätteenmäki tekivät hienoa vaikuttamistyötä omissa ryhmissään.

 

Parlamentin kanta eroaa merkittävästi ympäristövaliokunnan kesäisestä näkemyksestä. Nyt hyväksytty kanta on hyvä tausta neuvotteluille, joita yksityiskohtaisista hiilinielujen laskentasäännöistä käydään tulevaisuudessa. Niissä Suomelle riittää vielä paljonkin ongelmia esimerkiksi menneiden vuosien metsäkadon päästöjen kompensoimiseksi.

 

Seuraava etappi on ympäristöministerien neuvosto, johon puheenjohtajamaa Viro pyrkii tuomaan kompromissiesityksen lokakuussa. Sen tueksi tarvitaan laaja jäsenmaiden tuki.

 

Viimeksi tiistaina keskustelin Ranskan ministerikollega Hulot'n kanssa. Ensi viikolla tapaan taas ilmastokomissaarin. Myös jäsenmaiden on löydettävä tasapainoinen ratkaisu, joka kannustaa kestävään metsänhoitoon ympäri Euroopan.

]]>
4 http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242792-europarlamentti-katsoo-eteenpain-eika-perapeiliin#comments Hiilinielu LULUCF Pariisin ilmastosopimus Wed, 13 Sep 2017 11:25:40 +0000 Kimmo Tiilikainen http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242792-europarlamentti-katsoo-eteenpain-eika-perapeiliin
Trumpin USA on lisännyt hiilen vientiään 60 % alkuvuodesta http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240998-trumpin-usa-on-lisannyt-hiilen-vientiaan-60-alkuvuodesta <p>&nbsp;Sarjassa &rdquo;hyviä vai huonoja uutisia&rdquo; tulee tämä tieto USA:n Energiainformaatiohallinnosta 28.7.17, että USA on lisännyt alkuvuodesta tammi-toukokuu 2017 hiilenvientiään 60,3 %. Eurooppaan vienti lisääntyi vuoden 2016 vastaavaan jaksoon verrattuna 10,5 miljoonasta tonnista 16 miljoonaan tonniin ja Aasiaan vienti lähes kaksinkertaistui. Euroopassa suurimpia vientilisäyksiä syntyi Englantiin (175 %) ja Ranskaan (n. 100 %).</p><p>On se melkoinen sälli tämä Trump. Nyt se syöttää Pariisin ilmastosopimuksen tekijöille hiiltä, jotta nämä selviäisivät energiantuotannostaan. Samaan aikaan USA lisää liuskekaasun käyttöään ja vähentää hiilidioksidipäästöjään, kuva 1. On se mahoton. Oletko huomannut näitä uutisia Hesarista tai meidän tv-kanaviltamme? Minulla ei ole osunut silmiin eikä korviin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Sarjassa ”hyviä vai huonoja uutisia” tulee tämä tieto USA:n Energiainformaatiohallinnosta 28.7.17, että USA on lisännyt alkuvuodesta tammi-toukokuu 2017 hiilenvientiään 60,3 %. Eurooppaan vienti lisääntyi vuoden 2016 vastaavaan jaksoon verrattuna 10,5 miljoonasta tonnista 16 miljoonaan tonniin ja Aasiaan vienti lähes kaksinkertaistui. Euroopassa suurimpia vientilisäyksiä syntyi Englantiin (175 %) ja Ranskaan (n. 100 %).

On se melkoinen sälli tämä Trump. Nyt se syöttää Pariisin ilmastosopimuksen tekijöille hiiltä, jotta nämä selviäisivät energiantuotannostaan. Samaan aikaan USA lisää liuskekaasun käyttöään ja vähentää hiilidioksidipäästöjään, kuva 1. On se mahoton. Oletko huomannut näitä uutisia Hesarista tai meidän tv-kanaviltamme? Minulla ei ole osunut silmiin eikä korviin.

]]>
22 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240998-trumpin-usa-on-lisannyt-hiilen-vientiaan-60-alkuvuodesta#comments Hiilidioksidipäästöt Ilmastonmuutos Pariisin ilmastosopimus Mon, 07 Aug 2017 07:20:18 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240998-trumpin-usa-on-lisannyt-hiilen-vientiaan-60-alkuvuodesta
Luotettava energiansaanti on välttämätön osa hyvää ilmastostrategiaa http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237940-luotettava-energiansaanti-on-valttamaton-osa-hyvaa-ilmastostrategiaa <p>Kuten kaikki tietävät, viime viikon isoja keskusteluaiheita ovat olleet Yhdysvaltain vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta ja Suomen neuvottelut EU:ssa hiilinieluista ja metsien hakkuista. Molemmat ovat kytköksissä siihen, minkälaisia ilmasto- ja ympäristöstrategioita halutaan tehdä.</p><p>Minun mielestäni Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ilmoitus Yhdysvaltain vetäytymisestä ilmastosopimuksesta ei kuitenkaan ole pääasiallinen ongelma vaan sovittujen ilmastostrategioiden epärealistisuus. Jo aikaisemmin on arvosteltu Kiinan jättäytymistä käytännössä vapaamatkustajaksi maailman suurimman saastuttajan lähtöasemasta. Ilmeisesti jotkut ympäristöjärjestöt kuitenkin antavat Kiinalle monia asioita anteeksi siksi, että ihailevat sen kommunistista diktatuuria.</p><p>Vielä suurempi ongelma on siinä, miten energiantuotanto on ilmastostrategioissa suunniteltu järjestettäväksi. <em>Tämänhetkisen teknologisen tietämyksen mukaan on vain kaksi perusenergiavaihtoehtoa, jotka voivat tarjota tasaisen ja luotettavan sähköenergian toimituksen teollisuusmaihin ja ne ovat polttovoima (sisältäen fossiiliset polttoaineet) ja ydinvoima. Tasainen ja luotettava energiantoimitus on myös teollisuusmaiden yhteiskuntajärjestelmien elinehto. Energiajärjestelmä, joka tuottaa sähköä 90% ajasta, mutta joka on katkolla 10% ajasta, mikä voi helposti olla hiemankin liian tuulivoima- ja aurinkovoimapainotteisen energiantuotannon lopputulema, ei ole arvoltaan 90% luotettavan energiajärjestelmän arvosta vaan todella paljon huonompi.</em></p><p>Sähkökatkot aiheuttavat teollisuusmaissa suunnattomia aineellisia ja taloudellisia vahinkoja, jos ne pitkittyvät, erityisesti, jos katkot ajoittuvat tilanteisiin, joissa esimerkiksi kylmyyden takia lämmittäminen on välttämätöntä. Kun sähköt katkeavat, tehtaat pysähtyvät ja niiden käynnistys uudelleen voi kestää. Jääkaapit ja pakastimet sulavat ja ruoat pilaantuvat, jos katko ajoittuikin lämpimälle ilmalle. Sairaalat joutuvat turvautumaan varavoimajärjestelmiin, jotka kestävät rajallisen ajan, jotta vaikeimmin sairaat potilaat eivät kuolisi heti. Mobiiliverkot sammuvat monin paikoin alle vuorokauden kuluessa sähkökatkon alkamisesta.</p><p>Kun yllä olevan ottaa huomioon ja tietää, että jotkut ovat tulkinneet ilmastostrategioita niin, että runsaan kymmenen vuoden kuluessa pitäisi ajaa koko fossiilisten polttoaineiden käyttö alas, vaikka niiden osuus energiantuotannosta olisi nyt jopa 80%, ymmärtää heti, ettei se ole mahdollista. Vielä hullummaksi tilanne muuttuu, jos ydinvoimakin pitäisi ajaa alas. Sellaisen sanominen uskottavaksi ilmastostrategiaksi on silkkaa typeryyttä, jota kuulee monien kärkipoliitikkojen palopuheissa ja lukee arvostetunkin median artikkeleissa. Tekninen kehitys ei laukkaa niin huimaa vauhtia tuuli- ja aurinkovoimaa koskevan energian varastointiongelman kohdalla. On hyvä miettiä esimerkiksi minkälainen tekninen kehitys on tapahtunut kuluneiden 12 vuoden kuluessa vuodesta 2005 alkaen, jolloin voi varovasti hahmottaa sitä, kuinka suuret muutokset joillakin nyt tuntemattomilla kärkialoilla voi olla, muilla aloilla olevien muutosten jäädessä mitättömiksi vuoteen 2030 mennessä.</p><p>Maapallonlaajuista hajautettua tuotantoa ei ole mahdollista toteuttaa, koska sähkön siirtohäviöt mantereiden välillä olisivat liian suuria ja osa maailman valtioista on liian epäluotettavia ja epävakaita, jotta niiden alueilla olevista voimaloista ja siirtoverkoista uskallettaisiin olla riippuvaisia. Käytännössä energiaomavaraisuus on aina toteutettava oman maan sisällä tai yhdessä kaikkein luotettavimpien, rikkaimpien ja rauhanomaisimpien lähinaapureiden kanssa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten kaikki tietävät, viime viikon isoja keskusteluaiheita ovat olleet Yhdysvaltain vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta ja Suomen neuvottelut EU:ssa hiilinieluista ja metsien hakkuista. Molemmat ovat kytköksissä siihen, minkälaisia ilmasto- ja ympäristöstrategioita halutaan tehdä.

