kimmotiilikainen

Rakentamisen säädöksiä sujuvoitettu, mutta miten helpotuksia käytetään?

Norminpurku on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on helpottaa kansalaisten arkea sekä yritysten toimintaa keventämällä ja uudistamalla sääntelyä. Sujuvoittamistyöhön osallistuvat kaikki ministeriöt ja hallinnonalat.

 

Asumisen ja rakentamisen sääntely on Suomessa ollut raskasta. Se on hidastanut tai jopa estänyt rakentamista ja nostanut kustannuksia. Uudistunut rakentamismääräyskokoelma tuli voimaan tämän vuoden alusta ja yksittäisiä vaatimuksia on nyt puolet vähemmän kuin aikaisemmin. Velvoittavat vaatimukset ja suosituksina annetut ohjeet on erotettu selkeästi toisistaan. Rakentamisen laatuvaatimuksista ei kuitenkaan tingitty.

 

Maankäyttö- ja rakennuslakiin on tehty tämän hallituskauden aikana useita parannuksia, jotka sujuvoittavat kaavoitusta ja rakentamista monella tavalla. Päätösvaltaa maankäytön ja rakentamisen osalta on siirretty kunnille. Tätä kautta ne ovat saaneet enemmän välineitä oman alueensa kehittämiseen. Asumisen ja rakentamisen mahdollistaminen ja sujuvoittaminen palvelevat sekä kaupunkeja että maaseutua.

 

Esimerkiksi toimistojen muuttaminen asuinrakennuksiksi on nyt kaupunkien omissa käsissä. Kaavamuutokset voi tehdä nopeasti eikä niitä aina edes tarvita.

 

Kylissä rakennusluvan voi saada aiempaa helpommin eli pelkästään yleiskaavan perusteella. Ennen maatilojen lisärakentamiseen tarvittiin suunnittelutarveratkaisu. Nyt rakennuslupa riittää.

 

Vapaa-ajanasunnot on helpompi muuttaa vakituiseen asumiseen tarkoitetuiksi. Käyttötarkoituksen muutos on kunnan päätösvallassa. Kunta voi jatkossa jo rakennusjärjestyksessä osoittaa alueet, joilla vapaa-ajanasunnon voi muuttaa vakituiseen asuinkäyttöön. Suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä ei tarvita. Suurin osa aurinkopaneeleistakin voidaan nyt asentaa ilman lupaa. Aiemmin laki oli tulkinnanvaraisempi ja käytännöt vaihtelivat kunnittain.

 

Hallituksen tavoitteena on ollut puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla. Uudistuksilla helpotetaan ja nopeutetaan puurakentamista ja alennetaan sen kustannuksia. Massiivipuupintoja saa jättää myös näkyviin enemmän kuin ennen, eikä niitä tarvitse peittää kipsilevyillä.

 

Opiskelijoiden asuntopulaan on etsitty tehokkaita ratkaisuja. Uudistuksella kannustetaan rakentamaan tilaratkaisuiltaan uudenlaisia asumismuotoja. Pienten, 16 m2 kokoisten opiskelija-asuntojen rakentaminen on nyt mahdollista. Aiemmin opiskelija-asuntojen vähimmäiskoko oli muiden asuntojen tapaan 20 m2. Kun asunnot ovat pienempiä, asukkaiden yhteiskäytössä olevia tiloja lisätään. Se voi parantaa viihtyvyyttä ja synnyttää yhteisöllisyyttä.

 

Opiskelija-asuntojen rakennuskustannuksia on alennettu myös siten, että vain osa tarvitsee olla esteettömiä. Riittää kun esteettömyys on tarjolla sitä tarvitseville. Rakentamiskustannuksia alentavat myös kevennettävät väestösuojavaatimukset. Parkkipaikkamitoitukset ovat kaupunkien päätösvallassa.

 

Olemme tehneet suuren urakan kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittamiseksi. Seuraava askel on otettava kunnissa. Käyttävätkö kunnat lain suomia helpotuksia vai asettavatko omissa rakennusjärjestyksissään päin vastoin lisää vaatimuksia? Tätä lähdemme muutamien pilottikuntien kanssa ympäristöministeriön avulla selvittämään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (81 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

"Rakentamisen laatuvaatimuksista ei kuitnkaan tingitty"

Voisiko niistä käytännössä edes enää tinkiä ?

Tänä päivänä rakennetaan mahdollisimman halvalla ja verojen osuus on n. 50 % uuden rakennuksen hinnasta.

Normienpurku jää vain lopulta nähtäväksi uskottelun sijaan. Jos normien purusta olisi nyt edes jotakin mustana valkoisella.

Yksittäiselle asujalle on esitelty viime vuosina rajut kiinteistöverojen korotukset, rajut energiaverojen korotukset, maksullinen kallis tyhjänpäiväinen energiatodistus, asbestikartoitukset, lupaehtojen kiristykset ja hintojen korotukset jne jne...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Rakentamisen säädöksiä ei pidä helpottaa, vaan niitä pitää kiristää. Nyt ollaan tilanteessa, jossa pörssiyhtiöt valvovat yleisen edun toteutumista itse. Miten kukaan voi kuvitella, että yleinen etu voi toteutua, jos osakeyhtiölain mukaan yhtiön tehtävä on tuottaa maksimaalinen voitto osakkeenomistajille. Rakentamisen ongelmat johtuvat tästä rakennusyhtiöille luovutetusta liian isosta "omavalvonnasta".

Virkamiestahot ovat kumileimasimia eikä todellista valvontaa ole. Lisäksi kaikki lait ja säädökset suojelevat isoja rakennusliikkeitä. Lobbaus on tälläkin taholla onnistunut erinomaisesti.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Alla erään kaupungin virkamiehen vastaus kysymykseeni kunnan vastuusta rakentamisessa.

MRL 119 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito.

Aiemmin on rakennusvalvontaviranomaisella on ollut selkeämmin tarkastusvastuuta suunnitelmista ja työmaakatselmuksiin liittyen jne. Nykyisin huolehtimisvastuu on määrätty siis hankkeeseen ryhtyvälle (omakotirakentaja, taloyhtiö, yhteisö…). Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä rakennusvalvonnan tehtävänä on todeta hankkeen eri osapuolten (suunnittelijoiden) kelpoisuus ( koulutus + kokemus) kyseessä olevaan tehtävään. Lupapäätöksen jälkeen (myös lupakäsittelyn aikana) todetaan/hyväksytään työnjohtajat, erityisalojen suunnittelijat (esim. rakennesuunnittelija). Meille toimitetut suunnitelmat virallistetaan (todetaan, että lupamääräyksissä edellytetyt asiat on toimitettu), usein virheellisesti puhutaan rakennusvalvonnan tekemästä suunnitelmien hyväksymisestä tai tarkastamisesta.

Niissä kunnissa, missä resursseja on, suunnitelmia vielä käydäänkin läpi, mutta on myös käytäntöjä, joissa suunnitelmat menevät suoraan arkistoon. Toki, jos puutteita löytyy (ja löytyykin), niistä ollaan siinä vaiheessa suoraan suunnittelijaan puutteen korjaamiseksi tai vaaditaan lisäselvitystä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kalliit rakennuslupamaksut kuitenkin kelpaavat hyvin kuntien rakennusvalvonnoille.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #4

Alla on Ympäristöministeriön ohje rakentamisesta. Miten ennalta ehkäisy voi toteutua papereiden arkistoon leimaamisella?

Rakennustyön viranomaisvalvonnan tarkoituksena on ennen kaikkea ennalta ehkäistä
rakennusvirheitä sekä tukea käytäntöjä, joilla edistetään hyvää rakennustapaa. Viranomaisvalvonta ei ole kaiken kattavaa, eikä sillä pystytä eikä ole tarkoitus varmistaa, että rakennustyö tehdään kaikilta osin oikein. Lopullinen vastuu rakentamisen kelvollisuudesta on rakennushankkeeseen ryhtyvällä itsellään.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #5

Esitän muutaman kysymyksen Kimmo Tiilikaiselle.

Miten viranomaisvalvonta ennalta ehkäisee rakennusvirheitä? Miten rakennusliikkeet saadaan vastaamaan rakennusvirheistään? Onko säännösten lisäpurkamisessa järkeä?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #4

Ojala, Kiiski ja Kaistakorpi,

Rakennuslupamaksut ovat oikealla tasolla vain muutamassa kunnassa Suomessa. Oikealla tasolla tarkoitan sitä, että rakentajilta perityillä maksuilla katetaan koko rakennusvalvontatoimen kaikki kustannukset. Nämä kunnat ovat suurimpia suomalaisia kaupunkeja. Pienissä maaseutukunnissa kustannuksia katetaan verovaroin. Rakennuslupaviranomaiset eivät tuota voittoa missään kunnassa. Vähintään arkistointikustannus on kunnalle sälyttyvä kustannus.

Rakentamisen valvonnan kustannukset nousisivat merkittävästi, mikäli rakennusvirhevastuuta siirretään valvontaviranomaiselle. Halvemmaksi ja erityisesti kattavammaksi käy valvontavastuun siirtäminen yhä enemmän rakentajalle.

