kimmotiilikainen

Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan

Kiersin sunnuntaina Äitsaari-kierroksen. Niin teki arviolta pari tuhatta muutakin maaseutuyritysten suoramyynnistä ja avoimista ovista kiinnostunutta vierasta.

 

Kun aloittelimme tapahtumaa liki 30 vuotta sitten, emme olisi uskoneet sen kasvavan näin pitkälle. Vaikka en ole ollut omien tuotteiden kanssa mukana moneen vuoteen, olen vieläkin ylpeä siitä, mitä olemme yhdessä näiden yritteliäitten ihmisten kanssa tehneet elävän maaseudun puolesta.

 

Palkitsevinta tapahtumassa on ollut palaute: kiitos kun jaksatte tarjota tämän elämyksen meille. Lähiruoka ulkona nautittuna, leivonnaiset, tuoreet kasvikset, kotieläimet, maisemat ovat tuoneet hyvän mielen tuhansien kaupunkilaisten kesään. Maaseudullahan on vielä elämää.

 

Arvelen, että samankaltaiset ajatukset pyörivät liki kaikkien suomalaisten mielissä. Ylen julkaiseman kyselyn mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista haluaa, että valtion on turvattava palvelut niin, että koko maa säilyy asuttuna. Vain 5 prosenttia toivoi valtion edistävän keskittymistä suurimpiin kaupunkeihin.

 

Poliittisilla päätöksillä voidaan luoda edellytyksiä asumiselle kaikkialla maassa. Tärkeimpiä ovat tie- ja tietoliikenneverkot ja toisaalta palvelujen saatavuus.

 

Äitsaarelaisetkin saivat pitkään kaipaamansa tieremontin. Tänä kesänä Imatran lähistöllä kunnostetaan myös Puumalantietä, Niskapietiläntietä, Miettiläntietä ja Vekarasalmen siltatyömaa on saatu käyntiin. Näitä paikkoja laitetaan kuntoon, koska päätimme sijoittaa tällä vaalikaudella 600 miljoonaa erillisrahaa kautta maan rapistuneiden liikenneväylien korjaukseen. Se ei ole pois yhdeltäkään kaupunkilaiselta.

 

Vakituinen kotini on nykyisin Helsingissä. Helsingin seudun kehittämisen kannalta tärkeä hanke on esimerkiksi Raide-Jokeri. Se mahdollistaa lukuisten asuinalueiden kehittämisen luomalla poikittaisliikenneraiteen pääkaupunkiin. Kun taistelin hallituksen sisällä rahat Raide-Jokerille, ei se puolestaan ollut yhdeltäkään maakuntien asukkaalta pois.

 

Palveluiden saatavuus on edellytys sille, että voi asua, tehdä työtä tai yrittää maan eri kolkissa. Sote- ja maakuntauudistus on tehtävä, jotta voimme turvata sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille kautta maan. Maakuntauudistuksella vahvistamme paikallista demokratiaa ja päätösvaltaa monissa muissakin asioissa. Uudistus toimii koko Suomen puolesta, ei ketään vastaan.

 

Minulle kaupungit ja maaseutu eivät ole vastakkaisia. Ihmiset ovat yhtä arvokkaita maalla ja kaupungeissa. Maaseutu ja kaupungit tarvitsevat myös toisiaan ja molempia pitää kehittää. Aion jatkossakin toimia niin, että vastakkainasettelun aika olisi ohi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Mielestäni kaupunki vastaan maaseutu -keskusteluun voisi tarttua niin sanotun kaksoiskuntalaisuuden kautta.

Tulisikin säätää laki, että suomalainen voisi olla halutessaan kirjoilla yhtäaikaa omalla asuinpaikkakunnallaan sekä omalla kesämökki- tai 2-asuntopaikkakunnallaan.

Näin valittuaan ko. henkilö maksaisi veroja molempiin kuntiin. Näin hän myös saisi halutessaan esim. sotepalveluja molemmilta paikkakunnilta/molemmilta maakunnilta.

Molemmat paikkakunnat saisivat verovaroja omaan kehittämistoimintaansa ja sote-palveluitakin voitaisiin tasaisemmin yllä pitää koko maahan.