Minun mielestäni Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ilmoitus Yhdysvaltain vetäytymisestä ilmastosopimuksesta ei kuitenkaan ole pääasiallinen ongelma vaan sovittujen ilmastostrategioiden epärealistisuus. Jo aikaisemmin on arvosteltu Kiinan jättäytymistä käytännössä vapaamatkustajaksi maailman suurimman saastuttajan lähtöasemasta. Ilmeisesti jotkut ympäristöjärjestöt kuitenkin antavat Kiinalle monia asioita anteeksi siksi, että ihailevat sen kommunistista diktatuuria.

Vielä suurempi ongelma on siinä, miten energiantuotanto on ilmastostrategioissa suunniteltu järjestettäväksi. Tämänhetkisen teknologisen tietämyksen mukaan on vain kaksi perusenergiavaihtoehtoa, jotka voivat tarjota tasaisen ja luotettavan sähköenergian toimituksen teollisuusmaihin ja ne ovat polttovoima (sisältäen fossiiliset polttoaineet) ja ydinvoima. Tasainen ja luotettava energiantoimitus on myös teollisuusmaiden yhteiskuntajärjestelmien elinehto. Energiajärjestelmä, joka tuottaa sähköä 90% ajasta, mutta joka on katkolla 10% ajasta, mikä voi helposti olla hiemankin liian tuulivoima- ja aurinkovoimapainotteisen energiantuotannon lopputulema, ei ole arvoltaan 90% luotettavan energiajärjestelmän arvosta vaan todella paljon huonompi.

Sähkökatkot aiheuttavat teollisuusmaissa suunnattomia aineellisia ja taloudellisia vahinkoja, jos ne pitkittyvät, erityisesti, jos katkot ajoittuvat tilanteisiin, joissa esimerkiksi kylmyyden takia lämmittäminen on välttämätöntä. Kun sähköt katkeavat, tehtaat pysähtyvät ja niiden käynnistys uudelleen voi kestää. Jääkaapit ja pakastimet sulavat ja ruoat pilaantuvat, jos katko ajoittuikin lämpimälle ilmalle. Sairaalat joutuvat turvautumaan varavoimajärjestelmiin, jotka kestävät rajallisen ajan, jotta vaikeimmin sairaat potilaat eivät kuolisi heti. Mobiiliverkot sammuvat monin paikoin alle vuorokauden kuluessa sähkökatkon alkamisesta.

Kun yllä olevan ottaa huomioon ja tietää, että jotkut ovat tulkinneet ilmastostrategioita niin, että runsaan kymmenen vuoden kuluessa pitäisi ajaa koko fossiilisten polttoaineiden käyttö alas, vaikka niiden osuus energiantuotannosta olisi nyt jopa 80%, ymmärtää heti, ettei se ole mahdollista. Vielä hullummaksi tilanne muuttuu, jos ydinvoimakin pitäisi ajaa alas. Sellaisen sanominen uskottavaksi ilmastostrategiaksi on silkkaa typeryyttä, jota kuulee monien kärkipoliitikkojen palopuheissa ja lukee arvostetunkin median artikkeleissa. Tekninen kehitys ei laukkaa niin huimaa vauhtia tuuli- ja aurinkovoimaa koskevan energian varastointiongelman kohdalla. On hyvä miettiä esimerkiksi minkälainen tekninen kehitys on tapahtunut kuluneiden 12 vuoden kuluessa vuodesta 2005 alkaen, jolloin voi varovasti hahmottaa sitä, kuinka suuret muutokset joillakin nyt tuntemattomilla kärkialoilla voi olla, muilla aloilla olevien muutosten jäädessä mitättömiksi vuoteen 2030 mennessä.

Maapallonlaajuista hajautettua tuotantoa ei ole mahdollista toteuttaa, koska sähkön siirtohäviöt mantereiden välillä olisivat liian suuria ja osa maailman valtioista on liian epäluotettavia ja epävakaita, jotta niiden alueilla olevista voimaloista ja siirtoverkoista uskallettaisiin olla riippuvaisia. Käytännössä energiaomavaraisuus on aina toteutettava oman maan sisällä tai yhdessä kaikkein luotettavimpien, rikkaimpien ja rauhanomaisimpien lähinaapureiden kanssa.

]]>
0 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237940-luotettava-energiansaanti-on-valttamaton-osa-hyvaa-ilmastostrategiaa#comments Energiantuotanto Ilmastonmuutos Pariisin ilmastosopimus Uusiutuvat energiat Yhdysvallat Sun, 04 Jun 2017 10:48:51 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237940-luotettava-energiansaanti-on-valttamaton-osa-hyvaa-ilmastostrategiaa
Yle uutisoi Kiinan roolista ilmastonmuutoksessa poliittisen johdon mukaisesti http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237881-yle-uutisoi-kiinan-roolista-ilmastonmuutoksessa-poliittisen-johdon-mukaisesti <p>&nbsp;Yle sai taannoin Julkisen sanan neuvostolta (JSN) langettavan päätöksen siitä, että se on sallinut ulkopuolisen poliittisen tahon vaikuttaa sen uutisointiin ns. Terrafame-jutussa. Ratkaisussaan JSN perusteli päätöstään kolmella journalistisella ohjeella (JO), joita myös Ylen pitäisi noudattaa (ylen) tarkasti:</p> <p>JO 1:<strong> Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.</strong></p> <p>JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.</p> <p>JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.</p> <p>Kun presidentti Trump ilmoitti USA:n irtaantuvan Pariisin ilmastosopimuksesta, niin Ylen uutisointia poliittisten toimijoiden (tärkeimpinä EU ja Suomen pääministeri) reaktioista ja jatkotoimista on leimannut yksipuolinen ja virheellinen uutisointi. Sekä EU että Sipilä ovat ilmoittaneet, että USA:n vetäytymisen vuoksi EU ja Kiina tekevät sopimuksen ja pyrkivät siten varmistamaan Pariisin ilmastosopimuksen toteutumisen alkuperäisellä tavalla.</p> <p><strong>Ongelma tässä uutisoinnissa on Kiinan rooli.</strong> Ylen kautta ei ole tullut tietoon sitä ratkaisevaa seikkaa, että <strong>Kiina on vapaamatkustaja Pariisin ilmastosopimuksessa</strong>. Vaikka Kiinan hiilidioksidipäästöt (CO2) ovat suurimmat maailmassa (10,6 GtCO2, USA 5,2 GtCO2 vuonna 2015), se ei ole sitoutunut päästöjensä leikkaamiseen, vaan saa kasvattaa päästöjään vapaasti. Kiina on lupaillut, että päästöjen kasvu taittuisi vuonna 2030, kuva 1. Tätä taustaa vasten on erikoista, että EU on vakavissaan lähtenyt yhteistyöhön Kiinan kanssa ja pääministeri Sipilä on vahvistanut Suomen tukevan tätä pyrkimystä. Kiinalla ei ole mitään uskottavuutta hiilidioksidipäästöjen hillitsemisessä. Tämä seikka tuli ilmeisenä yllätyksenä EU:lle, kun Kiina torppasi valmiiksi neuvottelun sopimuksen 2.6.2017 halutessaan koplata sen teräskaupan tulleihin. Asiasta kertovat uutiset antavat sen kuvan, että &rdquo;sopimus&rdquo; olisi ollut jonkinlainen julkilausuma ilman mitään konkreettisia toimenpiteitä.</p> <p>Kun vertaa Ylen uutisointia Trumpin päätösten yksityiskohtaisiin ruotimisiin, niin Kiinan tilannetta ei ole aukaistu millään tavalla, vaan Ylen uutisten kuulijoille, katselijoille ja lukijoille on jäänyt aivan virheellinen kuva Kiinan roolista Pariisin sopimuksessa. Esitänkin julkisen kysymyksen uudelle vastaavalle päätoimittajalle Marit af Björkstenille ja myös JSN:lle, onko Yle uutisoinut Kiinan roolin ja merkityksen Pariisin sopimuksessa todenmukaisesti, vai onko se uutisoinut täysin yksipuolisesti poliittisten toimijoiden agendaa tuomatta esiin tiedossa olevia tosiasioita.</p> <p>Monet ihmiset kokevat ilmastonmuutoksen olevan ihmiskunnan vaikein haaste tällä vuosisadalla. Suomalaisten pitäisi saada ilmastonmuutoksesta ainakin tiedossa olevien tosiasioiden mukaista uutisointia.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Yle sai taannoin Julkisen sanan neuvostolta (JSN) langettavan päätöksen siitä, että se on sallinut ulkopuolisen poliittisen tahon vaikuttaa sen uutisointiin ns. Terrafame-jutussa. Ratkaisussaan JSN perusteli päätöstään kolmella journalistisella ohjeella (JO), joita myös Ylen pitäisi noudattaa (ylen) tarkasti:

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Kun presidentti Trump ilmoitti USA:n irtaantuvan Pariisin ilmastosopimuksesta, niin Ylen uutisointia poliittisten toimijoiden (tärkeimpinä EU ja Suomen pääministeri) reaktioista ja jatkotoimista on leimannut yksipuolinen ja virheellinen uutisointi. Sekä EU että Sipilä ovat ilmoittaneet, että USA:n vetäytymisen vuoksi EU ja Kiina tekevät sopimuksen ja pyrkivät siten varmistamaan Pariisin ilmastosopimuksen toteutumisen alkuperäisellä tavalla.