Suurimmissa kaupungeissa on rakentamisen osalta myös paras tilanne: Rakennusvalvonta Helsingissä edellyttää vastaavan suunnittelijan pätevyyden, edellyttää ja valvoa suunnittelijan toimintaa muissa vastaavan suunnittelutehtävän vaativuusluokan kohteissa. Vastaaviksi työnjohtajiksi on rakentajilla käytössään ammattitaitoisia ja kokeneita henkilöitä. Voidaan kohtuullisella tasolla olettaa, että rakentamisen valvonta, nimenomaan sen omavalvonta, suurissa kaupungeissa toimii.

Helsinki on tehnyt rakentamisen valvontatoimen kehittämisen osalta pitkän kehittämistyön. Vantaa, Oulu, Turku, Tampere ja Espoo ovat seuranneet perässä. Oulun pientalorakentamisen laadunarvioinnin menetelmä on hieno uusi työväline rakentamisen laadun parantamiseksi:
https://www.ouka.fi/oulu/rakennusvalvonta/laatu-ty...

Rakennustarkastajien määrän lisääminen siihen tarpeeseen, että rakentamisen laadusta saadaan kestävää, on mahdoton polku. Rakennusvalvontaresurssit eivät riitä vilkkaan rakentamisen aikaan. Laskukaudella valvontaresurssia on riittämiin, mutta samaan aikaan myös yritysten henkilöresurssit riittävät vaativien kohteiden lisäksi myös vähemmän vaativien kohteiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Yrityksilläkään ei välttämättä ole nousukausien aikana riittävästi tarjolla parasta työvoimaa. Kunnan rakennusvalvontaviraston tulee edellyttää rakentajilta osaavan henkilökunnan käyttämistä. Pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan vaativuustason määrittäminen ja näiden toiminnan valvonta on tehokkain tapa edistää rakentamisen laatua maassamme.

Omavalvontaan pyritään myös kattavalla ammattihenkilövalvonnan avulla. Pääsuunnittelijoiden ja vastaavien työnjohtajien pitää itse toimia niillä rakennuskohteilla, joiden vastaaviksi heidät on ilmoitettu. Kunnilla ei vielä ole mahdollisuutta valvoa, kuinka paljon samoilla henkilöillä vastuuta muissa kunnissa tai kaupungeissa Suomessa. Koko maan kattava rekisteri pitää saada käyttöön.

Rakentamisen valvonta vaatii myös hankkeeseen ryhtyvältä toimia. Paras toimi on kiinnittää huomio toimittajan laatuun ja palkata itselleen luotettava vastaava työnjohtaja. Mikäli vastaava työnjohtaja ei näy rakennustyön aikana riittävästi työmaalla, hankkeeseen ryhtyvän on hyvä ottaa yhteyttä ajoissa rakennusvalvontaan.

Rakentamisen laatu on riittävällä tasolla siis vain osassa Suomea. Siellä, missä valvonta on kohdistettu parhaiten ja nimenomaan rakentajavastuuta korostaen ja valvoen.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #26

Ymmärrän valvonnan ongelmat, mutta jos vastuu kerran on siirretty rakentajalle täsysimääräisesti, niin silloin rakentajan on myös vastattava virheistään. Nyt rakennusliikkeet tekevät virheitä, mutta yritäppä osoittaa nuo virheet heille siten, että he ottavat asiasta vastuuta. Laki on osoittamisessa juuri toisin päin, mutta eihän rakentaja omaehtoisesti virhettä myönnä. Ostaja joutuu selvittelijäksi ja maksajaksi. Kuluja voi sitten hakea raastuvan kautta takaisin jos riskinottohalua riittää. Vuosikorjaustenkin korjaaminen kestää rakentajalta vuosia, joista esimerkkejä voi lukea lehtien palstoilta.

Voisin osoittaa paljonkin ongelmia nykyjärjestelmän osalta, mutta tietyistä syistä johtuen en tähän vielä lähde.

Kansalaisille oman asunnon hankinta on elämän suurin sijoitus. Tämä sijoitus ei saa olla rakennusliikkeiden leikkikenttä. Kenen etua yhtiöt ajavat?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kaavoituksen sujuvoittamiseen perustettiin toimikunta jota veti ministeri Lauri Tarasti. Tarkoitus oli estää hallinto-oikeuksien ruuhkautuminen tuulivoima kaavoista tehdyistä valituksista. Valituksen käsittelyajat nousivat yli 2 vuoden, - pahimmillaan. Tarasti oli myös tuulivoiman hyväksyttävyyden edistämiseksi järjestetyissä tilaisuuksissa pääpuhujana, mm. Lions-liiton Tuulivoimaseminaarissa joka järjestettiin Porissa 6.6.2014.

"Tavoitteena on, että investointi- ja elinkeinohankkeet voivat edetä sujuvasti ja tehokkaasti ympäristönsuojelun tavoitteista tinkimättä. Arviointityön valmistumisen määräajaksi asetettiin 28.2.2015.

Arviointiryhmän puheenjohtajana on toiminut ministeri Lauri Tarasti ja ryhmän jäseninä lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn ympäristöministeriöstä sekä johtaja Mari Pantsar Sitrasta. Arviointiryhmän asiantuntijana on toiminut oikeustieteen tohtori Kari Kuusiniemi korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja ryhmän sihteerinä johtava asiantuntija Tiina Kähö Sitrasta."

Tutkimusryhmän tuottamat tausta-aineistot ovat luettavissa ympäris- töministeriön verkkosivuilla http://www.ym.fi/fi-FI/Lainsaadanto kohdassa ”Julkaisuja”.

Tämän jälkeen nostettiin hallinto-oikeuksien valituksen hintaa kaksinkertaiseksi, ainakin tuulivoimakaavat ruuhkauttivat hallinto-oikeudet aiemmin. Nyt seuraaviksi suunnitellaan lupahakemusta, että saa esittää valituksen vallan väärinkäytöksistä.

Kotitalouksia ajetaan tällä politiikalla ahtaalle, kts. mitä syöttötariffi tuulivoimalle kotitalouksille aiheutti, osa jon jo joutunut muuttamaan evakkoon omasta kodistaan:
https://www.youtube.com/watch?v=a-wKRjOc8O8

Mikä tasavero on noussut Suomessa n. 260% vuoden 2011 tasosta, jonka kertymä valuu pääasiassa ulkomaille.
https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t31.0-8/267...

Sähköveron korotukset on jäänyt ihmisiltä siirtomaksujen korotusten varjoon. Jos Suomessa korotettaisi lyhyellä aikavälillä jotain muuta verotusta tuo n. 260% niin ihan varmasti syntyisi jonkinmoinen mellakka eduskuntatalon edessä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Paljon hyvää sujuvoittamista, mikä on hieno asia. Kuitenkin jotkin tekemänne asiat suorastaan sotivat oikeusvaltion periaatteita vastaan.

Kaavoituksen osalta poistitte ELY-keskusten oikeuden valittaa kaavoista, vaikka niiden tekemistä valituksista oli 80% hallinto-oikeuden oikeaksi katsomia. Niiden määrä kaikista valituksista oli muistaakseni 4% eli hyvin maltillinen ja harkitusti käytetty. Miksi katsoit oikeaksi poistaa oikeuden viranomaistaholta, jonka valituksista neljä viidestä oli aiheellisia?

Nyt sitten maakuntalakien yhteydessä ELY-keskusten kaavojen valvontaa ei osoiteta millekään taholle maakuntahallinnossa. Olette siis jättämässä kaavoituksen kokonaan ilman viranomaisten valvontaa? Oikeusvaltiossa tällaisten asioiden valvonta on yleensä aina jonkun tahon vastuulla.

Tämän on pöyristyttävää, sillä kaavoitus ja maankäyttö on jopa yleismaailmallisesti esimerkiksi korruption ja hyväveliverkostojen suhmuroinnin kohde ja siihen pyritään vahvasti vaikuttamaan. Nyt te olette laittamassa kansalaiset ja järjestöt valvontavastuuseen gryndereitä jne vastaan minimaalisine resursseineen ilman viranomaistukea. Ihmettelen mitkä ovat vaikuttimenne tähän.

Julkisoikeuden emeritusprofessori Eija Mäkinen otti tähän erittäin vahvan kannan Ylen artikkelissa. Kuunteletteko asiantuntija-arvioita oikeasti vai oletteko vain kuuntelevinanne?

https://yle.fi/uutiset/3-10112743

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Valvontaa on haluttu pienentää koko ajan, arvaan kyllä, että miltä taholta. Alla taas samaisen virkamiehen lausumaa.

"Valvonnan viranomaisvastuuta on vähennetty 90-luvun tasosta nykyisen lainsäädännön tasoon ja tuntuu (vaaditaan), että tästäkin tulevaisuudessa oltaisiin pikkuhiljaa menemässä edelleen vapaampaan suuntaan eli mitä vähemmän viranomainen on mukana eri vaiheissa, sen parempi olisi. Näkemyksiä on myös toiseen suuntaan. Totta on, että nykyisen lain henki on, että luotetaan tekijöihin. Eli jos et itse osaa, palkkaa osaavat tekijät."