Näin toimien koko maa pysyy asuttuna ja kaikki tulevat pärjänneeksi - niin kaupunkilaiset kuin maalaisetkin. Näin myös maamme ruoka- ja huoltovarmuus pysyy paremmalla tasolla.

Ja kyllä ne henkisetkin arvot tulevat näin paremmin turvattua, jota ainutlaatuinen elävä maaseutu meille kullekin tarjoaa.

Hyvä ministeri asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, voisitko ehkä kannattaa tällaista - leikillisesti nyt näin otsikoitua - "kaksoiskunta-maku-sotea?"

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tätä minä kuuntelin lapsena:

Kaupungin ja maaseudun lapset

Suosikkikohtani tuossa Baddingin laulussa nykyään on tämä: "Kaupungissa kävelee melkein kesyjä puluja. Maalla taas kanat ja lehmät tuottaa kuluja..." :D Maataloustukiaiset eivät tainneet olla tuntematon ilmiö 70-luvun alussakaan.

Käyttäjän TapioRajavuori kuva
Tapio Rajavuori

Pari kertaa Äitsaari-kierroksella olleena voin suositella sitä kaikille siellä päin liikkuville. Ehkä ymmärrys muunkin Suomen kuin vaan Hesan elämään selkiytyy, ja kummallinen vastakkainasettelu katoaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katsokaapa "Millaista monipaikkaisuutta Suomeen
–Selvitys kaksoiskuntalaisuudesta"

Valtiovarainministeriön julkaisu – 3/2018

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

---

Kimmo Tiilikainen, miksi tätä selvitystä ei ole tuotu julkisuuteen?

Sivu 69: "Työryhmän ehdotukset

Kaksoiskuntalaisuuden sijasta kyse on monipaikkaisuudesta. Ihmisten arki jakaantuu entistä enemmän monen eri paikkakunnan kesken.

1. Monipaikkaisuus on lisääntynyt työn muutosten, vapaa-ajan lisääntymisen ja perhesuhteiden muutosten johdosta. Ilmiö tulee edelleen kasvamaan työn muutoksen ja digitalisaation edetessä. Monipaikkaisuus perustuu mahdollistavaan lainsäädäntöön. Valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen strategia- ja tulevaisuustyössä sekä lainsäädännön valmistelussa tulee huomioida keinot, joilla voidaan edistää monipaikkaisuutta.

2. Monipaikkaisuus tulisi nähdä voimavaralähtöisenä toiminnan kehittämisenä kunnan, kunnassa toimivien yhteisöjen ja ihmisten omista ja paikallisista lähtökohdista.

3. Kuntia kannustetaan osallistamaan kunnan alueen omakseen kokevat kunnassa oleskelevat ja palveluja käyttävät henkilöt, niin kutsutut monipaikkaiset ihmiset, kunnan toimintaan. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeää osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseksi. Kuntalain muutosten yhteydessä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutta koskevaa 22 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtuuston on pidettävä huolta monipuolisten ja vaikuttavien osallistumisen mahdollisuuksien lisäksi monipuolisista vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmistä. Tällä tarkoitetaan erityisesti digitaalisia menetelmiä. Pykälän 2 momentin esimerkkiluetteloon ehdotetaan lisättäväksi monipaikkaisuuden huomioiminen, siten että palvelun käyttäjien, joilla tarkoitetaan myös monipaikkaisten, henkilöiden mielipiteitä kuullaan ennen päätöksentekoa. Pykälämuutokset eivät ole velvoittavia, mutta säännöksellä on kuntien toimintaa ohjaavaa vaikutusta.

4. Kuntia kannustetaan hyödyntämään kokeilukulttuuria ja ottamaan omista
lähtökohdistaan käyttöön digitalisaation keinoja, joilla rakennettaan e-kuntalaisuutta.

5. Digiyrittäjyyden mahdollistaminen on julkisen sektorin yhteistyötä, digitaalisen liiketoiminnan edellytykset turvataan lainsäätäjän toimesta."

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- - "Maa- ja metsätalousministeriön jokin aika sitten teettämän mökkibarometrin mukaan enemmistö kantaa ottaneista ulkokuntalaisia mökkiläisistä kannattaa kaksoiskuntalaisuutta.