Ongelma tässä uutisoinnissa on Kiinan rooli. Ylen kautta ei ole tullut tietoon sitä ratkaisevaa seikkaa, että Kiina on vapaamatkustaja Pariisin ilmastosopimuksessa. Vaikka Kiinan hiilidioksidipäästöt (CO2) ovat suurimmat maailmassa (10,6 GtCO2, USA 5,2 GtCO2 vuonna 2015), se ei ole sitoutunut päästöjensä leikkaamiseen, vaan saa kasvattaa päästöjään vapaasti. Kiina on lupaillut, että päästöjen kasvu taittuisi vuonna 2030, kuva 1. Tätä taustaa vasten on erikoista, että EU on vakavissaan lähtenyt yhteistyöhön Kiinan kanssa ja pääministeri Sipilä on vahvistanut Suomen tukevan tätä pyrkimystä. Kiinalla ei ole mitään uskottavuutta hiilidioksidipäästöjen hillitsemisessä. Tämä seikka tuli ilmeisenä yllätyksenä EU:lle, kun Kiina torppasi valmiiksi neuvottelun sopimuksen 2.6.2017 halutessaan koplata sen teräskaupan tulleihin. Asiasta kertovat uutiset antavat sen kuvan, että ”sopimus” olisi ollut jonkinlainen julkilausuma ilman mitään konkreettisia toimenpiteitä.

Kun vertaa Ylen uutisointia Trumpin päätösten yksityiskohtaisiin ruotimisiin, niin Kiinan tilannetta ei ole aukaistu millään tavalla, vaan Ylen uutisten kuulijoille, katselijoille ja lukijoille on jäänyt aivan virheellinen kuva Kiinan roolista Pariisin sopimuksessa. Esitänkin julkisen kysymyksen uudelle vastaavalle päätoimittajalle Marit af Björkstenille ja myös JSN:lle, onko Yle uutisoinut Kiinan roolin ja merkityksen Pariisin sopimuksessa todenmukaisesti, vai onko se uutisoinut täysin yksipuolisesti poliittisten toimijoiden agendaa tuomatta esiin tiedossa olevia tosiasioita.

Monet ihmiset kokevat ilmastonmuutoksen olevan ihmiskunnan vaikein haaste tällä vuosisadalla. Suomalaisten pitäisi saada ilmastonmuutoksesta ainakin tiedossa olevien tosiasioiden mukaista uutisointia.

 

]]>
24 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237881-yle-uutisoi-kiinan-roolista-ilmastonmuutoksessa-poliittisen-johdon-mukaisesti#comments Kiina Pariisin ilmastosopimus Strump USA Sat, 03 Jun 2017 07:19:14 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237881-yle-uutisoi-kiinan-roolista-ilmastonmuutoksessa-poliittisen-johdon-mukaisesti
Presidentti Trump haluaa paremman ilmastodiilin, mutta keiden kustannuksella? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237839-presidentti-trump-haluaa-paremman-ilmastodiilin-mutta-keiden-kustannuksella <p>Odotettu tuli todeksi - Yhdyvaltain presidentti <strong>Donald Trump</strong>&nbsp;haluaa kirjoittaa joitain kohtia uusiksi &ldquo;uudeksi&rdquo; Pariisin ilmastosopimukseksi |1, jossa hän ja USA pysyvät seuraavat vuodet, joka tapauksessa. Olemme nähneet, että Trumpin vaalilupaukset täyttyvät hiljalleen, mutta kutistuneena. Trump pysyy todellisuudessa Pariisin ilmastosopimuksessa mukana.</p><p>...</p><p>|1&nbsp;~ <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201706022200180621_ul.shtml"><u>http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201706022200180621_ul.shtml</u></a>&nbsp;- Kts <strong>A</strong>&nbsp;tekstin lopusta</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tunnetusti ympäristöongelmat ja tulevat -katastrofit ovat rajattomia, siis eivät valtiorajakeskeisiä. Ympäristöongelmat eivät tunnista rajoja, eivätkä huuda The Great</strong><strong>&rdquo;, vaan kulkevat rajattomalla pallon pinnalla - aivan kuten kemistit ja osa fyysikoistakin ymmärtävät, ettei ole mitään rajapintoja olemassa, on vain molekyylien lämpöliikettä!</strong></p><p>Trump on sitä mieltä toistaiseksi, ettei ihmisen toimet kiihdytä tätä molekyylien lämpöliikettä, esimerkiksi hiilidioksidin dumppauksella omista toimistamme, missä kivihiilen polto on eräs niistä vaikuttavimmista. Tosin lehmien pierumetaanit|2 ovat vielä hiilenpoltostakin viisin-kuusinkertaiset vaikuttavuudeltaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Trump puhuu tasaisemmasta vastuusta ja aikaansaannosten jakaumasta</strong></p><p>Kiina ja Intia pääsevät kuulemma liian vähällä |3&nbsp;ja onkin vaara, että amerikkalaisille nauretaan |4.&nbsp;The Great, niinpä nyt Trump mahtipontisella tavalla ilmaisi, että Pariisin ilmastosopimus kirjoitetaan joiltain osin uudelleen, että saadaan jotain tilkettä vaalilupauksille ja töitä pittsburghilaisille - ruostevyöhykkeen punaniskoilla. Amerikka ensin mentaliteetilla!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kun tarkastelemme vaikkapa muodissa olevan hiilidioksidin päästöjä -</strong></p><p>&nbsp;... huomataan yhdysvaltalaiset suurimmaksi päästäjäksi - vielä tänään ja erityisesti kumuloituneena arvona viimeiselta 100&rsquo; lta ja 50&rsquo; lta vuodelta. Noina 50 ja 100 vuoden aikana juuri USA kehitti kansantalouttaan ympäristöä raskaasti kuormittaen - käyttäen samalla pilkkahintaisia raaka-aineita, paljolti nykyisiltä kehitysmailta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kun tutkimme vieläkin tarkemmin hiilidioksidin päästöjä,</strong></p><p>&nbsp;... huomaamme amerikkalaisten olevan <em>per henkilö</em>&nbsp;ylivoimaisesti suurimpia päästäjiä |5.&nbsp;Jos laskemme kumuloituvuuden merkityksen, vaikkapa kaavalla viimeiseltä 100 vuodelta. Kaava on helppo.</p><p>Laskemme viimeisen 100 vuoden ajalta, joka vuoden lopulta väkiluvut yhteen, näin saamme yhtäläisen lukuarvon kaikista maista. Tämän jälkeen laskemme hiilidioksidin päästömäärät maittain kumuloiden tuolta 100 vuodelta, näin saamme päästöjen kokonaismäärän.</p><p>Kun jaamme maittain nyt tuon väkiluku yhteisarvon tuolla hiilidioksidin kokonaispäästömäärällä - maittain tämäkin - saamme vertailukelpoisen vastuunkantopisteytyksen per kulutushenkilö. Samalla saamme kokonaisluvuista laskettua maapallollisen kulutushenkilökeskiarvon!</p><p>Tälläistä ylläesiteltyä taulukkoa ei ole, mutta kun se lasketaan huolella - saamme todennäköisesti USA&rsquo; n ykköseksi, seuraavaksi Euroopan läntiset valtiot ja sitten Japanin ... Kiina ja Intia jäävät kauas noista kärkisijoista. Tosin valtiona Kiina on nyt maailman suurin hiilidioksidin päästä ja USA kakkonen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä tämä Trumpin peräänkuuluttama tasaisempi taakanjako merkitsee?</strong></p><p>Se merkitsee kaikkialla reilua kulutuksen omaehtoista vähentämistä - progressiivisesti, aivan ensimmäiseksi, sillä se vähentää nopeimmin ympäristölle laajemminkin haitallisia päästöjä - ei vain hiilidioksidipäästöjä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Seuraavaksi julistetaan teknologiamobilisaatio,</strong></p><p>&nbsp;... jossa hyötysuhteet säädetään aivan uusille arvoille, entisiin nähden. Insinööri on siitä ihmeellinen, että hän on osaltansa tuonut myös nämä ympäristöongelmat viimeisen 120 miinus 20 vuoden aikana - kun kulutushalumme oli saada lisää, enemmän ja nopeammin. Insinöörit virittivät muun muassa paperikoneiden viiranopeudet huippuunsa ja sarjatuotannon sellaiseksi, että &ldquo;jokaiselle olisi riittänyt määrien osalta jotain!&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Trump avasti tien Kiinalle, joka on jo nyt maailman suurin talous </strong></p><p>~ <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9644829"><u>http://yle.fi/uutiset/3-9644829</u></a>&nbsp;-</p><p>Kiina otti nyt sen aseman mistä Kiinan presidentti <strong>Xi Jinping </strong>vihjaisi Trumpille tämän Floridan residenssissä. Trump ei vain saattanut ymmärtää Xi&rsquo; n viestiä pysyä Pariisin sopimuksessa, mutta pyytäen joihinkin tavoitteisiin &ldquo;amerikkalaiskertoimia&rdquo; -</p><p>&nbsp;... Trump hoksasi koplata saadusta Xi&rsquo; n neuvosta tuon <em>uusneuvottelun</em>, mutta muotoili kopealle tyylilleen uskollisena tuon &ldquo;irtautumisen&rdquo; väärin termein. Trump ei lopulta irtoa Pariisin ilmastosopimuksesta |6, vaan säätää tavoitearvoja, pelastaakseen vaalilupauskasvonsa.</p><p>Näinkö nyt EU-Euroopassa mellastamassa käynyt Trump avaa ovia Kiinalle - meille <a href="http://www.us3.list-manage1.com/track/click?u=53a1330b765f1e636901ba6d5&amp;id=0fcf236497&amp;e=0496fcc924">Eurooppaan</a>, joka ohjaili kaukoidän viisaudella tilanteen tähän - jo Floridassa? Tai Kiina avaa ovia Euroopalle, josta Venäjä on yksi osa!</p><p>...</p><p>|6&nbsp;~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237775-trump-paatti-pysya-pariisin-ilmastosopimuksessa"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237775-trump-paatti-pysya-pariisin-ilmastosopimuksessa</u></a>&nbsp;-</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maapallo on tunnetusti rajaton biosfääri erilaisin vyöhykkein ja tuntemattomin biomassakaavoin[!]</strong>|7<strong>,</strong></p><p>&nbsp;... missä ei ole määräävänä valtiorajat, vaan pallomme kokonaispinta-ala, josta olisi kannettava yhteinen huoli, päätöskyky, vastuu, velvoitteet ja halu katsoa omaa toimintamallia viimeiseltä 100 vuodelta.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>A </strong></p><p>Trumpin herätessä hänet manipuloidusta harhamaailmasta, nyt tehty aiepäätös pyörretään jollain kasvot säilyttävällä tavalla. USA on sopimuksessa aina 2020 saakka! Trump kertoi olevansa halukas uudistamaan&nbsp;Pariisin ilmastosopimusta, kysymys on lopulta täsmennetystä trumppismin paremman diilin metsästyksestä, jonka painoarvoa lisätään tällä Trumpin dramatisoinnilla!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p><em>Elämme jo kiinalaisten vuosisataa!</em></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html</u></a>&nbsp;-</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html</u></a>&nbsp;- &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>15112016</strong></p><p>HS: Trump vs. Maapallo ~ <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002930435.html"><u>http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002930435.html</u></a>&nbsp;-</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Linkkinumerot tekstistä</strong></p><p>|2 ~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Metaani"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Metaani</u></a>&nbsp;-HUOM! Siperian ikiroudan alla olevat suot sulavat.</p><p>|3 ~ <a href="http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehitys/ilmastonmuutos-on-kiinalaisten-salajuoni-voiko-trumpin-voitto-tuhota-pariisin-ilmastosopimuksen-6597995"><u>http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehitys/ilmastonmuutos-on-kiinalaisten-salajuoni-voiko-trumpin-voitto-tuhota-pariisin-ilmastosopimuksen-6597995</u></a>&nbsp;-</p><p>|4 ~ <a href="https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151147901267364&amp;set=a.10151147897262364.425109.660652363&amp;type=3&amp;theater"><u>https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151147901267364&amp;set=a.10151147897262364.425109.660652363&amp;type=3&amp;theater</u></a>&nbsp;- [kuva - graafi, 2011]</p><p>|5 &quot;Meillehän ei naureta!&quot; - Trump. ~ <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005236579.html"><u>http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005236579.html</u></a>&nbsp;-</p><p>|7 Biomassayhtälöiden kaavat yhä löytymättä! ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-taspainoyhtalo-yha.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-taspainoyhtalo-yha.html</u></a>&nbsp;-</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>AL | US | T | VU | BL | BL | FB | FB | BLOG 145235</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong>&nbsp;Presidentti Trump haluaa paremmanilmastodiilin_02062017.doc</p><p><strong>PVM</strong>&nbsp;02062017</p><p>&nbsp;</p><p>|723|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Odotettu tuli todeksi - Yhdyvaltain presidentti Donald Trump haluaa kirjoittaa joitain kohtia uusiksi “uudeksi” Pariisin ilmastosopimukseksi |1, jossa hän ja USA pysyvät seuraavat vuodet, joka tapauksessa. Olemme nähneet, että Trumpin vaalilupaukset täyttyvät hiljalleen, mutta kutistuneena. Trump pysyy todellisuudessa Pariisin ilmastosopimuksessa mukana.