Onko siis ihme, että rakentamisen taso heikkenee koko ajan? Isot rakennusvirheet ovat arkipäivää ja vastuu niiden selvittelystä kaadetaan ostajille. Päättäjät on saatava myös vastuuseen. Omat työt ulkoistetaan kansalaisille ja samalla kansalaisten oikeuksia kavennetaan ja hankaloitetaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä ns omavalvonta on kyllä välillä ihastuttavan naiivi keksintö, jossa luotetaan siihen että kaikki yritykset ja omistajat niiden takana toimisivat eettisesti. Näin uskotaan vaikka esim ympäristölupien valvonnassa sama periaate on osoittautunut surkeaksi.

Lähtökohtaisesti asianmukainen valvonta tullee edullisemmaksi ja säästää lopulta aikaa verrattuna siihen, että erilaisten valitusten myötä näitä asioita käsitellään enenevässä määrin oikeudessa. Mitä aiemmin puutteisiin puututaan, sitä helpommin niitä voidaan korjata. Ostajat ajautuvat pitkiin oikeusprosesseihin ja niiden kustannukset kasvavat. Tämä toisaalta vähentänee niiden määrää, jotka noihin uskaltavat lähteä. Oikeusturvan kannalta tämä on kuitenkin huono suuntaus mikäli ostaja ei voi luottaa siihen, että rakentamisvaiheessa valvonta on toiminut riittävällä tasolla.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #15

Juuri noin.

Voihan asian nähdä niinkin, että kun viranomaisvalvontaa ei ole, niin maasutuskustannukset pienenevät sekä kiinni jäämisen riskit vähenevät ja viranomaisvastuu samalla poistuu. Pitää kuitenkin kysyä, että kuka silloin ottaa vastuun? Aikaisemmin jo sanoin, että yhtiöt eivät takuuvarmasti voi valvoa yleisen edun toteutumista. Yhtiöt menevät sieltä missä aita on matalin, sääntöjen rajapinnassa ja usein niiden allekin. Houkutus tietoiseen huonoon rakentamiseen kasvaa. Pitänee odottaa huonon rakentamisen aiheuttamia kuolemantapauksia ennen kuin edes keskustelu asiasta lähtee kunnolla käyntiin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #15

Niko, rakentamisen osalta omavalvonta on ainoa toimiva valvontamuoto. Lisäksi on olemassa vaativia kohteita tarkastavia yksityisiä valvontayrityksiä. Rakennuslupaviranomainen käy läpi suunnitelmat ja käy katselmuksilla toteamassa, että rakentaminen noudattelee suunnitelmia. Vesieristyksiä tutkaillaan
katselmusten aikana malliasunnoissa, muiden osalta oletetaan asiat hoidetun mallin mukaisesti.

Ymmärrät varmaan, että satoja asuntoja koskevan kerrostalohankkeen jokaista kylpyhuonetta ja keittiön putkituksia, katon pellityksiä, saunojen höyrysulkuja ei voida tarkastaa. Sanot, että kattava viranomaisvalvonta olisi halvempaa kuin muutamien oikeustapauksien kustannukset. Yksittäistapauksissa, omakotitalorakennuksen kohdalla näin toki huonoimmissa tapauksissa on, mutta oikeasti rakentamisen kokonaiskustannukset vielä vähän laskevat, kun valvontaa vähennetään. Optimitasoon on vielä vähän varaa vähentää. Rakennusvalvontaviranomaisten ongelma on, kuten kaiken kunnallisen toiminnan, henkilökunnan rekrytoimisen vaikeus ja henkilöstön ikääntyminen.

Yksikään ratsu- tai teollisuushalli ei ole sortunut suunnitelmien puutteiden vuoksi. Vaikka Laukaan murheellisen ratkastushallisortuman rakennesuunnitelmissakin oli puutteita, suunnitelman puutteet eivät olleet tilanteessa ratkaisevassa asemassa. Rakennustarkastaja ei ole kiivennyt katsomaan, onko palkkien kiinnityskohtien kainaloliitoksissa käytetty suunnitelmassa määritettyjä kiinnikkeitä. Koska halli oli tarkastushetkellä pystyssä, katselmuksen suorittaneella rakennustarkastajalla ei ollut mahdollisuutta varmistaa liitosten toteuttamista. Suunnitelmasta oli poikettu rakentamishetkellä.

Jos lähtisimme kattavaan kunnalliseen rakentamisen valvontaan, valvontakustannukset kohoaisivat tuhansilla euroilla / valvottava rakennus. Itse asiassa useampirakennuksissa kerrostalohankkeissa kattava valvonta vaatisi päätoimisen rakennustarkastajan rakennukselle koko hankkeen ajaksi. Rakennusvalvontamaksu kohoaisi tuollaisessa tapauksessa noin sataan tuhanteen euroon / hanke, noin tuhanteen euroon / asunto.

Onko yhteiskunnalla varaa tällaiseen? Olisiko syytä entistä enemmän käyttää resursseja omavalvonnan kehittämiseen, niin kuin elintarvikevalvonnassa on menestyksekkäästi tehty? Omavalvontasuunnitelman läpikäynti ja omavalvontasuunnitelman toteuttamisen pistokoemainen tarkastaminen ovat olleet keskeisessä roolissa niin elintarvike- kuin terveydensuojelun ja kuluttajaturvallisuuden valvonnassa. Esimerkit ja kokemukset ovat rohkaisevia. Lisäksi elintarvikevalvonnassa käytetty Oivahymy -palvelu on merkittävästi lisännyt yrityksen liiketoimintariskiä. Palvelun julkisuus pakottaa yrityksiä satsaamaan omavalvontaan. Samanlaista rakentajapalveluyritysten valvontamekanismia voitaisiin hyödyntää rakentamisessakin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #20

"Rakennuslupaviranomainen käy läpi suunnitelmat ja käy katselmuksilla toteamassa, että rakentaminen noudattelee suunnitelmia."

Kuten aikaisemmin viranomaisen lausumana kävi ilmi, niin suunnitelmat leimataan arkistoon. Mitä katselmuksissa katsellaan ja paljonko suunnitelmista tiedetään? Kyllä vastuu yksiselitteisesti on luovutettu rakentajan vastuulle. Lisäksi on erinomaisen tärkeää muistaa, että usein rakentaja ja rakennuttaja ovat käytännössä sama taho.

Käytössä on tapa, jota aletaan oikeasti ihmettelemään vasta sitten, kun jotain ikävää tapahtuu; valitettavasti.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #22

Erityissuunnitelmia, kuten rakenne-, sähkö- ja LVI-suunnitelmat ei tarkasteta. Olet oikeassa. Aiemmin suunnitelmista tulostettiin uusimmissa hankkeissa satoja kappaleita. Nyt kun lupapiirustusten toimittaminen tehdään sähköisesti, piirustusten ja niiden vaihtosarjojen myötä kuvien yksikkömäärä kohoaa isoissa kohteissa yli tuhanteen.

Suunnitelmia ei lain mukaan kuulukaan tarkastaa, ne otetaan vastaan. Suunnitelmat on toimitettava ennen kyseisen suunnitelmalajiin liittyvää katselmusta. Rakennekuvat ennen rakennekatselmusta jne. Katselmuksilla sitten todetaan, että suunnitelmia noudatetaan ja että rakentamisessa noudatetaan lupaehtoja.

Käytännössä ei ole tapaa, että alettaisiin ihmetellä vasta kun jotain ikävää tapahtuu. Käytännössä on tapa, jolla pyritään huolehtimaan, että terveellisyys-, turvallisuus-, esteettömyys- ja hvyän rakentamistavan vaatimukset täyttyvät. Vaikka hallien sortumisia onkin tapahtunut, olemme silti onnistuneet rakentamisen valvonnassa erittäin hyvin.

Rakentamisen erityistä valvontaa tulee voida kohdistaa ongelmarakentajiin ja omatoimirakentajien valvontaan. Laatukriteereistä ei saa antaa periksi. Onnistunut rakentamisen valvonta on valvontaviranomaisen ja rakentajan yhteistyötä. Sellaiseen on edelleen pyrittävä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #37

"Viranomaisvalvonta rakentamisessa
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään."

Tuossa lainkohdassa kehotetaan huolehtimaan, ei siis edes valvomaan, vaan huolehtimaan. En kyllä keksi mitään, millä tuo toteutuisi nykyisin.

Minä olen yrittänyt kertoa, että tämä nykyinen käytäntö, jossa ainoastaan valvotaan, että valvotaan, ei toimi. Rakentaja ei voi valvoa itseään, kun samalla kyseessä on isojen yritysten kohdalla jopa pörssiosakkaiden omistajien edunvalvonta tuloksen muodossa. Ei toimi ei.

Odotellaan siis sitä, että rakenteet pettävät. Katselmuksissa juodaan kahvia yhdessä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #41

Oletko ollut katselmuksilla?

Minä olen käynyt rakennustarkastajan kanssa muutamia kertoja katselemassa katselmustoimintaa. Kertaakaan ei ole tarjottu kahvia. Eikä rakennustarkastajalla olisi sellaiseen ollut aikaakaan.

