Olen asunto-, energia- ja ympäristöministeri. Koulutukseltani olen maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja. Harrastan jalkapalloa ja lintuja.
Kiinnitti huomiota T&T -lehden artikkeli, jossa käsiteltiin Afrikan vesipulaa ja suomalaista keksintöä veden puhdistamiseksi liasta ja suolasta aurinkoenergian avulla. Toinen saman lehden artikkeli käsittelee metsän istutusta Saharaan.
Metsämme kasvavat nykyään kaksi kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Ennen oli muotia harsintahakkuu, jossa metsän tuottoa hävitettiin. Silloin oli myös ohjeena, että kaikki koivut, huonot, vioittuneet ja lahopuut pitää kaataa metsästä pois. Nykyään on tilanne kokonaan toinen, kun metsämme on hoidettu kasvamaan monimuotoisesti ja lakien mukaan metsiimme jätetään huonot puut ”öttimöntiäisille” ja lähes joka metsän omistajalta löytyy joitain omia pieniä suojelukohteita.
Europarlamentaarikot eli mepit äänestivät Strasbourgissa keskiviikkona 13.9. siitä, jätetäänkö metsänkäyttöä koskevaan ilmastolainsäädäntöön kohta, joka voisi rajoittaa Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden haaveita lisätä hakkuiden määriä merkittävästi lähivuosikymmeninä ilman lisämaksuja. Läpi meni suomalaisten räätälöimä ja kannattama muutosehdotus, jonka perusteella tulevaisuuden metsien käyttöä ei sidota menneisyyden hakkuiden intensiivisyyteen.
Euroopan parlamentin LULUCF-äänestyksessä meni läpi suomalaisten räätälöimä ja kannattama muutosehdotus, jonka perusteella tulevaisuuden metsien käyttöä ei sidota menneisyyden hakkuiden intensiivisyyteen. Tämä tarkoittaa, että Suomen hiilinielu ja kestävä metsänhoito tunnustetaan.
Se on myös suuri helpotus niin niin biotalouden investoinneille kuin Suomen valtiolle, joka on määrittänyt kunnianhimoiset tavoitteet biopohjaisille liikennepolttoaineille ja uusiutuvalle energialle.
Euroopan parlamentti hyväksyi muun muassa Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden ajaman muutoksen hiilinieluja koskevaan lakiesitykseen. Surullista, että etujärjestöjen sanelema politiikka vei jälleen voiton yhteisestä työstä ilmastokriisin torjumiseksi. On aivan kestämätöntä, että Eurooppa ei näe vastuutaan tässä koko ihmiskunnan kohtalonkysymyksessä. Ilmastokriisi on pysäytettävä.
Suomi sai huomattavan poliittisen voiton eurokentillä, kun metsätalouden tulevaisuutta määrittävä Lulucf-äänestys meni Euroopan parlamentissa läpi suomalaisten meppien enemmistön ja Juha Sipilän (kesk.) hallituksen haluamalla tavalla.
Euroopan parlamentissa hyväksyttiin tänään täpärästi äänin 345 – 330 (lähde: kokoomusmeppi Henna Virkkusen twiitti) esitys, jossa otetaan huomioon metsien kasvu suhteessa hakkuisiin.
Olin neuvottelemassa EUn puolesta Pariisin ilmastosopimusta. Pitkän aikavälin tavoite on hiilidioksidipäästöjen ja -nielujen tasapaino, jossa metsillä on kasvava merkitys.
Euroopan parlamentin äänestyksessä päättämä LULUCF-kanta kunnioittaa Pariisin sopimusta. Se mahdollistaa kasvavan biotalouden ja metsien aktiivisen hoidon ja käytön osana ilmastopolitiikkaa.
Olen asunto-, energia- ja ympäristöministeri. Koulutukseltani olen maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja. Harrastan jalkapalloa ja lintuja.