...

|1 ~ http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201706022200180621_ul.shtml - Kts A tekstin lopusta

 

Tunnetusti ympäristöongelmat ja tulevat -katastrofit ovat rajattomia, siis eivät valtiorajakeskeisiä. Ympäristöongelmat eivät tunnista rajoja, eivätkä huuda The Great”, vaan kulkevat rajattomalla pallon pinnalla - aivan kuten kemistit ja osa fyysikoistakin ymmärtävät, ettei ole mitään rajapintoja olemassa, on vain molekyylien lämpöliikettä!

Trump on sitä mieltä toistaiseksi, ettei ihmisen toimet kiihdytä tätä molekyylien lämpöliikettä, esimerkiksi hiilidioksidin dumppauksella omista toimistamme, missä kivihiilen polto on eräs niistä vaikuttavimmista. Tosin lehmien pierumetaanit|2 ovat vielä hiilenpoltostakin viisin-kuusinkertaiset vaikuttavuudeltaan.

 

Trump puhuu tasaisemmasta vastuusta ja aikaansaannosten jakaumasta

Kiina ja Intia pääsevät kuulemma liian vähällä |3 ja onkin vaara, että amerikkalaisille nauretaan |4. The Great, niinpä nyt Trump mahtipontisella tavalla ilmaisi, että Pariisin ilmastosopimus kirjoitetaan joiltain osin uudelleen, että saadaan jotain tilkettä vaalilupauksille ja töitä pittsburghilaisille - ruostevyöhykkeen punaniskoilla. Amerikka ensin mentaliteetilla!

 

Kun tarkastelemme vaikkapa muodissa olevan hiilidioksidin päästöjä -

 ... huomataan yhdysvaltalaiset suurimmaksi päästäjäksi - vielä tänään ja erityisesti kumuloituneena arvona viimeiselta 100’ lta ja 50’ lta vuodelta. Noina 50 ja 100 vuoden aikana juuri USA kehitti kansantalouttaan ympäristöä raskaasti kuormittaen - käyttäen samalla pilkkahintaisia raaka-aineita, paljolti nykyisiltä kehitysmailta.

 

Kun tutkimme vieläkin tarkemmin hiilidioksidin päästöjä,

 ... huomaamme amerikkalaisten olevan per henkilö ylivoimaisesti suurimpia päästäjiä |5. Jos laskemme kumuloituvuuden merkityksen, vaikkapa kaavalla viimeiseltä 100 vuodelta. Kaava on helppo.

Laskemme viimeisen 100 vuoden ajalta, joka vuoden lopulta väkiluvut yhteen, näin saamme yhtäläisen lukuarvon kaikista maista. Tämän jälkeen laskemme hiilidioksidin päästömäärät maittain kumuloiden tuolta 100 vuodelta, näin saamme päästöjen kokonaismäärän.

Kun jaamme maittain nyt tuon väkiluku yhteisarvon tuolla hiilidioksidin kokonaispäästömäärällä - maittain tämäkin - saamme vertailukelpoisen vastuunkantopisteytyksen per kulutushenkilö. Samalla saamme kokonaisluvuista laskettua maapallollisen kulutushenkilökeskiarvon!

Tälläistä ylläesiteltyä taulukkoa ei ole, mutta kun se lasketaan huolella - saamme todennäköisesti USA’ n ykköseksi, seuraavaksi Euroopan läntiset valtiot ja sitten Japanin ... Kiina ja Intia jäävät kauas noista kärkisijoista. Tosin valtiona Kiina on nyt maailman suurin hiilidioksidin päästä ja USA kakkonen.

 

Mitä tämä Trumpin peräänkuuluttama tasaisempi taakanjako merkitsee?

Se merkitsee kaikkialla reilua kulutuksen omaehtoista vähentämistä - progressiivisesti, aivan ensimmäiseksi, sillä se vähentää nopeimmin ympäristölle laajemminkin haitallisia päästöjä - ei vain hiilidioksidipäästöjä.

 

Seuraavaksi julistetaan teknologiamobilisaatio,

 ... jossa hyötysuhteet säädetään aivan uusille arvoille, entisiin nähden. Insinööri on siitä ihmeellinen, että hän on osaltansa tuonut myös nämä ympäristöongelmat viimeisen 120 miinus 20 vuoden aikana - kun kulutushalumme oli saada lisää, enemmän ja nopeammin. Insinöörit virittivät muun muassa paperikoneiden viiranopeudet huippuunsa ja sarjatuotannon sellaiseksi, että “jokaiselle olisi riittänyt määrien osalta jotain!”

 

Trump avasti tien Kiinalle, joka on jo nyt maailman suurin talous

~ http://yle.fi/uutiset/3-9644829 -

Kiina otti nyt sen aseman mistä Kiinan presidentti Xi Jinping vihjaisi Trumpille tämän Floridan residenssissä. Trump ei vain saattanut ymmärtää Xi’ n viestiä pysyä Pariisin sopimuksessa, mutta pyytäen joihinkin tavoitteisiin “amerikkalaiskertoimia” -

 ... Trump hoksasi koplata saadusta Xi’ n neuvosta tuon uusneuvottelun, mutta muotoili kopealle tyylilleen uskollisena tuon “irtautumisen” väärin termein. Trump ei lopulta irtoa Pariisin ilmastosopimuksesta |6, vaan säätää tavoitearvoja, pelastaakseen vaalilupauskasvonsa.

Näinkö nyt EU-Euroopassa mellastamassa käynyt Trump avaa ovia Kiinalle - meille Eurooppaan, joka ohjaili kaukoidän viisaudella tilanteen tähän - jo Floridassa? Tai Kiina avaa ovia Euroopalle, josta Venäjä on yksi osa!