Minä käyn myös joka vuosi Rakennustarkastusyhdistyksen RTY rakennustarkastuspäivillä kuuntelemassa rakennustarkastuksen tilasta. Kolmipäiväiseen seminaariin mahtuu edelleen isoja kehittämiskohteita, lakiklinikkatulkintaa ja valvonnan menettelytapaohjeita. Minä uskon nimenomaan siihen, että rakentamisen valvonta toimii parhaiten valitulla menetelmällä. Rakentamisen koulutus on yksi keskeinen kehittämisen kohde kestävässä rakentamisesssa.

https://asiakas.kotisivukone.com/files/rakennustar...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #47

Olen ollut monessa mukana. Kahviakin on tilaisuuksissa maisteltu.

Minua et saa myönteisellä suhtautumisellasi muuttamaan kantaani, sinun pitää osoittaa järjestelmän toiminta hyväksi, mitä se ei ole. Tämä järjestelmä ei toimi niistä syistä, jotka olen aikaisemmissa kommenteissani sanonut. Ei se uskomalla tai toivomalla miksikään muutu.

Perustele minulle, että miksi rakentaja unohtaisi omistajiensa tahdon maksimaalisesta voitosta? Miten tulosta saadaan parannettua? Voin kokemuksesta kertoa, että rakentaja ei vastuuta tunne. Vastuullisuus korostuu tilinpäätöslauseissa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #49

Omistajilla pitää olla muitakin tavoitteita kuin maksimaalinen kertavoitto. Tämä on tietenkin se tärkein tehtävä. Rakentajan liiketoimintariski on tottakai tärkein työkalu rakentamisen laadun parantamiseksi.

Rakentajan riskiä on kasvatettu lisäämällä takuuaikaa ja virhevastuun toteamisaikaa. Omassa taloyhtiössäni on tänä vuonna kymmenvuotistarkastuksen aika. Kymmenen vuotta on melko pitkä virhevastuuaika. Rakentajan viimeinen vakuussumman luovutus tapahtuu tarkastuksessa todettujen virheiden korjaamisen jälkeen.

Vastaavan työnjohtajan, rakennesuunnittelijan ja pääsuunnittelijan vastuu on muuta kuin liikevoiton tavoittelua. Merkintä viranomaisrekisterissä muodostaa henkilökohtaisen riskin. Tämä vastuurekisteri ei kylläkään ole vielä toteutettu, mutta sellaisen tarpeesta olen tässä puhunut melko monessa yhteydessä.

Itse olen sitä mieltä, että valvonta onnistuu vain lisäämällä rakentajan liiketoimintariskiä. Yritykselle pitää jäädä vastuu rakentamista rakennuksistaan. Haastattelin erästä rakennusammattilaista. Hän työskentelee yhdessä merkittävimmistä rakennusliikkeistämme. Hän toimii työmailla vastaavana ja kertoi työstään 40 % kuluvan valmistuneiden rakennusten korjaamisen parissa. Siis rakennusvirheiden paikkaamisen. Uskon tuollaisen koettelevan myös yrityksen tasetta. Yrityksen tavoitteena on varmasti saada työntekijät tuottavampaan tekemiseen. Laadunparantamisen kautta tavoite voi onnistua. Näin se siirtyy tilinpäätöslauseiksi.

Mietin sellaista, pitäisikö rakennusvalvonnan ulottua viisivuotistarkastukseen saakka. Rakennusvalvonta olisi mukana rakentajan ja rakennuksen omistajayhtiön välisessä tarkastuksessa ja tutustuisi myös rakennuksen ylläpitotoimintaan. On huomattava, että osa rakennuksen riskeistä johtuu ylläpitotoiminnan puutteista. Kenttäkokemusta tämä ainakin kerryttäisi, rakennusten huoltokansioista tulisi kattavampia.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #51

"Hän toimii työmailla vastaavana ja kertoi työstään 40 % kuluvan valmistuneiden rakennusten korjaamisen parissa."

Vähintäänkin näin. Usein kyllä korjataan näkyviä virheitä, mutta piilossa olevat "virhepommit" laukeavat usein viiveellä. Näitä uskon tulevaisuudessa löytyvän runsaasti nykyistä enemmän juuri valvonnan puutteesta johtuen.

Todetuista virheistä tulisi olla julkinen rekisteri, josta myös rakentaja selviää.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #53

Rekisteristä pitää löytyä rakentaja ja myös vastuullinen työnjohtaja sekä suunnittelija. Varsinkin, jos virhe on ollut suunnitelmassa.

Yleensä vaan tuppaa olemaan niin, että rakentamisen virheet tapahtuvat toteutettaessa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #59

Liiketoimintariskin toteutuminen vaatii julkisuutta. Nyt pelkoa ei juurikaan ole virheiden vaikutuksesta yritysten julkisuuskuvaan. Kansalaisten ääni ei nyt kuulu korttelia kauemmas, mutta kyllä se kuulumaankin voidaan saada. Ihmisten huijaaminen huonolla rakentamisella pitää lopettaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #20

Omavalvonta joo, paljon hyvää asiaa kertomassasi eikä valvontaa voida ylettömästi lisätä. Omavalvontaan olen eniten tutustunut ympäristölupavalvonnan kautta osalta ja ne tulokset ovat kaikkea muuta kuin rohkaisevia. Ne ovat täynnä jatkuvaa harhaanjohtamista, jolta viranomaiset sulkevat silmänsä.

Hyvä esimerkki on kahden eri laitoksen maastoon johdettavat hulevedet. Omavalvontana toteutetaan konsulttirtyksen tekemä tutkimus vedestä kerran vuodessa, jolla lunastetaan oikeus johtaa vesiä maastoon ja ojien kautta asuinalueen läpi.

Toinen laitos tyhjensi ja ruoppasi hulevesialtaansa viikkoa ennen näytteenottoa. Toinen tyhjensi ja puhdisti öljynerottelu yms kaivonsa viikkoa ennen näyttöönottoa. Toisen osalta edellisellä kerralla oli havaittu kohonneita kadmium-arvoja - laboratoriokokeessa analysoitiin kaikki muut kuten ennenkin, mutta kadmium unohtui analysoida.

Mitä veikkaat, kuvastavatko tulokset normaalia tilannetta vuoden aikana?

Saatiin verrattain hyvät tulokset ja homma jatkuu. Huomautin asiasta Elylle, ei toimenpiteitä. 10 vuoden aikana valvojaa ei olla saatu tulemaan ongelmatilanteista huolimatta paikalle kertaakaan itse toteamaan tilannetta. Laitokset tarkastetaan määräaikaistarkastuksena kerran kolmessa vuodessa ennakkoon ilmoitettuna päivänä - ja voi pojat, että edelliset pari viikkoa ko laitoksilla käy huiske, kun paikkoja laitetaan siihen kuntoon, että ne täyttävät jotenkuten ehdot. Sitten 3 vuotta mennään taas ihan toiseen malliin.

Olen jopa kuvin osoittanut ELY:lle, että ellei vesi ole fysiikan lakien vastaisesti alkanut virrata ylämäkeen, niin yrityksen toimitusjohtajan allekirjoittama lausuma on valheellinen. Ei toimenpiteitä.

Jos ajatellaan vaikkapa turkistuottajien omavalvontaa ja sertifiointia, niin en nyt kovin vakuuttavana sitä näe sertifioiduillakin tarhoilla havaittujen puutteiden myötä.

Oivahymyn kaltaiset toimivat siellä, missä laajat joukot pääsevät havainnoimaan asioita. Esim rakentamisessa tämä ei niin helposti toimi. Sinällään hyvä idea olisi seurata julkisesti ja arvioida näitä konsulttiyrityksiä, jotka tuottavat omavalvonnan vaatimia tutkimuksia. Purevatko ne ruokkivaa kättä vai nuolevat?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #24

Niko, ympäristövalvontatoimi on vaatimustasoltaan ja vaihtelultaan monisyisempi valvontakohde kuin rakentaminen. Rakennustoimenkin osalta on todettava, että vaativien kohteiden määrää kasvatetaan koko ajan ja sitä myötä kasvavat myös sen riskit. Riskeihin varaudutaan sillä, että normeja puretaan jolloin valvontaa voidaan panostaa riskikohteisiin.

Jospa keskustelisimme tästä ympäristötoimen kysymyksestä muussa yhteydessä. Ministeri avasi keskustelun rakentamisesta ja normien purkamisesta nimenomaan rakentamiseen liittyen. Haluaisin keskustella asiasta toisessa paikassa ja laajemmassa merkityksessä. Annetaan tämän keskustelun rakentamisen osalla. Helsingin pitkäaikaisen virastopäällikön ja maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennusjärjestyksen asiantuntijan Lauri Jääskeläisen hengentuotteeksi tulkitsemani lakimuutos on pitkä edistysaskel nimenomaan asuin- ja liiketoimintarakentamisen osalta. Ympäristönsuojeluriskien osalta lainmuutoksilla ei ole suurta vaikutusta.