Mökkiä käytetään keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. 60 000 suomalaista tekee mökiltä etätöitä, ja 100 000 käy joskus mökiltä töissä." - -

Lähde:

https://kuntalehti.fi/uutiset/laki/kaksoiskuntalai...

Katso myös:

https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kaksoisk...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

- -"Vehviläinen pohdiskelee, voisiko veroista osan maksaa toiseen kuntaan. Tämä on yksi tärkeä asia, joka tulee selvittää.

Hän myöntää, että kaksoiskuntalaisuuden toteuttaminen ei ole yksinkertainen hanke ja vaatii isoja lainmuutoksia. Silti sen toteuttamista on hänen mielestään vakavasti harkittava.

Kaksoiskuntalaisuus on noussut alkuvuoden aikana voimakkaasti keskusteluun.

Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen ihmetteli Kuntalehden (2/2017) haastattelussa helmikuussa, miksei kaksoiskuntalaisuus ole mahdollista.

– Miksei me sallittaisi kaksoiskuntalaisuutta, kun yhä useammat eläköityneet ja etätyöläiset käytännössä asuvat kahdella paikkakunnalla, hän kysyi.

Kaksoiskuntalaisuuden salliminen olisi Aaltosen mielestä parasta aluepolitiikkaa, jossa ei menetä kukaan. Verotuksen voisi jakaa suhteessa sen, mukaan kuinka paljon oleskelee kunnassa, hän visioi." - -

Lähde:

https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/kaksoi...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katsokaapa aiheeseen liittyen Tilastokeskuksen tilastoista "Kesämökit 2017":

Kuopio mökkivaltaisin kunta 2017

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kaikkiaan 507 200 kesämökkiä. Mökkivaltaisin kunta oli Kuopio, jossa oli 10 800 mökkiä. Seuraavaksi eniten kesämökkejä oli Mikkelissä, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa. Tilastokeskuksen tiedot kuvaavat kesämökkien määriä uusimman kuntaluokituksen mukaan." (jatkuu alla)

https://www.stat.fi/til/rakke/2017/rakke_2017_2018...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Tasapainotus hyödyttää sekä maaseutua että kaupunkikeskittymiä:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2238...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ilkka, ihan totta: "Tasapainotus hyödyttää sekä maaseutua että kaupunkikeskittymiä".

Tämä sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluaika on nimenomaan se H-hetki, joka tulisi nyt käyttää hyödyksi ns. kaksoiskuntalaisuuden laillistamiseksi. Jos tämä kallisarvoinen hetki nyt ohitetaan, niin luulenpa, että emme saa vuosikymmeniin enää uutta tilaisuutta käynnistää valmistelua uudestaan. Pohjoinen Suomi ehtii köyhtyä jo liikaa, että pyörää voisi sitten enää kääntää pyörimään toiseen suuntaan.

Nyt on aika toimia: kaksoiskuntalaisuus lakiin asti ja verovarojen oikeudenmukaisempi jako koko Suomen hyväksi!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jatkan vielä tästä kaksoiskuntalaisuudesta:

- -"Ra­por­tis­sa nos­te­taan esil­le Ja­pa­nin mal­li, jos­sa kan­sa­lai­sel­la on mah­dol­li­suus mak­saa va­paa­eh­tois­ta ko­ti­seu­tu­ve­roa. Mak­set­tu sum­ma on 15 eu­ron yli me­ne­väl­tä osal­ta ve­ro­vä­hen­nys­kel­poi­nen. Kun­nat ovat ide­oi­neet suu­ren mää­rän koh­tei­ta, joi­hin lah­joi­tuk­sen voi teh­dä. Jär­jes­tel­mä on Ja­pa­nis­sa suo­sit­tu. Kun­nat pi­tä­vät lah­joit­ta­jiin tii­vis­tä yh­teyt­tä lä­het­tä­mäl­lä pie­niä vas­ta­lah­jo­ja.

Pää­a­sia tie­tys­ti on, et­tä lah­joit­ta­jat ko­ke­vat voi­van­sa osal­lis­tua ja vai­kut­taa lo­ma­paik­ka­kun­tan­sa elä­mään." - -

https://www.koillissanomat.fi/mielipidepaakirjoitu...