...

|6 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237775-trump-paatti-pysya-pariisin-ilmastosopimuksessa -

 

Maapallo on tunnetusti rajaton biosfääri erilaisin vyöhykkein ja tuntemattomin biomassakaavoin[!]|7,

 ... missä ei ole määräävänä valtiorajat, vaan pallomme kokonaispinta-ala, josta olisi kannettava yhteinen huoli, päätöskyky, vastuu, velvoitteet ja halu katsoa omaa toimintamallia viimeiseltä 100 vuodelta.

 

...

A

Trumpin herätessä hänet manipuloidusta harhamaailmasta, nyt tehty aiepäätös pyörretään jollain kasvot säilyttävällä tavalla. USA on sopimuksessa aina 2020 saakka! Trump kertoi olevansa halukas uudistamaan Pariisin ilmastosopimusta, kysymys on lopulta täsmennetystä trumppismin paremman diilin metsästyksestä, jonka painoarvoa lisätään tällä Trumpin dramatisoinnilla!

 

EKSTRA

Elämme jo kiinalaisten vuosisataa!

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html -

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2009/10/kiina-kasvaa-nopeammin-kuin-maallinen.html -  

 

15112016

HS: Trump vs. Maapallo ~ http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002930435.html -

 

Linkkinumerot tekstistä

|2 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Metaani -HUOM! Siperian ikiroudan alla olevat suot sulavat.

|3 ~ http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehitys/ilmastonmuutos-on-kiinalaisten-salajuoni-voiko-trumpin-voitto-tuhota-pariisin-ilmastosopimuksen-6597995 -

|4 ~ https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151147901267364&set=a.10151147897262364.425109.660652363&type=3&theater - [kuva - graafi, 2011]

|5 "Meillehän ei naureta!" - Trump. ~ http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005236579.html -

|7 Biomassayhtälöiden kaavat yhä löytymättä! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-taspainoyhtalo-yha.html -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

 

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi 

 

AL | US | T | VU | BL | BL | FB | FB | BLOG 145235

 

DOC Presidentti Trump haluaa paremmanilmastodiilin_02062017.doc

PVM 02062017

 

|723|

]]>
17 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237839-presidentti-trump-haluaa-paremman-ilmastodiilin-mutta-keiden-kustannuksella#comments Donald Trump Hiilidioksidipäästöt Ilmastonmuutos Pariisin ilmastosopimus Ympäristökatastrofi Fri, 02 Jun 2017 11:34:16 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237839-presidentti-trump-haluaa-paremman-ilmastodiilin-mutta-keiden-kustannuksella
Trumpin ilmoituksen merkitys http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237819-trumpin-ilmoituksen-merkitys <p>Donald Trumpin eilinen irtisanoutuminen Pariisin ilmastosovusta muodostuu todennäköisesti kohtuullisen merkittäväksi vedenjakajaksi - eikä vain maailmanlaajuisten ympäristöongelmien hallinnan kannalta, vaan myös poliittisesti. Operaation varsinaiset seuraukset jäävät kuitenkin toistaiseksi suurelta osin arvailujen varaan.</p><p><em>Mauton performanssi</em></p><p>Jo presidentin eilisen ilmoituksen koreografia oli kiinnostava. Tilaisuuden avasi varapresidentti Pence kaikille yksinvaltaisesti johdetuille maille tunnusomaisella Suuren Johtajan ylistyksellä. Tämän jälkeen Trump itse jatkoi luettelemalla pitkään yleisesti saavutuksiaan ennen siirtymistä tilaisuuden varsinaiseen aiheeseen. Sen osalta pääviestinä oli Yhdysvaltojen irroittautuminen Pariisin ilmastosovusta ja siihen liittyvistä velvoitteista maan omien taloudellisten etujen ja amerikkalaisten työpaikkojen suojelemisen nimissä. Toki Trump sanoi arvostavansa ympäristöäkin.</p><p>Ratkaisun kerrottuaan presidentti totesi Yhdysvaltojen olevan valmis neuvottelemaan muun maailman kanssa paremmasta diilistä, mutta myös täysin valmistautunut jättämään asian sikseen jos sellaista ei ole tarjolla.</p><p>Tilaisuuden päätteeksi presidentti kutsui vielä ympäristöviraston päällikön esittämään samankaltaisen Suuren Johtajan ylistyksen kuin millä tilaisuus oli avattu. Performanssia kyllä vähän laimensivat Scott Pruittin vaatimattomat oraattorin kyvyt.</p><p><em>Ratkaisun välittömät seuraukset</em></p><p>Trumpin ratkaisun tueksi esittämät argumentit tulevasta talous- ja työllisyyskehityksestä tai sen ympäristövaikutuksista olivat asiallisesti katsottuna täyttä potaskaa. Kättentaputtajiksi kutsutut kuulijat &ndash; muun muassa ratkaisun puolesta aktiivisesti töitä tehty Steven Bannon &ndash; olivat kuitenkin ilmeisen tyytyväisiä Tässä asiassa presidentillä on todennäköisesti myös kongressin republikaanien valtaenemmistön tuki takanaan.</p><p>Yhdysvaltain elinkeinoelämän suhtautumisesta asiaan kertoo jotakin se, että ennen päätöksen julkistamista Wall Street Journal ei pitänyt ilmastosovusta irtautumista välttämättä kovin vahingollisena maan taloudelle. Ratkaisun ilmoittamisen jälkeen keskeiset osakeindeksit pomppasivat hieman ylöspäin ja myös dollari on vahvistunut karvan verran.</p><p>Tehty päätös ei siten missään tapauksessa ainakaan automaattisesti heikennä presidentin asemaa, vaikka monet kokevat ratkaisun seurauksiltaan suorastaan katastrofaaliseksi. Myös useat merkittävät yritysjohtajat ja osa Valkoisen talon väestä olisivat toivoneet toisenlaista ratkaisua. Mutta Donald Trumpille voi olla eduksi se, että tämä asia nousee ainakin vähäksi aikaa hallitsemaan julkisuutta työntäen samalla kongressin Venäjä-tutkinnat hieman taka-alalle.</p><p><em>Entä sitten?</em></p><p>Ehkä oleellisin on se syvä kuilu, joka tämän ratkaisun myötä syntyy Yhdysvaltojen ja sen keskeisten läntisten liittolaisten välille. Eilisessä tiedotustilaisuudessa Trump ei juurikaan välittänyt peitellä vihamielisyyttään vain muutamia päiviä sitten tapaamiaan länsieurooppalaisia johtajia kohtaan. Samalla hän asettuu henkisesti yhä lähemmäs venäläisen kollegansa ajatusmaailmaa. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös siihen ilmapiiriin, jossa USA:n ja läntisen Euroopan johtajat keskustelevat jatkossa kauppa- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä.</p><p>Lyhyellä aikavälillä Trump voi hyvin selvitä erävoittajaksi tässä kamppailussa. Samalla presidentin eilinen ilmoitus voi kuitenkin herättää entistä useammat amerikkalaiset oivaltamaan, että tämä ei todellakaan ole se yhteiskunta josta he voisivat olla ylpeitä. Samalla he kokevat, ettei Trump edusta tapaa jolla he haluavat itseään johdettavan. Trump itse todennäköisesti vaikeuttaa tilannetta uhoamisillaan niin, että yleinen mielipideilmasto alkaa kääntyä kiihtyvällä vauhdilla häntä vastaan. Tuon kehityskulun tulokset nähdään viimeistään runsaan viidensadan päivän kuluttua pidettävissä kongressin välivaaleissa.</p><p>Mikään ei silti ole varmaa eikä automaattista, sillä autoritaarisuudella on myös todellinen kannatuspohja tämän päivän amerikkalaisessa yhteiskunnassa &ndash; niin kuin on Venäjälläkin.</p><p><em>Entä ilmasto? </em></p><p>Pariisin sopu tuskin kaatuu Yhdysvaltojen poislähdön seurauksena. Lisäksi säädösten mukaan USA voi jättää irtautumisilmoituksensa vasta vuoden 2019 lopulla &ndash; sikäli kuin maa on ylipäätään valmis kunnioittamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan. Toistaiseksi edessä on vaikea umpikuja, jossa on turha odottaa mitään merkittäviä edistysaskelia. Haluan silti uskoa kansainvälisen ilmastopolitiikan renessanssin olevan edessä viimeistään siinä vaiheessa kun Trumpista on päästy eroon. Tuossa vaiheessa on ehkä opittu myös se, että tähänastinen ilmastodiplomatia ei välttämättä ole paras tapa huolehtia ihmiskunnan yhteisestä tulevaisuudesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Donald Trumpin eilinen irtisanoutuminen Pariisin ilmastosovusta muodostuu todennäköisesti kohtuullisen merkittäväksi vedenjakajaksi - eikä vain maailmanlaajuisten ympäristöongelmien hallinnan kannalta, vaan myös poliittisesti. Operaation varsinaiset seuraukset jäävät kuitenkin toistaiseksi suurelta osin arvailujen varaan.

Mauton performanssi

Jo presidentin eilisen ilmoituksen koreografia oli kiinnostava. Tilaisuuden avasi varapresidentti Pence kaikille yksinvaltaisesti johdetuille maille tunnusomaisella Suuren Johtajan ylistyksellä. Tämän jälkeen Trump itse jatkoi luettelemalla pitkään yleisesti saavutuksiaan ennen siirtymistä tilaisuuden varsinaiseen aiheeseen. Sen osalta pääviestinä oli Yhdysvaltojen irroittautuminen Pariisin ilmastosovusta ja siihen liittyvistä velvoitteista maan omien taloudellisten etujen ja amerikkalaisten työpaikkojen suojelemisen nimissä. Toki Trump sanoi arvostavansa ympäristöäkin.