Rakentamisen omavalvonnan puutteiden seuraukset koituvat suurelle joukolle. Asukkaat ja rakennuksen käyttäjät ovat suuri joukko, suurempi kuin yksittäisen ravintolan asiakaskunta siellä rakennuksen sisällä. Uskon siis edelleen Oivahymyn kaltaisen laadunvalvontajärjestelmän voimaan. Se palvelee loppukäyttäjien oikeusturvaa. Valvontaa voitaisiin laajentaa myös käytönaikaisen huollon valvontaan. Isännöitsijätoimistojen ja taloyhtiöiden kunnossapitovastuun väistäminen aiheuttaa myös ison riskin asunnon omistajalle. Samoin kuin omakotitalon omistajan kunnossapitovastuun väistäminen tulevalle omistajalle.

Mutta Niko, keskustelen mielelläni ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväkenttää koskevista kysymyksistä toisaalla. Työni vuoksi olen siitäkin aihealueesta erittäin kiinnostunut.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #32

Oukkei, jääköön tuo jo osin sivuun menevänä polkuna vaikkakin ympräsristönsuojelulla ja kaavoituksella on runsaasti yhtymäkohtia sekä myös rakentamisella, kun mennään teollisuuden yms piiriin.

Laadunvalvontajärjestelmä on sinällään hyvä mahdollisuus. Vähän epäilen onko siihen nykyisessä ylikuumentuneesssa tilanteessa halua ja tekijöitä.

Yksi haaste kuvaamassasi asukkaiden osallistumisessa on se, että varsinkin omistusasuntojen osalta julkinen kritiikki laskee oman omistuksen arvoa. Tämä helposti johtaa vääristymään, kun vaikkapa ostaja käy läpi kohteen tietoja verkosta. Ravintolaa arvioiva kävijä ei yleensä ole tällaisessa sidoksessa arviontinsa kohteeseen.

Varmaan haasteet voidaan ratkaista kunhan asiaan laitetaan paukkuja - helppoa se ei ole. Vapautettaessa asioita on vähän hankalaa olettamus, että jollain aikavälillä asiat omavalvonna tms myötä tulevat paranemaan. Buumi on nyt ja tavoitteena on tehdä vauhdilla paljon ja rahastaa tuottoja. Kiire ja laatu harvoin yhdistyvät.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #20

Tuulisähkön kysyntä on Helsingissä, miksei tuulivoimaloita rakennettu kysynnän mukaisesti Helsingin edustalle: http://www.hel.fi/static/ksv/www/yk2002/Tuulivoima...

"Suomessa kansalaiset ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #29

Hannu Aro, tuulivoimarakentaminen tapahtuu kaavan mukaisesti joka puolella Suomea. Helsingissä ei ole kaavoitettuna tuulivoimaa sallivaa kaavaa. Maapohjakustannus on merkittävässä asemassa kaavoituspäätöksissä. Kaavan käyttötarkoituksen määräävä tekijä on useasti paras tuotto-odote. Näin ollen energiahankkeet on hyvä kaavoittaa maapohjan halvemman neliöhinnan kohteisiin.

Sähkö kulkee kivuttomasti johtoja pitkin, joten lähiseudusta ei sen osalta ole sellaista merkitystä kuin vaikkapa elintarviketoimitusten.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #33

Uudenmaan maakuntakaavaan oli merkitty monta aluevarausta, ne on tietääkseni kumottu, kun maisema murskaantuu. Pohjanmaan lakeudet ei muka kärsi maiseman muuttumisesta mitään, tänne tuulivoimalat tuotiin väkisin, asukkaiden mielipiteistä välittämättä.
Maapohja otetaan tuulivoiman syöttötariffi bisneksen sähkölinjoja varten n. 1700 luvulta peräisin olevalla lunastusmenettelyllä, siinä ei maanomistaja saa maapohjasta juuri mitään. Pakkolunastuksessa etu jää tuulivoimatoimijalle. Linja vedetään mahdollisimman suoraan, joku maanomistaja menettää kohtuuttoman paljon maata, esim: 110 kV linja ottaa alleen 46 m leveän kaistan. Länsirannikolla ei helsinkiläisten tuulisähkön tarvetta voi tuottaa, loissähkö vie matkalla jo enemmän mitä tuulisähköä Suomessa tuotetaan.

Tuulivoimassa on se paha puoli ettei se toimi silloin sähköä kipeimmin tarvitaan, ja haitat ovat hyötyjä suuremmat.

Ei asukkaat länsirannikolla ole tuulivoimaloita tänne halunneet, sitä ei ole huomioitu. Århusin sopimuksessa (SopS 122/2004) koskien tiedon saamista, kansalaisten osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa todetaan ympäristötiedon olevan erityisen oleellista neljästä syystä: nykyisten ja tulevien sukupolvien terveys ja hyvinvointi, ympäristöä koskevan päätöksenteon laadun ja täytäntöönpanon tehostaminen, yleisön hyväksyntä ympäristöä koskeville päätöksille sekä demokratian vahvistaminen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #36

Hannu Aro, kaavoituspäätökset kunnissa tehdään kunnallisdemokratian mukaisesti. Itse en voi kaavoituspäätöksiä Helsingissä tai Uudellamaalla tehdä, vaikka haluaisinkin. Joku länsirannikolla on tuulivoimaloita halunnut. Joku tuulivoimarakentamisen kaavat on hyväksynyt ja joku niitä päättäjiä on valtuustoihin äänestänyt. Asukkaat ovat valtuutettunsa ansainneet.

Demokratiaa ei vahvista se, että vähemmistölle annetaan lupa ajaa enemmistön kannan ylitse.

Mutta jätetään tämä tuulivoimakeskustelu. Ministerin avaus ei sinänsä koske myöskään tuulivoimaa tai sen aiheuttamaa haittaa.

Maanjakotoimitusten uskottuna miehenä toimineena voin kyllä sanoa, että pakkolunastuksia koskeneet kommenttisi osat ovat tarkoitushakuisia ja solvaavia. Maanomistajat ovat kaikissa toimituksissa, joissa itse olen mukana ollut, saaneet maapohjastaan kohtuullisen luopumiskorvauksen. Kaavoituksen maanpohjalle tuottaman lisäarvon osalta on sitäkin sälytetty vähän maanomistajalle. Puuston arvo on laskettu useiden kymmenten vuosien tuotto-odotukseen jne. En tietenkään ota kantaa länsirannikon laskentamalliin, maapohjan arvo ei ehkä yllä etelä-suomalaiselle tasolle.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #38

Tarkoitushakuisen solvaavaa hyökkäystä suoritetaan tuulivoimatoimijoiden osalta. Minä kerroin kuinka asia on. Tuulivoimatoimija saa ottaa maapohjan oman edun mukaiseen käyttöön lunastusmenettelyllä, sanokoon maanomistaja mitä hyvänsä, maapohja otetaan muka yleisen edun perusteella tuulivoimayhtiön hyödyksi. Hintaa minä en ole kritisoinut. Minä en hyväksy pakkolunastuksia näillä perusteluilla. Mutta minä siinä tappion kärsin eikä kukaan muu, jos minun metsän läpi vedetään tuulivoimatoimijan 110 kV linja 46 metriä leveänä, enkä itse saa vaikuttaa hintaan mitenkään. Kohtuullinen tuulivoimatoimijan mielestä, ei ole kohtuullinen maanomistajan mielestä.

Näin se on, ei sitä voi olla tunnustamatta, mikä on olemassa; se itse pakottaa tunnustamaan itsensä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #52

Toki näin asia monessa tapauksessa on. Maakaasulinjaa rakennettiin monta kymmentä kilometriä ja maapohja pakkolunastettiin Fortumin rakentaa yleisen edun perusteella. Osa pakkolunastetusta maasta palautettiin rakentamisen jälkeen, huoltoreitit pakkolunastettiin pysyvästi. Linjan osalta perustettiin rasitteita, jotka estävät muunmuassa kaiken rakentamisen linjan päälle. Maanomistajat kärsivät, mutta saivat rahallisen korvauksen.

Ilman pakkolunastusta suuri osa maamme teistä jäisi rakentamatta, voimalinjoja ei olisi juuri ollenkaan eikä kaupunkikeskuksia olisi voitu koskaan rakentaa.

Kohtuullista ei määritä tuulivoimayhtiö, vaan toimituksessa mukana oleva maanjakotoimitusten uskottu mies. Uskottuna miehenä en ollut maanomistajan, enkä hankkeeseen ryhtyvän enkä myöskään kunnan puolesta toimijana. Apuna oli metsäyhdistyksen arvioija, jolta saimme parhaat avut pakkolunastushinnan määräämiseksi. Yritimme noudattaa kohtuullisuutta ja kaikkien maanomistajien tasapuolista kohtelua. Hanketta vastustaville emme antaneet sen suurempia korvauksia kuin niille, jotka hyväksyivät rakentamisen.

Tuo maakaasulinja oli isoin lunastustoimitus, jota olin tekemässä. Sen osalta toki helpotti se, että kyse oli tuolla kertaa toisen linjan rakentamisesta edellisen viereen, maanomistajat olivat siis käyneet läpi yhden lunastustoimituksen aiemmin.