---

Tämän Japanin mallin mukaisen "vapaaehtoisen kotiseutuveron" voisi ottaa heti tavallisen lainvalmistelun kautta käyttöön, ja virallisen kaksoiskuntalaisuuden sitten kun meidän perustuslakimme sen sallii. Perustuslaki tulisi muutenkin avata mm. tiedustelulakeja koskien.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Luin tänään loistavan mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomista. Asia sivusi pieneltä osin tätä blogiasia: nimittäin maanviljelyn osalta. Suomalainen peltovilhely on yksi suurimmista vesistökuormittajistamme.

Kehotan lukemaan Lasse Svahnbäckin (ympäristögeologi, FT) mielipidekirjoituksen HS 28.7.
https://www.hs.fi/paivanlehti/28072018/art-2000005...

Kirjoituksessa Suomen peltoviljelyn vesistöpäästöjä lokakuusta 2017 tammikuuhun 2018 verrattiin miljoonakaupungin jätevesipäästöihin. Kirjoituksessa mainittiin teidät, herra ministeri, nimeltä. Kirjoittajan mukaan teillä on näkemyksiä vähäkuormittavampaan peltoviljlyyn siirtymisestä. Haluaisin kuulla, miten te kehittäisitte suomalaista peltoviljelyä puhtaamman Itämeren saavuttamiseksi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kai, siirrän Lasse Svahnbäckin (ympäristögeologi, FT) mielipidekirjoituksen HS 28.7. nyt kokonaan tähän maksumuurin vuoksi, jotta kaikki sen voivat tästä lukea:

Peltoviljely on merialueiden suurin ravinnekuormittaja

Suomenlahteen ja Saaristomereen laskevien jokien fosfori- ja typpiravinteiden kuormitus lähtee liikkeelle erityisesti valuma-alueiden savimaiden peltoviljelyksiltä.

Helsingin Sanomat (20.7.) kirjoitti merialueidemme yhä vain yleistyvistä leväongelmista ja niiden lisääntyvistä kielteisistä vaikutuksista ihmisten arkeen, vapaa-ajan viettoon ja toimeentuloon.

HS:n laajoissa levätilannekuvauksissa ei kuitenkaan juuri puututtu niihin syihin, jotka ovat aiheuttaneet meriin kohdistuvan fosfori- ja typpiravinnekuormituksen, jonka seurauksena elämme nyt taas ennätyksellistä leväkesää.

Suomenlahteen ja Saaristomereen laskevien jokien fosfori- ja typpiravinteiden kuormitus lähtee liikkeelle erityisesti valuma-alueiden savimaiden peltoviljelyksiltä. Tämän osuus jokivesien ravinnekuormituksesta on 70–90 prosenttia.

Ravinnepitoiset, rehevöittävät jokivedet leviävät sisäsaariston kautta edelleen avomerelle lisäten nyt ja tulevina vuosina myös ravinteita pohjasedimentistä vapauttavia hapettomia pohja-alueita.

Suuri ravinnekuormitus, joka nyt osaltaan vaikuttaa kesän levätilanteeseen, syntyi merialueille runsassateisesta lokakuusta 2017. Sateet jatkuivat aina tammikuun 2018 lopulle saakka. Peltoviljelyalueiden jokikuormitus mereen on tällöin kaiken aikaa vastannut noin 3,4 miljoonan ihmisen puhdistamattomia ravinnepäästöjä (noin 7,5 tonnia fosforia päivässä) merialueille.

Kuormitus vastaa samaa, jos merialueillamme olisi ollut ankkurissa koko tuon ajan 1 360 risteilyalusta, ja jokaisella aluksella 2 500 matkustajaa, joiden ravinnekuormitus – wc- ja pesuvedet ynnä muut – olisi johdettu suoraan puhdistamattomana mereen. Alukset muodostaisivat yhtenäisen yli 300 kilometriä pitkän laivajonon Haminasta Turkuun. Vastaava kuormitus syntyisi myös 34 sadantuhannen asukkaan kaupungin ravinteista puhdistamattomista jätevesistä.