Ratkaisun kerrottuaan presidentti totesi Yhdysvaltojen olevan valmis neuvottelemaan muun maailman kanssa paremmasta diilistä, mutta myös täysin valmistautunut jättämään asian sikseen jos sellaista ei ole tarjolla.

Tilaisuuden päätteeksi presidentti kutsui vielä ympäristöviraston päällikön esittämään samankaltaisen Suuren Johtajan ylistyksen kuin millä tilaisuus oli avattu. Performanssia kyllä vähän laimensivat Scott Pruittin vaatimattomat oraattorin kyvyt.

Ratkaisun välittömät seuraukset

Trumpin ratkaisun tueksi esittämät argumentit tulevasta talous- ja työllisyyskehityksestä tai sen ympäristövaikutuksista olivat asiallisesti katsottuna täyttä potaskaa. Kättentaputtajiksi kutsutut kuulijat – muun muassa ratkaisun puolesta aktiivisesti töitä tehty Steven Bannon – olivat kuitenkin ilmeisen tyytyväisiä Tässä asiassa presidentillä on todennäköisesti myös kongressin republikaanien valtaenemmistön tuki takanaan.

Yhdysvaltain elinkeinoelämän suhtautumisesta asiaan kertoo jotakin se, että ennen päätöksen julkistamista Wall Street Journal ei pitänyt ilmastosovusta irtautumista välttämättä kovin vahingollisena maan taloudelle. Ratkaisun ilmoittamisen jälkeen keskeiset osakeindeksit pomppasivat hieman ylöspäin ja myös dollari on vahvistunut karvan verran.

Tehty päätös ei siten missään tapauksessa ainakaan automaattisesti heikennä presidentin asemaa, vaikka monet kokevat ratkaisun seurauksiltaan suorastaan katastrofaaliseksi. Myös useat merkittävät yritysjohtajat ja osa Valkoisen talon väestä olisivat toivoneet toisenlaista ratkaisua. Mutta Donald Trumpille voi olla eduksi se, että tämä asia nousee ainakin vähäksi aikaa hallitsemaan julkisuutta työntäen samalla kongressin Venäjä-tutkinnat hieman taka-alalle.

Entä sitten?

Ehkä oleellisin on se syvä kuilu, joka tämän ratkaisun myötä syntyy Yhdysvaltojen ja sen keskeisten läntisten liittolaisten välille. Eilisessä tiedotustilaisuudessa Trump ei juurikaan välittänyt peitellä vihamielisyyttään vain muutamia päiviä sitten tapaamiaan länsieurooppalaisia johtajia kohtaan. Samalla hän asettuu henkisesti yhä lähemmäs venäläisen kollegansa ajatusmaailmaa. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös siihen ilmapiiriin, jossa USA:n ja läntisen Euroopan johtajat keskustelevat jatkossa kauppa- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä.

Lyhyellä aikavälillä Trump voi hyvin selvitä erävoittajaksi tässä kamppailussa. Samalla presidentin eilinen ilmoitus voi kuitenkin herättää entistä useammat amerikkalaiset oivaltamaan, että tämä ei todellakaan ole se yhteiskunta josta he voisivat olla ylpeitä. Samalla he kokevat, ettei Trump edusta tapaa jolla he haluavat itseään johdettavan. Trump itse todennäköisesti vaikeuttaa tilannetta uhoamisillaan niin, että yleinen mielipideilmasto alkaa kääntyä kiihtyvällä vauhdilla häntä vastaan. Tuon kehityskulun tulokset nähdään viimeistään runsaan viidensadan päivän kuluttua pidettävissä kongressin välivaaleissa.

Mikään ei silti ole varmaa eikä automaattista, sillä autoritaarisuudella on myös todellinen kannatuspohja tämän päivän amerikkalaisessa yhteiskunnassa – niin kuin on Venäjälläkin.

Entä ilmasto?

Pariisin sopu tuskin kaatuu Yhdysvaltojen poislähdön seurauksena. Lisäksi säädösten mukaan USA voi jättää irtautumisilmoituksensa vasta vuoden 2019 lopulla – sikäli kuin maa on ylipäätään valmis kunnioittamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan. Toistaiseksi edessä on vaikea umpikuja, jossa on turha odottaa mitään merkittäviä edistysaskelia. Haluan silti uskoa kansainvälisen ilmastopolitiikan renessanssin olevan edessä viimeistään siinä vaiheessa kun Trumpista on päästy eroon. Tuossa vaiheessa on ehkä opittu myös se, että tähänastinen ilmastodiplomatia ei välttämättä ole paras tapa huolehtia ihmiskunnan yhteisestä tulevaisuudesta.

]]>
7 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237819-trumpin-ilmoituksen-merkitys#comments Ihmiskunnan tulevaisuus Pariisin ilmastosopimus Yhdysvaltojen roolin kehittyminen Fri, 02 Jun 2017 07:34:18 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237819-trumpin-ilmoituksen-merkitys
Trump Eedenistä itään http://juhanirantanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237811-trump-eedenista-itaan <p>USA:n presidentti Donald Trump ilmoitti, että <strong>USA vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta</strong>, ja kuten arvata saattaa, päätöksestä nousi valtava kohu. Olen itse täysin samaa mieltä siitä, että tämä on suuri menetys kansainväliselle ilmastopolitiikalle. En kuitenkaan vain pysty pysymään housuissani &ndash; &rdquo;mitäs minä sanoin&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen moneen otteeseen tässä blogissani kritisoinut Pariisin ilmastosopimusta useistakin syistä: <strong>toisaalta sen päästövähennystavoitteiden epätasaisesta jakautumisesta</strong>&nbsp;&ndash; esim. EU:n päästövähennyksien ollessa 40% vuoden 1990 tasosta, Kiina ja Intia saavat jatkaa päästöjensä kasvattamista vuoteen 2030 asti &ndash; ja <strong>toisaalta sen täysin epäsitovasta luonteesta</strong>&nbsp;&ndash; sopimus ei ole juridisesti sitova vaan sitä pitää kasassa vain moraaliset tekijät.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Koko sopimuksen olemassaolon ajan siihen on kohdistettu aivan käsittämättömän suurta idealismia</strong>. Pariisin ilmastosopimus on ollut itseisarvo, jonka on ajateltu puutteellisten faktojen puitteissa pelastavan maailman. Tietysti se järkyttää, että kaikki se, mihin on uskonut, pyyhkiytyy tällä vauhdilla yhden toimesta pois. Mutta täytyy muistaa: tällainen se sopimus on ollut koko ajan. Tämän on koko ajan voinut nähdä olevan mahdollista, mutta sitä ei ole tahdottu sisäistää.</p><p>&nbsp;</p><p>Tänä keväänä lukiessani Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen valintakokeisiin valintakoekirjassa esiteltiin termi &rdquo;normatiivinen valta&rdquo;. Euroopan unioni käyttää sitä merkittävänä vaikuttimenaan ulkopolitiikassaan ja se karkeasti ottaen tarkoittaa sitä, että EU hyvällä esimerkillä sekä laajasti hyväksytyillä arvoillaan ja periaatteillaan voi vaikuttaa muihin alueisiin. Tälle on kehitelty vastakäsitteenä &rdquo;normatiivinen ideaalivalta&rdquo;, joka kritisoi termiä siitä, että muut alueet jostain määrittelemättömästä syystä vain hyväksyisivät EU:n periaatteita &ndash; esim BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) yhä vain vähemmissä määrin hyväksyvät vapaan markkinatalouden tai demokratian periaatteita vaan keskeiseen rooliin ovat nousseet monimuotoiset valtiokapitalismin muodot.</p><p>&nbsp;</p><p>Nämä teoretisointiin kehitetyt termit ovat aivan oivallisia siinä, miten Pariisin ilmastosopimusta analysoidaan. EU on kyennyt vaikuttamaan muihin maihin ja normatiivisen vallan teesin mukaan muut maat ovat hyväksyneet ajatuksia EU:n ajamista ilmastotavoitteista. Kuitenkin sopimuksen epätasainen jakautuminen (vuoteen 1990 suhteutettuna EU vähentää 40%, Venäjä kasvattaa EU:n vähennysten verran, USA vähentää noin 15% ja Kiina ja Intia saavat kasvattaa päästöjään vuoteen 2030 kunnes ne kääntyisivät laskuun). <strong>Tässä näkyy erinomaisesti se, miten EU:n valta onkin oikeastaan ollut vain ideaalivaltaa</strong>. Kaikki vastuu on EU:lla ja se mielellään pesee kätensä ilmasto-ongelmista mahdollisimman suurilla omilla päästövähennyksillä saman aikaisesti, kun muu maailma saastuttaa luontoa valtavia määriä.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten Trumpin päätöksestä todella voi olla hämmästynyt?&nbsp;<strong>Sopimus solmittiin 12.12.2015 ja siitä päivästä lähtien jokainen, joka on todella tutustunut sopimukseen, on tiennyt sen olevan rampa.</strong> On tiedetty, että sopimukseen liittyy ilmastokysymysten lisäksi suuri poliittinen aspekti ja Trump käyttää sitä nyt kaikkine niine valtuuksineen, mitä hänellä on. Ja niitähän on.</p><p>&nbsp;</p><p>Koska Pariisin ilmastosopimus ei ole sitova, presidentti voi tehdä siitä omat päätöksensä USA:ssa. Jos se olisi sitova, sitä käsiteltäisiin valtiosopimuksena ja se vaatisi kongressin hyväksynnän täytäntöönpanosta sekä myös täten purusta. Toivottavasti ne, jotka ovat intoilleet Pariisin ilmastosopimuksesta tähän asti, voisivat vihdoin laskeutua maan pinnalle pilvilinnoistaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansainvälinen politiikka tuntee valtioiden rajat, mutta päästöt eivät niitä tunne. </strong>Täten on sulaa hulluutta, että teemme ensinnäkin epäsitovia sopimuksia päästöjen kasvun rajoittamiseksi, jotka toisekseen perustuvat valtiokohtaisiin päästövähennyksiin. Tämä antaa tilaa lobbareille sekä lyhytnäköisille pikavoitoille &ndash; ja aivan kaikkien osapuolien suhteen. Kiina ja Intia saavat jatkaa vuoteen 2030 asti raskaan teollisuutensa päästöjä. Suomalainen teollisuustonni on ollut maailman puhtaimpia, mutta nämä ilmastotoimet yhdistettynä muihin politiikan sektoreihin on ajanut teollisuuden Kaukoitään, jossa teollisuustonni ei olekaan enää maailman puhtaimpia.</p><p>&nbsp;</p><p>EU:n puolesta pikavoitto on se, että se pystyi jälleen sopimuksen jälkeen sanomaan, että nyt maailma pelastuu. Minä uskoin siihen noin vuorokauden, kunnes olin pystynyt tutustumaan sopimukseen kokonaisuutena paremmin. Sopimuksesta avautui sellaisia porsaanreikiä, että oli vain ajan kysymys, milloin se murenee käsiin. Eikä Trumpin lähtö siitä sitä murenna, mutta ainakin särö maljakkoon on tullut. <strong>Koskakohan ilmastopolitiikka palaa takaisin reaalimaailmaan &ndash; pois vehreistä omenapuutarhoista, joissa satakielet laulavat?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Saattaa olla vaikeaa hyväksyä, että aina hyvä ei voi voittaa. Hyvän ja pahan kamppailua myös ilmastopolitiikassa on aina ollut ja tulee aina varmasti olemaan. Ja jos tuon kamppailun haluaa voittaa, ei voi vain luottaa sokeasti hyvän voimaan. Asioille pitäisi ehkä tehdä jotain todellista, jotain globaalia.&nbsp;<strong>Trump todella lähti Eedenistä itään.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> USA:n presidentti Donald Trump ilmoitti, että USA vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta, ja kuten arvata saattaa, päätöksestä nousi valtava kohu. Olen itse täysin samaa mieltä siitä, että tämä on suuri menetys kansainväliselle ilmastopolitiikalle. En kuitenkaan vain pysty pysymään housuissani – ”mitäs minä sanoin”.