Mutta Hannu Aro, ymmärrän hyvin, että sinulle lunastustoimitus on itsessään ollut hankala ja haastava tilaisuus. Olisipa jollakulla ollut inhimillisyyttä ja vaikkapa maakaapeloida linja. Tai miettiä, voisiko kiertää maa-alueesi jollain tavoin. Maakaasuputken linjaa ei kyllä muutettu metriäkään suunnitellusta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #56

Tuulivoimatuotanto menee yksityisen hyödyn piikkiin, yhteiskunnan tappioksi. Maakaasulinjaa ei voi verrata tuulivoimaan. Aiemmin Fortum oli kokonaan valtion omistama firma, vieläkin valtiolla on osake-enemmistö Fortumista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fortum

Whataboutismi on tässä tapauksessa saivartelua, en puutu siihen tämän enempää.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Täytyy oikein kysyä kenen silmää miellyttääkseen maaseudulla kontrolloidaan äärimmäisen tiukasti rantarakentamista. Yhdelle ranta km-lle vain neljä huvilaa ja sekin on vietävä pitkälle metsään rantaviivasta. Mikä on kauniimpaa kuin hyvin tehty maisemaan sopiva puuhuvila meren tai järven rannalla.
Onhan tämä törkeän väärin maaseudun asukasta kohtaan kun esim. Helsingissä Pitkänsillarannassa on kiviset kerrostalot kiertää pitkin rantaa.

On törkeän väärin maanomistajaa kohtaankun joka on säästellyt rantojansa perillisilleen mutta sitten ei voikkaan rakentaa kun naapurit on rakentaneet tiuhempaan ja järven kokonais rantakilometreillä mitattuna ei enää saa rakennuslupaa, elikä maanomistajan ranta on sosialisoitu naapurien hyväksi.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

ESIMERKKI MITÄ VALVOMATTOMUUS JA VÄÄRYYS AIHEUTTAA: Oulaisissa ei kunta ainakaan valvo; Tapauksestamme kunta haki väärillä tiedoilla louhimoa kaavassa EO- alueeksi ja kun ei vääristeli KHO.n päätöksen.

Kaupunginhallitus ja virkamiehet ovat kääntäneet päätöksen toisinpäin ja heidän mukaansa louhimo on sallittu ja asutus kielletty, ja estävät meiltä rakentamisen.

Lukekaa miten väärää tietoa käytettiin kunnan taholta, kun estettiin rakentamista;
http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229985-paa...

Ministeri Tiilikainen haluavat poistaa kaavoitusmenettelyjen byrokratiaa ja myös rakentamisen esteitä haja-asutusalueilla. ”Maaseudulle saa rankentaa, sen pitää olla näin, tämä on kolmen hallituspuolueen yhteinen kanta.” Valtioneuvoston muutoksella 1129/2008 kumottiin MRL :n § 137 .3. ja kyseiseen pykälään lisättiin toinen momentti. Muutoksella laajennettiin ja selkeytettiin yleiskaavan käyttöä suoraan rakennusluvan perusteena.

Totuus on toista! Nyt lähes kaksi vuotta saimme taistella, että pääsimme rakentamaan ja siihen vielä liittyy mieletön vääryys ja valtava rahallinen vahinko. "poikkeusluvalla".

Oulaisten Piipsjärvi-Lehtopäähän hyväksyttiin oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä.

KHO kaavapäätöksessään totesi Piipsjärven ympäristöineen arvokkaaksi maaseutumaisemaksi: ”Kaavaselostuksesta ilmenee, että osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä. Piipsjärven kylä on maakuntakaavassa merkitty maaseutuasumisen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi (at). Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja –ympäristöön.”

LOUHINNASTA JA SEN PEITTELYSTÄ
Kotitilamme sijaitsee Oulaisten Piipsjärvi-Lehtopään yleiskaavalla lain mukaisella asutulla alueella. Se oli sitä jo 70-80-90luvun kaavassa. Vuonna 1982 asutuksen keskelle perustettiin kivilouhimo täysin ilman lupia.
Louhinta jatkui aluksi ilman lupia, koska niitä ei annettu, mutta kukaan ei puuttunut, ei edes poliisi. Lopulta hallinto-oikeudet antoivat ”luvat”, kun kolmea lupaehtoa noudatetaan: maisemointi, jätekivet eivät saa aiheuttaa sortumavaaraa ja montun porrastus 1:2. Lupaehdot oli jo valmiiksi rikottu ja louhintaa ei voinut toteuttaa edes edellä mainituilla ehdoilla. Räjäytystyötä ei huomioitu luvissa ja räjäytykset oli samaa luokkaa kuin kaivoksilla. Louhosalueen rajalle on talon seinästä matkaa n. 80 metriä. Naapuritalon seinään louhimosta on n. 10 metriä.

Aluehan olisi pitänyt maisemoida louhinnan yhteydessä, mutta viimeistään jo 1991 vuonna heti lupaehtojen vastaisesti tapahtuneen louhinnan jälkeen.
Viranomaiskoneiston yhteistyö on järkyttävää. Kaupunki olisi lain mukaan velvollinen maisemoimaan alueen, mutta maisemointi on käynyt mahdottomaksi. Laki edellyttää jopa hallintopakkoa käyttämään MAL 14 §.

KHO:n päätös antopäivä 13.11.2014 Taltio n:o 3562 Diaarinumero 1309/1/13 s.9(11) perusteluissakin todetaan: ”Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.” 
Tehdyt selvitykset ja vaikutusarvioinnit hallinto-oikeuksien päätöksessä 13/0160/1 sivu 10 (12): ”Rakennettua ympäristöä koskevassa kohdassa on lisäksi mainittu, että alueella oleva vanha maa-ainestenottoalue on tällä hetkellä turvaton ja vaarallinen alue.”

Saimme kaksi rakennusoikeutta kantatilalle yleiskaavaan.
Hallinto-oikeuden 2014 päätös kaavasta: ”Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena”, mikä käy esille myös kaavaselvityksestä.

Louhimo on ollut tarkasteltavana kaavassa. Kuten oikeusasteet ratkaisussaan toteavat: ”alueen soveltuvuutta maa-ainesten ottoon ei kuitenkaan ole aiemmin tarkasteltu oikeusvaikutteisella kaavalla.” Nyt louhimo on tarkistettu kaavassa ja KHO:n ratkaisussa ei täytä MRL 39 §:n asetettuja vaatimuksia turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä. Oulaisten viranomaiset, ympäristöministeriö ja ELY-keskus eivät noudata KHO:n päätöstä.

Rakennuspaikkamme ei voi vaarantaa alueen tulevaa suunnittelua ja käyttöä, koska jo nykyiset ja muita uusia rakennuspaikkoja on lähempänä kuin rakennuspaikkamme. KHO:n päätös antopäivä 13.11.2014 Taltio n:o 3562 Diaarinumero 1309/1/13 s.9(11) perusteluissakin todetaan:
”Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.” Ottoalueesta lähin talo on alle 50 metrin päässä. Rakennuspaikkamme on n. 270 metrin päässä.

Lähempänä ottoaluetta on kuusi jo asuttua taloa ja kolme muuta uutta rakennuspaikkaa. Täten meidän rakennuspaikkamme ei voi häiritä alueen tulevaa käyttöä ja suunnittelua, kuten tekninen keskus ja kaupunginhallitus väittävät. Kaupunginhallitus ei voi myöskään käyttää harkintavaltaa, koska osayleiskaavassa on jo osoitettu myös uutta asutusta lähemmäksi louhosaluetta kuin meidän rakennuspaikkamme olisi.

Piipsjärvi-Lehtopään osayleiskaavasta lainaus: ”Osayleiskaavaa voidaan käyttää MRL 44 §:n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen asuin- ja lomarakentamiseen osoitetuilla alueilla, joihin ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita.”
Lisäksi Oulun hallinto-oikeuden päätöksessä s.6 (/12): ”Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Oikeusvaikutteinen yleiskaava antoi suoran rakennusoikeuden MRL:n 44 §:n mukaisesti. Luvat olisi pitänyt rakennustarkastajan myöntää, koska yleiskaavalla paikan tulee täyttää vain seuraavat vaatimukset, jotka rakennuspaikka täyttääkin: (MRL 116§)
- tarkoitukseen sovelias
- rakentamiseen kelvollinen
- riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä
- rakennuspaikalla ei saa olla tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa
- rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta (maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) 57 §: 5/10 metriä). Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset ja lisäksi tieyhteys, vedensaanti ja viemäröinti on järjestetty, eivätkä ne aiheuta kaupungille erityisiä kustann

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Korruption torjunta ja ennaltaehkäisyyn tähtäävät toimet eivät ole tuottaneet tulosta. Korruption vastaiseen työhön ei ole löytynyt johdonmukaisuutta, määrätietoisuutta ja toimijoiden sitoutuneisuutta.
Jopa KHO:n tuomari toiminta kärsii politiikan likaamasta ideologiasta.

Korruptio on luonteeltaan piilorikollisuutta. Törkeän lahjonnan sijaan toiminta liittyy ennemmin hyvä veli -verkostomaisiin rakenteisiin, jotka johtavat julkisten varojen epätarkoituksenmukaiseen käyttöön ja markkinavääristymiin esim. tuulivoimala hankintojen ja kaavoituspäätösten kohdalla. - Tuulivoimala-alueiden kaavoitus on Suomessa hyvä esimerkki piilorikollisuudesta.

