*

kimmotiilikainen

Kuntarakennelain peruminen edellytys yhteistyölle

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma esitti eilen, että hallitus ottaisi askelen taakse ja kuuntelisi kuntauudistuksessa oppositiota sekä kuntakenttää herkällä korvalla. Mielipide on tervetullut hallituspuolue sdp:tä edustavalta puhemieheltä. Se kertoo myös siitä epävarmuudesta ja tyytymättömyydestä, jota kuntaministeri Virkkusen (kok) sanelulinja kuntauudistuksessa on herättänyt myös sdp:n ja kokoomuksen kuntapäättäjissä.

 

Kataisen hallitus kuvitteli voivansa runnoa kuntakentän uuteen muotoon väkipakolla ja epärealistisella aikataululla. Virkkusen viesti kuului;  PARAS-puitelaki kumotaan,  kuntayhteistyö puretaan ja  työssäkäyntialuiden mukaiset suurkunnat pystytetään uudella rakennelailla vaikka pakolla. Uudistusta pohjustetaan myös taloudellisella kiristyksellä.  Urpilaisen budjetti leikkaa 631 miljoonaa kuntapalveluiden rahoituksesta. Se pakottaa kunnat nostamaan veroja tai karsimaan palveluja.

 

Kataisen hallitus on haukannut liian ison palan. Se on unohtanut kunnallisen itsehallinnon ja torjunut parlamentaarisen valmistelun kuntauudistuksessa. Keskustan välikysymykseen syyskuussa vastatessaan hallitus oli kyllä jo pehmentänyt kielenkäyttöään, mutta epärealistisista tavoitteistaan se ei luopunut.

 

Keskusta on vaatinut parlamentaarista valmistelua kuntauudistuksessa. Sitä vaati myös kokoomus vielä vuosi sitten. Siksi arvostamme puhemies Heinäluoman avausta.

 

Keskustan eduskuntaryhmä ei voi kuitenkaan lähteä hallituksen uuden kuntarakennelain takuumieheksi. Hallituksen on otettava Heinäluoman toivoma askel taaksepäin ja peruutettava rakennelakivirityksen valmistelu. Keskustaa ei voi huutaa apuun kesken matkan. Hallituksen ja opposition yhteistyö eli parlamentaarinen valmistelu voi alkaa vain puhtaalta pöydältä.

 

Kunnissa uudistustyötä olisi viisasta jatkaa jo tehtyjen palvelurakenneuudistusten pohjalta. Erilaiset olosuhteet Suomen eri osissa on otettava huomioon. Lähipalvelut eli päivähoito, koulu, terveydenhoito ja vanhustenhoiva on varmistettava kaikille suomalaisille koko maassa. Kuntien itsehallintoa on kunnioitettava ja arvostettava kuntapäättäjien viimevuosien kehitystyötä.

 

Vain näillä ehdoilla Keskustan eduskuntaryhmä voisi harkita yhteistyötä kuntien palvelurakenteiden uudistamiseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Luin Kimmon vastineen huolella läpi.
Mietin tanskalaisten havaintoja siitä, mitä siellä tapahtui, kun nyt jo vuosia käytännössä koettua kuntarakenneuudistusta valmisteltiin.

Hyvin tuttuahan tämä on:

Suur-Kööpenhamina ja pienten kuntien edustajat olivat ehdottomasti vastaan.

Miten lie "for to day?"

Käyttäjän PetriFriman kuva
Petri Friman

Kuntauudistuksen toteuttaminen hallitusohjelman mukaisesti on kunnille merkittävä haaste ja tämän vuoksi pidän tärkeänä, että kunnille annetaan suuri vastuu kuntaliitosten tai vaihtoehtoisesti laajan yhteistoiminta-alueen muodostamisessa naapurikuntien kanssa.

Suomi on erikoinen maa ja maamme kunnat ovat rakenteellisesti, väestöllisesti, maantieteellisesti, palvelurakenteellisesti, työpaikka omavaraisuudeltaan sekä asukkaiden ikäjakauman osalta hyvin erilaisia ja tämän vuoksi kuntakarttaa ei tulisi sanella ylhäältä käsin.

Hallitusohjelmassa ollaan aidosti huolissaan huoltosuhteiltaan heikossa asemassa olevien kuntien mahdollisuuksista turvata tulevaisuudessa lakisääteiset peruspalvelut ja kuntien tulisi aktiivisesti reagoida ongelmiin, mikäli tietävät ongelmiensa vakavuuden.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna kuntien, joiden kunnalliset verotulot jäävät alle 60 % tilanne on huolestuttava ja kriittinen raja saavutetaan alle 50–55% kohdalla ja tällöin kuntaliitoksia tai yhteistoiminta-alueiden muodostumisia tulisi edistää, mutta kunnille tulisi antaa mahdollisimman suuri vastuu kuntauudistuksen toteutuksen jokaisessa vaiheessa.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaarallista, mutta epäilen valtion verotulojen jäävän budjettiennusteesta 2012. Tämä johtuu kansainvälisillä markkinoilla olevista häiriöistä joka vaikuttaa vientiteollisuuteemme ja kansalaistemme kulutuskäyttäytymiseen vuonna 2012. Tämä tulee heijastumaan kuntatalouteen. Keskustan ihannoimassa Paras-hankkeessa on hyviä ja huonoja puolia, mutta kuntien pakkoliitoksiin ja kuntaliitoksien saneleminen ei ole kansallisesti paras toteutettavissa oleva vaihtoehto, mikäli kuntien vaikutusmahdollisuus sivuutetaan.

Toimituksen poiminnat