 

Olen moneen otteeseen tässä blogissani kritisoinut Pariisin ilmastosopimusta useistakin syistä: toisaalta sen päästövähennystavoitteiden epätasaisesta jakautumisesta – esim. EU:n päästövähennyksien ollessa 40% vuoden 1990 tasosta, Kiina ja Intia saavat jatkaa päästöjensä kasvattamista vuoteen 2030 asti – ja toisaalta sen täysin epäsitovasta luonteesta – sopimus ei ole juridisesti sitova vaan sitä pitää kasassa vain moraaliset tekijät.

 

Koko sopimuksen olemassaolon ajan siihen on kohdistettu aivan käsittämättömän suurta idealismia. Pariisin ilmastosopimus on ollut itseisarvo, jonka on ajateltu puutteellisten faktojen puitteissa pelastavan maailman. Tietysti se järkyttää, että kaikki se, mihin on uskonut, pyyhkiytyy tällä vauhdilla yhden toimesta pois. Mutta täytyy muistaa: tällainen se sopimus on ollut koko ajan. Tämän on koko ajan voinut nähdä olevan mahdollista, mutta sitä ei ole tahdottu sisäistää.

 

Tänä keväänä lukiessani Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen valintakokeisiin valintakoekirjassa esiteltiin termi ”normatiivinen valta”. Euroopan unioni käyttää sitä merkittävänä vaikuttimenaan ulkopolitiikassaan ja se karkeasti ottaen tarkoittaa sitä, että EU hyvällä esimerkillä sekä laajasti hyväksytyillä arvoillaan ja periaatteillaan voi vaikuttaa muihin alueisiin. Tälle on kehitelty vastakäsitteenä ”normatiivinen ideaalivalta”, joka kritisoi termiä siitä, että muut alueet jostain määrittelemättömästä syystä vain hyväksyisivät EU:n periaatteita – esim BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) yhä vain vähemmissä määrin hyväksyvät vapaan markkinatalouden tai demokratian periaatteita vaan keskeiseen rooliin ovat nousseet monimuotoiset valtiokapitalismin muodot.

 

Nämä teoretisointiin kehitetyt termit ovat aivan oivallisia siinä, miten Pariisin ilmastosopimusta analysoidaan. EU on kyennyt vaikuttamaan muihin maihin ja normatiivisen vallan teesin mukaan muut maat ovat hyväksyneet ajatuksia EU:n ajamista ilmastotavoitteista. Kuitenkin sopimuksen epätasainen jakautuminen (vuoteen 1990 suhteutettuna EU vähentää 40%, Venäjä kasvattaa EU:n vähennysten verran, USA vähentää noin 15% ja Kiina ja Intia saavat kasvattaa päästöjään vuoteen 2030 kunnes ne kääntyisivät laskuun). Tässä näkyy erinomaisesti se, miten EU:n valta onkin oikeastaan ollut vain ideaalivaltaa. Kaikki vastuu on EU:lla ja se mielellään pesee kätensä ilmasto-ongelmista mahdollisimman suurilla omilla päästövähennyksillä saman aikaisesti, kun muu maailma saastuttaa luontoa valtavia määriä.

 

Miten Trumpin päätöksestä todella voi olla hämmästynyt? Sopimus solmittiin 12.12.2015 ja siitä päivästä lähtien jokainen, joka on todella tutustunut sopimukseen, on tiennyt sen olevan rampa. On tiedetty, että sopimukseen liittyy ilmastokysymysten lisäksi suuri poliittinen aspekti ja Trump käyttää sitä nyt kaikkine niine valtuuksineen, mitä hänellä on. Ja niitähän on.

 

Koska Pariisin ilmastosopimus ei ole sitova, presidentti voi tehdä siitä omat päätöksensä USA:ssa. Jos se olisi sitova, sitä käsiteltäisiin valtiosopimuksena ja se vaatisi kongressin hyväksynnän täytäntöönpanosta sekä myös täten purusta. Toivottavasti ne, jotka ovat intoilleet Pariisin ilmastosopimuksesta tähän asti, voisivat vihdoin laskeutua maan pinnalle pilvilinnoistaan.

 

Kansainvälinen politiikka tuntee valtioiden rajat, mutta päästöt eivät niitä tunne. Täten on sulaa hulluutta, että teemme ensinnäkin epäsitovia sopimuksia päästöjen kasvun rajoittamiseksi, jotka toisekseen perustuvat valtiokohtaisiin päästövähennyksiin. Tämä antaa tilaa lobbareille sekä lyhytnäköisille pikavoitoille – ja aivan kaikkien osapuolien suhteen. Kiina ja Intia saavat jatkaa vuoteen 2030 asti raskaan teollisuutensa päästöjä. Suomalainen teollisuustonni on ollut maailman puhtaimpia, mutta nämä ilmastotoimet yhdistettynä muihin politiikan sektoreihin on ajanut teollisuuden Kaukoitään, jossa teollisuustonni ei olekaan enää maailman puhtaimpia.

 

EU:n puolesta pikavoitto on se, että se pystyi jälleen sopimuksen jälkeen sanomaan, että nyt maailma pelastuu. Minä uskoin siihen noin vuorokauden, kunnes olin pystynyt tutustumaan sopimukseen kokonaisuutena paremmin. Sopimuksesta avautui sellaisia porsaanreikiä, että oli vain ajan kysymys, milloin se murenee käsiin. Eikä Trumpin lähtö siitä sitä murenna, mutta ainakin särö maljakkoon on tullut. Koskakohan ilmastopolitiikka palaa takaisin reaalimaailmaan – pois vehreistä omenapuutarhoista, joissa satakielet laulavat?

 

Saattaa olla vaikeaa hyväksyä, että aina hyvä ei voi voittaa. Hyvän ja pahan kamppailua myös ilmastopolitiikassa on aina ollut ja tulee aina varmasti olemaan. Ja jos tuon kamppailun haluaa voittaa, ei voi vain luottaa sokeasti hyvän voimaan. Asioille pitäisi ehkä tehdä jotain todellista, jotain globaalia. Trump todella lähti Eedenistä itään.