"EK:n ehdotukset ovat kustannusneutraaleja eli ne eivät lisää julkisen talouden menoja
• Kasvua voidaan vauhdittaa purkamalla esteitä investointien tieltä"
https://ek.fi/wp-content/uploads/Mediainfo-puoliva...

Poliittinen lobbaus on lisääntynyt ja myös ammattimaistunut. Lobbausta tapahtuu myös ns. ajatushautomoiden kautta, jotka ovat ideologisia ”selvitystehtaita”. Toimijoina on entisiä poliitikkoja (Tarasti, ym.) ja ministereiden erityisavustajia, joilla on hyvät verkostot poliitikkoihin ja virkamiehiin. Vahvimmin lobataan lakien puolesta ja niitä vastaan. Kun Pandoran lipas on avattu, (syöttötariffi tuulivoimalle) sitä on vaikea enää sulkea siitä huolimatta, vaikka se on taloudellisesti tappiollinen ja terveydelle vahingollinen. Terveyshaitat on nyt selvityksen alla, mutta siitä huolimatta uusien voimaloiden rakentamista ei ole varovaisuusperiaatteen mukaisesti kielletty.

Suomen tuulivoiman yritystuet houkuttivat viime vuonna miljardin investoinnit tuulivoimahankkeisiin Suomessa. Suomen valtio on luvannut maksaa viime vuonna sijoitetut rahat voittojen kera takaisin seuraavan 12 vuoden aikana. Nyt tuulivoimaan sijoitettu miljardi onkin pääosin valtion velkaa, joka ei kuitenkaan näy suorana valtion velkana. ("nerokas tariffi", Pekkarinen)
Valtavat tuulivoimalat joita Suomeen on ostettu ovat nyt suuren kansanosan terveys- ja ympäristöhaittoina länsirannikolla.

https://www.suupohjansanomat.fi/mielipide/yleis%C3...

Puutteellinen asiakirjajulkisuus vaikeuttaa korruptiotapausten käsittelyä, esim. tuulivoima-alueiden kaavoituksessa ei päättäjien ja maanomistajan välisiä kytköksiä ilmoiteta. Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi.

Porissa tekninen apulaiskaupunginjohtaja vaikutti samaan aikaan sekä kaavoituksen esimiehenä merkittävässä roolissa, että Porin Energia Oy:n neuvonantajan roolissa. Tällöin hän pääsi julkisessa päätöksenteossa vaikuttamaan siihen, että kaupungin omistama Porin Energia Oy sai sitä hyödyttävän yhteishankkeena toteutetun tuulivoimakaavan Porin ja Luvian rajalla valtuustoissa läpi. Apulaiskaupunginjohtaja vuokrasi kaavan läpimenon jälkeen Porin Energialle kaksi tuulivoimalan paikkaa omalta 51 ha metsäpalstalta, koko alue on 2350 hehtaaria. Alueen ympärillä on Porin ja Luvian asutus 31 kpl:n suuren tuulivoimalan meluhaitan vaikutuksen alla. Porin puolelle 5 ja Luvian puolelle 26 tuulivoimalaa, Luvia oli pieni kylä Porin alapuolella, nyt kuuluu Eurajoen kuntaan kuntaliitoksen jälkeen.

Kaavassa toinen hakija oli Tuuliwatti Oy joka sai aiemmin Porissa Ahlaisten Peittoonkorpeen 12 kpl 4,5 MW:n tuulivoimalaa 2,5 MW:n voimalan melumallinnuksella. Sen huijauksen tuloksista on alueen asukkaat kärsineet meluhaittaa jo n. 4 vuotta eikä puolueetonta melumittausta ole kaupunki tähän mennessä aikaan saanut. Ainakin yksi perhe joutui lähtemään evakkoon meluhaitan takia melkein heti kun voimalat käynnistyivät.

Manipuloiduksi tai harhaanjohdetuksi tulleet valtuuston jäsenet eivät halua asioita yleensä selvittäviksi, koska he joutuisivat itse kohtaamaan oman töppäilyn – ei vaikka kaavoituksessa voisi selkeästi epäillä taloudellisia väärinkäytöksiä tai jonkun suosimista, koska häpeä huijatuksi tulemisesta on niin voimakas.
Kaavoituksen ja maankäytön asiantuntijan tuulivoima-alueen suunnittelu etujen tavoittelemiseksi ja poliittinen rahoitus on pirun paha yhdistelmä.

"Uri Golmanin mielestä ainutlaatuista Suomessa ovat juuri metsät, järvet ja erämaat villieläimineen. Kaikki tuo on jo hävinnyt heidän kotimaastaan Tanskasta."

– "Median kautta voimme vaikuttaa poliitikkoihin esimerkiksi ilmastonmuutosta kuvatessamme, kertoo Uri Golman.

National Geographic lupaa tutkimusrahaa Suomeen"

http://yle.fi/uutiset/3-9485830

Miksei tuulivoimaloita rakennettu kysynnän mukaisesti Helsingin edustalle: http://www.hel.fi/static/ksv/www/yk2002/Tuulivoima...

"Suomessa kansalaiset ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

http://pitkaranta.blogspot.com/2016/03/energiapoli...

Tuulivoima on vihreä uskonto joka haluaisi palvontaa ja uhrauksia miljardien arvosta, ja ne rahat otettaisiin pääasiassa kotitalouksilta verona.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

MIKSI tästä annetaan väärää tietoa myös ministeriön taholta, vaikka oikeusasteet ovat selvittäneet alueen tulevan käytön Lehtopää-Piipsjärven osayleiskaavassa.

Ministeriön kaavapuolen ympäristöneuvos antoi Ministeri Tiilikaiselle ja monelle muulle jakoi sähköpostilla perättömän tiedon KHO,n päätöksestä.
HUOMATKAA !!!
Nyt rakentaminen perustuu KHO.n päätöksellä osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.

Hurmerannan sähköpostivastaus ei perustunut oikeisiin tietoihin mitä hän antoi tiedoksi Ministeri Tiilikaiselle;
Lainaus Hurmerannan sähköpostivastauksesta: ”Koska alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä ilmeisesti myöskään maakuntakaavaa, se on kaavoittamaton, kuten kaupunki toteaa.”

Huomatkaa Hurmerannan harhautus "ei voimassa asemakaavaa eikä maakuntakaavaa"!!! Maakunta kaava on, mutta asemakaavaa emme tarvi, koska "laki eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita".

Kyllähän Hurmerannan tulee kunnioittaa KHO:n päätöstä joka meni suoraan KHO.lta myös ministeriöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja KHO:n päätöksellä kaava on selvitetty.

Haemme rakennuspaikkaa oikeusvaikutteisella yleiskaavalla määrätylle kylä alueelle, jolle on annettu MRL 44 § mukainen suora rakennusoikeus. Emme tarvi asemakaavaa emmekä suunnittelutarveratkaisua. Hurmerannan tulee tietää, mitä 44§ tarkoittaa rakentamisessa.

Hurmeranta vastasi esimerkiksi näin: “Kaupunginhallitus ei ole myöntänyt alueella poikkeamislupaa, koska rakennuspaikan läheisyydessä on kaavoittamaton alue ja myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu on esteenä.” Ympäristöministeriössä on tiedossa KHO:n päätös 2014 vuodelta, että louhimoa ei kaavassa sallittu, mutta asutus sallittiin, joten louhimon toimintaa ei voi jatkaa tulevaisuudessakaan (eihän siellä todellisuudessa ole enää mitään louhittavaakaan), ja silti Hurmeranta vastauksessaan myötäili kaupungin päätöksiä ja virkamiehiä.

Ja täytyyhän Hurmerannan asiantuntijana tietää, että tuollaisille paikoille ei poikkeuslupaa tarvita, vaan yleiskaava MRL 44 § antaa suoraan luvan rakentamiselle. Eli ympäristöministeriö on saanut suoraan KHO:n päätöksen, joka yksiselitteisesti estää louhimon kaavassa ja sallii asutuksen, silti Hurmeranta vääristelee tietoisesti ja laiminlyö täysin KHO:n päätöksen.

Kyllähän Hurmerannan tulee kunnioittaa KHO:n päätöstä. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja KHO:n päätöksellä kaava on selvitetty. Lisäksi meitähän ei todellakaan kohdella nyt tasapuolisesti, kun rakennusoikeudet on annettu, mutta niitä ei anneta käyttää. Kaavassa on selvitetty rakennusoikeudet ja louhimo kumoutui kaavassa.

Hurmerannan vääristelee vastauksessa myös seuraavaa: ”Kirjelmän mukaan olette hakeneet rakennuslupaa alueelle, joka on osoitettu osayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M). Hakemuksenne mukainen rakennuspaikka ei näin ollen ole kaupungin mukaan osoitettu yleiskaavassa rakennuspaikaksi (AP), toisin kuin viesteissänne annatte ymmärtää.”
Emme ole antaneet mitään väärää tietoa rakennuspaikasta. M-alueellehan rakennuspaikat on nimenomaan annettu ja kaavassa on käytävä esille annetut rakennusoikeudet merkillä AP. Hurmerannan ympäristöministeriön virkamiehenä täytyy tietää, mitä kaavamerkintä AP tarkoittaa.