Suomen ympäristöhallinto ja poliittiset päättäjät ovat vuosikymmenet kääntäneet katseensa pois peltoviljelyn massiivisesta merta pilaavasta ravinnekuormituksesta.

Hallinnossa on keskitytty vain meren tilan muutosten seuraamiseen ja raportoimiseen sekä Kaliningradin nyt jo melko hyvässä kunnossa oleviin jätevesiasioihin. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) vaikuttaisi kuitenkin nyt ymmärtäneen peltoviljelyn ravinnekuormituksen vakavuuden. Hän on tuonut esille hyvinkin nopeasti toteutettavan, ympärivuotisen kasvipeitteisyyden välttämättömyyden ravinnepäästöjen hillitsemiseen.

Maanmuokkauksen vähentäminen ja ympärivuotinen kasvipeitteisyys parantavat ja kuohkeuttavat nyt ylitiivistynyttä peltomaan rakennetta, jolloin sade- ja sulamisvedet pidättäytyvät paljon paremmin maahan. Peltomaan vesitaseen parantuessa satotasot kohoavat, kosteuden tuomat sadonkorjuuongelmat vähenevät ja saviainesta ja ravinteita vesistöihin huuhtovat pintavalumat poistuvat. Myös hiilen kertyminen peltomaahan lisääntyy.

Asioista vastaavat ministeriöt, ryhtykää jo todellisiin toimiin asiassa.

Lasse Svahnbäck

ympäristögeologi, filosofian tohtori, Helsinki

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Sivu 102:

- -"Peltomaan eroosion hillitseminen on tärkeä vesiensuojelutoimenpide, joka edesauttaa EU:n vesipuitedirektiivin (WFD) ja sen artikla 5:n pohjalta laajan alueellisen valmistelutyön tuloksena tehtyjen Vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmien (RBMP), Vesienhoidon toteutusohjelman 2010-2015, EU:n meristrategiadirektiivin sekä siihen pohjautuvan kansallisen merenhoitosuunnitelman, EU:n Itämeristrategian sekä HELCOM Itämeren toimintaohjelman tavoitteiden toteuttamista.

Runsaiden sateiden aiheuttama eroosio heikentää viljelymaan kuntoa ja lisää ravinnehuuhtoumaa, sillä kiintoainekseen on sitoutuneena runsaasti fosforia. Eroosion vaikutusta voidaan vähentää perustamalla monivuotisen kasvillisuuden peittämiä pientareita, suojakaistoja ja suojavyöhykkeitä, joita ei muokata tai lannoiteta.

Kasvuston korjaaminen suojavyöhykkeiltä on olennaista, sillä kasvinjätteet voivat aiheuttaa merkittävää liukoisen fosforin huuhtoutumista myös suoja-alueilta. Laitumilla tulee huolehtia, ettei laidunpaine muodostu liian suureksi. Eroosioriskiä voidaan vähentää myös hidastamalla veden kulkua ojastoissa ja ehkäisemällä tulvia. Paikoin etenkin Pohjois-Pohjanmaan laajoilla perunanviljelyalueilla myös tuulieroosion hillitsemiselle on tarvetta.

Koska ravinteet huuhtoutuvat pääasiassa talviaikaan, on keskeistä edistää myös talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Talviaikainen kasvipeitteisyys, kevennetty muokkaus ja kerääjäkasvien viljely aluskasvina tai sadonkorjuun jälkeen vähentävät ravinteiden huuhtoutumista. Talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää peltomaan kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää etenkin peltolinnuston monimuotoisuutta tarjotessaan suojaa ja ravintoa.