]]>
1 http://juhanirantanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237811-trump-eedenista-itaan#comments Donald Trump Energia- ja ilmastopolitiikka Euroopan unioni Kasvihuonekaasupäästöt Pariisin ilmastosopimus Fri, 02 Jun 2017 04:55:27 +0000 Juhani Rantanen http://juhanirantanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237811-trump-eedenista-itaan
Suomi mallioppilaaksi ilmaston pelastamisessa, kun USA petti http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237801-suomi-mallioppilaaksi-ilmaston-pelastamisessa-kun-usa-petti <p>&nbsp;Presidentti Trump ilmoitti ennakoidulla tavalla, että USA irtaantuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Sipilä on kiirehtinyt vahvistamaan EU:n kannanoton, että EU ja Kiina hoitavat maapallon ilmaston stabiloinnin. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin Suomi pyrkii olemaan EU:n mallioppilas tässäkin asiassa.</p><p>EU:ssa mennään aika pitkälti Merkelin Saksan määräämässä tahdissa. Kaipa Saksasta löytyvät lääkkeet hiilidioksidipäästöjen hoitamiseenkin? Saksan energiakäännös eli kuuluisa Energiewende, jossa Saksan hiilidioksidipäästöt vuonna 2020 olisivat 40 % pienemmät verrattuna vuoden 1990 tasoon, on täysin epäonnistunut joka suhteessa ja tähän tavoitteeseen ei missään tapauksessa päästä. Ollaan itse asiassa lähes lähtötasolla. Kahtena viimeisenä vuotena Saksan hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet noin 8-10 miljoona tonnia (Mt) hiilidioksidia vuodessa. Tarinan pahis eli USA pudotti hiilidioksidipäästöjä 89 Mt viime vuonna.</p><p>Jotta Pariisin ilmastosopimus saatiin aikaan, niin Kiinalle annettiin erivapauksia päästöjen pienentämisessä. Kiina on lupaillut, että se saisi CO2-päästöt taittumaan vuoden 2030 paikkeilla. Nykyisen talouskasvun mukainen CO2 päästö olisi silloin luokkaa 16 GtCO2/v. Tämä määrä vastaisi n. 44 prosenttia nykyisestä koko maailman CO2-päästöistä. Vielä viime vuonnakin kivihiilen käyttö kasvoi Kiinassa 5 %. On erikoisen kornia, että Kiina o9n patistanut USA:aa pysymään Pariisin sopimuksessa. &nbsp;Kummallinen asetelma, mutta ykkösmediat eivät ole huomaavinaan mitään outoa. Asummeko Neuvostoliitossa tai Pohjois-Koreassa? Ei, asumme ilmeisesti Eurostoliitossa.</p><p><strong>Kuvassa 1 </strong>on graafinen esitys sähkön hinnasta Euroopassa. Kärjessä ovat Saksa ja Tanska.</p><p><strong>Kuvassa 2 </strong>on graafinen esitys sähkön hinnasta verrattuna uusiutuvan energian tuotantokapasiteettiin. Tämä kuva kertoo sen, että kalleinta sähkö on siellä, missä on käytössä eniten uusiutuvaa energiaa.</p><p><strong>Kuvassa 3 </strong>hiilidioksidin (CO2) päästöt tuotettua kilowattituntia kohden. Siellä missä on eniten uusiutuvaa energiaa, siellä on eniten CO2-päästöjä. Hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2016 kolmessa EU-maassa yksikössä g/kWh seuraavat: Suomi 105, Tanska 350 ja Saksa 400.</p><p>Saksan vientiylijäämä vuonna 2016 oli maailmanennätystasolla eli 252,9 miljardia tonnia. Suomen valtion budjetti oli 54,1 miljardia euroa eli lähes viisi kertaa pienempi. Saksalla on siis varaa tehdä huikeita tappioita energiakäännöksessään. Yksistään sähköverkkojen rakentamiseen uusiutuvan energiakapasiteetin rakentamisen johdosta Saksa käyttää n. 25 miljardia euroa vuodessa. Onko tässä jotain järkeä? Näillä eväilläkö EU meinaa pelastaa maapallon ilmaston? Valitettavasti suunta vain on ihan väärä. Päästöt ovat kasvaneet Saksassa. Mutta mitä arvelette, kertooko Yle ja Hesari, että näin asiat ovat?</p><p>Mutta kyllä Suomi varmaankin tulee apuun Sipilän johdolla. Pienennetään metsiemme hakkuita, pannaan dieselautot verolle, annetaan sähköautoille tuntuvat veroedut, tuetaan tuulivoimaa (ja siinä sivussa tapetaan lintuja, lepakoita ja tehdään sairaita ihmisiä), tuetaan aurinkosähköä, jne., &hellip;. ja maailma pelastuu. Veikko Lavia mukaillen: etutuki, takatuki, tukiosa, peruslisä, tukilisä, apulisä ja tuen tuki, sehän se on poliitikon sapuskaa.</p><p>++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 12 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden&nbsp; vuoden aikana.</p><p>Olen julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa ja ne löytyvät blogi-luettelostani. Oma ilmastosivustoni on <a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a>, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Presidentti Trump ilmoitti ennakoidulla tavalla, että USA irtaantuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Sipilä on kiirehtinyt vahvistamaan EU:n kannanoton, että EU ja Kiina hoitavat maapallon ilmaston stabiloinnin. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin Suomi pyrkii olemaan EU:n mallioppilas tässäkin asiassa.

EU:ssa mennään aika pitkälti Merkelin Saksan määräämässä tahdissa. Kaipa Saksasta löytyvät lääkkeet hiilidioksidipäästöjen hoitamiseenkin? Saksan energiakäännös eli kuuluisa Energiewende, jossa Saksan hiilidioksidipäästöt vuonna 2020 olisivat 40 % pienemmät verrattuna vuoden 1990 tasoon, on täysin epäonnistunut joka suhteessa ja tähän tavoitteeseen ei missään tapauksessa päästä. Ollaan itse asiassa lähes lähtötasolla. Kahtena viimeisenä vuotena Saksan hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet noin 8-10 miljoona tonnia (Mt) hiilidioksidia vuodessa. Tarinan pahis eli USA pudotti hiilidioksidipäästöjä 89 Mt viime vuonna.

Jotta Pariisin ilmastosopimus saatiin aikaan, niin Kiinalle annettiin erivapauksia päästöjen pienentämisessä. Kiina on lupaillut, että se saisi CO2-päästöt taittumaan vuoden 2030 paikkeilla. Nykyisen talouskasvun mukainen CO2 päästö olisi silloin luokkaa 16 GtCO2/v. Tämä määrä vastaisi n. 44 prosenttia nykyisestä koko maailman CO2-päästöistä. Vielä viime vuonnakin kivihiilen käyttö kasvoi Kiinassa 5 %. On erikoisen kornia, että Kiina o9n patistanut USA:aa pysymään Pariisin sopimuksessa.  Kummallinen asetelma, mutta ykkösmediat eivät ole huomaavinaan mitään outoa. Asummeko Neuvostoliitossa tai Pohjois-Koreassa? Ei, asumme ilmeisesti Eurostoliitossa.

Kuvassa 1 on graafinen esitys sähkön hinnasta Euroopassa. Kärjessä ovat Saksa ja Tanska.

Kuvassa 2 on graafinen esitys sähkön hinnasta verrattuna uusiutuvan energian tuotantokapasiteettiin. Tämä kuva kertoo sen, että kalleinta sähkö on siellä, missä on käytössä eniten uusiutuvaa energiaa.

Kuvassa 3 hiilidioksidin (CO2) päästöt tuotettua kilowattituntia kohden. Siellä missä on eniten uusiutuvaa energiaa, siellä on eniten CO2-päästöjä. Hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2016 kolmessa EU-maassa yksikössä g/kWh seuraavat: Suomi 105, Tanska 350 ja Saksa 400.

Saksan vientiylijäämä vuonna 2016 oli maailmanennätystasolla eli 252,9 miljardia tonnia. Suomen valtion budjetti oli 54,1 miljardia euroa eli lähes viisi kertaa pienempi. Saksalla on siis varaa tehdä huikeita tappioita energiakäännöksessään. Yksistään sähköverkkojen rakentamiseen uusiutuvan energiakapasiteetin rakentamisen johdosta Saksa käyttää n. 25 miljardia euroa vuodessa. Onko tässä jotain järkeä? Näillä eväilläkö EU meinaa pelastaa maapallon ilmaston? Valitettavasti suunta vain on ihan väärä. Päästöt ovat kasvaneet Saksassa. Mutta mitä arvelette, kertooko Yle ja Hesari, että näin asiat ovat?

Mutta kyllä Suomi varmaankin tulee apuun Sipilän johdolla. Pienennetään metsiemme hakkuita, pannaan dieselautot verolle, annetaan sähköautoille tuntuvat veroedut, tuetaan tuulivoimaa (ja siinä sivussa tapetaan lintuja, lepakoita ja tehdään sairaita ihmisiä), tuetaan aurinkosähköä, jne., …. ja maailma pelastuu. Veikko Lavia mukaillen: etutuki, takatuki, tukiosa, peruslisä, tukilisä, apulisä ja tuen tuki, sehän se on poliitikon sapuskaa.

++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 12 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden  vuoden aikana.

Olen julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa ja ne löytyvät blogi-luettelostani. Oma ilmastosivustoni on www.climatexam.com, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta.

]]>
27 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237801-suomi-mallioppilaaksi-ilmaston-pelastamisessa-kun-usa-petti#comments Ilmastomuutos Maapallon lämpeneminen Pariisin ilmastosopimus Trump Thu, 01 Jun 2017 20:05:52 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237801-suomi-mallioppilaaksi-ilmaston-pelastamisessa-kun-usa-petti