Talvella muokkaamattomana oleva ala on Suomessa lisääntynyt merkittävästi, eikä positiivista kehitystä ole syytä vaarantaa. Pientareet, suojakaistat ja -vyöhykkeet ovat tärkeitä kiintoaineksen ja ravinteiden pidättämisessä vesistöihin ja valtaojiin rajoittuvilla pelloilla. Niillä ei kuitenkaan ole vaikutusta salaojien kautta tapahtuvaan ravinnehuuhtoumaan." - -

https://www.maaseutu.fi/globalassets/esitteet-ja-o...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Samasta lähtestä kuin edellinen, tämä sivulta 108:

- -"Koko Suomi on luokiteltu nitraattidirektiivin (91/676/ETY) mukaiseksi nitraattiherkäksi alueeksi. Direktiivin vaatimukset on pantu täytäntöön valtioneuvoston asetuksella (1250/2014) ja ne sisältyvät täydentäviin ehtoihin. Vesipuitedirektiivin tavoitteiden mukaisesti kaikki pintavedet tulisi saada hyvään tilaan viimeistään vuonna 2027 ja pohjavedet pääosin hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Valtioneuvosto asetti Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 -ohjelmassa tavoitteeksi alentaa maatalouden ravinnekuormitusta noin kolmanneksella 2000-luvun alkupuolen tasosta.

Valtioneuvoston selonteossa Itämeren haasteista ja Itämeri-politiikasta vuonna 2009 vesienhoito todettiin maaseudun kehittämisen keskeiseksi strategiseksi painopistealueeksi. Suomi on myös sitoutunut vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen HELCOM:in Itämeren suojelun toiminta
ohjelmassa vuoteen 2021 mennessä. Manner-Suomi on jaettu seitsemään vesienhoitoalueeseen, joille on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja vesienhoidon toteutusohjelma 2010–2015. Vesienhoitosuunnitelmien toteutusohjelman 2016-2020 suunnittelussa on lähtökohtana vesipuitedirektiivin artiklan analyysi. Maaseudun kehittämisohjelmaan on varattu 6,5 miljoonaa euroa vesiensuojelusuunnitelmien toteuttamseen.

Työtä ohjaa kansallinen maatalouden ravinteiden kierrätys -hanke. Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja turvaaminen edellyttää erityisesti ravinne-, kiintoaine- ja maaperän happamuudesta aiheutuvan kuormituksen vähentämistä.

Vesienhoitosuunnitelmien maatalouden toimenpiteet kohdistuvat pelloilta tulevan ravinnehuuhtouman vähentämiseen ja valumavesiin kulkeutuneiden ravinteiden poistamiseen ja niiden kulkeutumisen hidastamiseen, jossa keskeisenä keinona on ollut maatalouden ympäristötukijärjestelmä. Maatalouden vesistöihin aiheuttaman hajakuormituksen hallinta edellyttää laajaa ja monipuolista keinovalikoimaa sekä peltomaalla, lannankäsittelyssä, vesistöjen varsilla että vesistöissä.

Peltojen hydromorfologiset muutokset liittyvät sulamisvesien johtamiseen pelloilta. Ojitusjärjestelmän heikkeneminen vaatii salaojitusinvestointien lisäämistä uuden ohjelmakauden aikana. Suomessa ei tarvita pengerryksiä maaston tasaisuuden vuoksi." - -

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Vanhassa usein vara parempi, katsokaapa alla:

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS
Tiedote 10/89
JAANA UUSI-KÄMPPÄ
Kasvintuotannon tutkimuslaitos

Vesistöjen suojaaminen rantapeltojen valumilta

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/4428...

ja tässä toinen mmm.fi:

"Suojavyöhykkeen
perustaminen ja hoito" 2007

http://mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Do...

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Kaupunki vs. maaseutu on totta. Eri alueilla on vastakkaiset tarpeet ja roolit. Maaseutu on tietyssä mielessä riiston kohde, ja kaupungissa pystyy piilottelemaan ilman varsinaista lisäarvon muodostamista. Ja luonnollisesti kaupunki, joka pystyy alistamaan ympäristönsä liian tehokkaasti, kuivuu kasaan hieman myöhemmin.

Sykli on hidas, ja lisäteemana nykyajassa on mahdollinen maatalouden tehostamiskatto. Saattaa olla, että mikään automaatio, kemikalisoiminen eikä megakaupallistaminen riitä, jolloin kaupunkienkin kasvu loppuu. Se taas saattaa johtaa nykyisen kasvu-uskon naamioimisen joksikin hyvin staattiseksi. Ehkä kyseessä olisi cargo -kultti, jossa toivotaan jättimäisten heinäpaalipillerien paluuta?

Toimituksen poiminnat