Ymp.ministeriön asetuskin on olemassa kaavamerkinnöistä. KHO:n kaavapäätöksestäkin käy esille, että rakennuspaikat on annettu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Kaava edellyttää, että rakennusoikeudet ilmaistaan kaavamerkinnällä (AP), mutta AP ei tarkoita sitovaa rakennuspaikkaa. (Jos merkki olisi sitova, olisi oltava asemakaava.) Haemme rakennuspaikkaa oikeusvaikutteisella yleiskaavalla määrätylle kyläalueelle, jolle on annettu MRL 44 § mukainen suora rakennusoikeus. Yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.

Lisäksi Hurmerannan sähköpostivastauksesta: ”Koska alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä ilmeisesti myöskään maakuntakaavaa, se on kaavoittamaton, kuten kaupunki toteaa.” Hurmeranta jättää jälleen KHO:n päätöksen huomioimatta. Alueelle haettiin kaavaan EO-merkkiä, eikä kaavattomuutta. EO-merkkiä ei sallittu oikeuden päätöksissä nykyisen asutuksen läheisyyden vuoksi. Lisäksi alueella on maakuntakaava, jonka Hurmeranta myös jättää huomioimatta.

YMP oppaassa 3/2012 tuodaan selvästi esille:
·         Väljyys rakennuspaikkojen rajauksissa on tarpeen senkin vuoksi, että rakennusten yksityiskohtainen sijainti voidaan paremmin selvittää rakennusluvan kuin yleispiirteisen yleiskaavan yhteydessä. Sivu 62.
·         Rakennuspaikkojen määrää ja likimääräistä sijaintia ei tarvitse osoittaa kiinteistökohtaisesti muualla kuin sillä alueella, jolla kaavaa halutaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena. Sivu 63
Hurmerannan on tiedettävä tämä ymp.ministeriön opas ja sen sisältö.
·         Yleiskaavassa suoraan rakennuslupamenettelyyn sallittavan rakentamisen tulee sekä määrältään että laadultaan ja mittakaavaltaan olla kyläasutuksen tyyppistä.
·         Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (ei tarkoita, että vain AP-merkki).
·         Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on osoitettava kyläyleiskaavassa kiinteistökohtaisesti, mikä osoitetaan AP-merkillä. Rakennusoikeus kuuluu sille tilalle, jonka alueelle ohjeellinen symboli on merkitty. (Ohjeellinen ei ole sitova).

Edellä on tullut jo esille ja Hurmeranta tietää varmasti, mitä tarkoittaa rakentaminen maaseudulle ja lakimuutokset sekä AP-merkki. Kuten arkkitehti Elina Marjakangas asiantuntijana oli antanut hyvin ymmärtää Oulaisten kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11.2015, että AP-merkintä on suuntaa antava ja siitä voidaan poiketa, jos rakennuspaikka ei ole sopiva. Lisäksi hän sanoi, että ei arkkitehti voi paperien takaa tietää, missä on paras kohta rakennukselle.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Näinkö kunnan itsehallintoa vahvistetaan.

Tässä malliesimerkki siitä, mitä oikeusvaltio Suomessa voidaan tehdä vastoin KHO:n päätöstä.

Viranomaiset ovat ryhtyneet kyseenalaistamaan ja arvioimaan lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun perusteita uudelleen, soveltamaan päätöstä haluamallaan tavalla ja jättäneet sen täytäntöön panematta.

Kun ylin toimivaltainen tuomioistuin on antanut asiassa ratkaisunsa, kunnan viranomaisten velvollisuus on omalta osaltaan toimia siten, että päätös voidaan viipymättä panna täytäntöön. Muunlainen tilanne olisi oikeusvaltioperiaatteen vastainen ja kestämätön”. Tämän on todennut EOA ratkaisussaankin. http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2011/201...

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229985-paa...

Jopa Rikosylikomisario myönsi, ettei louhimoa ole jätetty kaavan ulkopuolelle! Mihinkä tutkimukset ovat kadonneet?

Edellä on tullut varmasti esille ja Hurmeranta tietää varmasti, mitä tarkoittaa rakentaminen maaseudulle ja lakimuutokset sekä AP-merkki. Ymp.ministeriölle on mennyt KHO:n päätös, josta käy selvästi esille, että aluetta ei ole jätetty kaavan ulkopuolelle. Lue Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 13.11.2014/3562/1309/1/13. Sen mukaan nykyinen louhoksen lähiasutus estää yksiselitteisesti louhostoiminnan jatkamisen louhosalueella (ko. päätöksen kohta: Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu ja perustelut).

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Maankäytön ongelmat ovat olleet hyvin tiedossa jo pitkään. Pitkiin valitusprosesseihin on kulunut tarpeettomasti sekä hallinto-oikeuksien, kuntien ja hankkeisiin ryhtyvien varoja. Valituksista vain murto-osa on ollut laillisuusvalvonnan kannalta merkityksellisiä, suurin osa valitusprosessiin päätyneistä valituksista on ollut muistutus- tai mielipidekysymyksiä. Valitusmaksun korottaminen 250 euroon suitsee tarpeettomia valituksia, mutta kohdistuu myös niihin valittajiin, joilla on valitukselleen laillisuusperuste olemassa.

Valitusprosessin yksinkertaistaminen olisi yksi vastaus valitustulvan hillitsemiseksi. Varsinkin yksityishenkilöiden tekemistä valituksista suuri osa voitaisiin kumota valituksen laillisuusperusteen puuttumisella. Kevennetty valituskäsittely on tarpeen edelleen, vaikka valittamisen määrää suitsitaan muilla keinoin.

Rakentamista ja maankäyttöä koskevan lainsäädännön helpottaminen alentaa rakentamisen kustannuksia merkittävästi. Joissain kommenteissa mainittujen rakennuslupamaksujen kustannusvaikutukset ovat hankkeen kokonaiskustannuksista alle prosentin luokkaa. Valitusten aiheuttamat kustannukset voivat pahimmillaan nousta useisiin prosentteihin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Lakimuutoksethan eivät ole suitsineet yksityishenkilöiden valituksia juurikaan paitsi tuon maksun myötä. Toki muutosten myötä ollaan rajaamassa valitusoikeutta vain monissa asioissa rajanaapureihin vaikka vaikutukset ulottuisivatkin piedemmälle.

Itse en usko että esim ELY:jen valitukset ovat tarpeetonta kiusantekoa.

ELYillä on ollut valvonnassaan kaavaprosessin lain noudattaminen ja kunnissa sitä usein oiotaan kyseenalaisesti. Itse olen tutustunut yhteen, jossa keskeinen tekijä on pientaloasutuksen ja teollisuusalueen laajennuksen väliin jäävän suoja-alueen laajuus.

Kunta on kahdessa kaavavaiheessa perustanut näkemyksensä ympäristöministeriön selvitykseen 8/1991 Teollisuuden ympäristövaikutukset ja kaavoitus.

Hankin Ympäristöministeriöstä kannanoton kyseisen selvityksen käyttämiseen 25 vuotta myöhemmin 2016 kaavan perusteluna:
1) Kyseinen selvitys on tehty edellisen maankäyttöä ohjaavan rakennuslain aikana 25 vuotta sitten
2) Suojavyöhykeasiaa pitää lähestyä vaikutusten arvioinnin kautta eikä tuollaisia vanhoja suositeltuja etäisyyksiä voi käyttää perusteluna
3) Alunperinkin siellä esitetyt taulukot olivat vain suuntaa-antavia eivätkä suosituksia
4) Ministeriön edustajan mukaan nykyään ei edes tällaisia oppaita tehtäisi, sillä valmistelu perustuu arviointeihin ja tutkimuksiin

Kahdessa vaiheessa myös kunnan oma Ympäristökeskus oli myös kiinnittänyt samaan huomionsa, mutta sillä ei ole ollut mitään vaikutusta.

Lähetin kuntakehityslautakunna jäsenillel sähköpostit kertoen vakavasta puutteesta ja ettei ilman lainmukaista vaikuttavuusarviointia voida ehdotusta hyväksyä. Lautakunta ei edes keskustellut asiasta vaan hyväksyi ehdotuksen.

Jos asiaa etenee vielä lopulliseen päätökseen näin, niin asia menee lopulta asukkaiden toimesta hallinto-oikeuteen. Kaavoitusprosessissa on rikottu nykyisiä vaatimuksia, mutta silti kunnanvaltuutetut eikä kaavoitus tee mitään. Tuskin tämä on yksittäistapaus ja osoittanee, ettei kuntaa pidä jättää yksi sooloilemaan poliitikkojen kanssa. No, kunta olisi voinut valita oikean tavan, mutta ennemmin ottaa riskin oikeudessa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Yksittäistapauksilla on toki merkitystä yksittäistapauksen verran. Mutta vain sen verran.

ELYn tekemät valitukset kohdistuvat pääsääntöisesti menettelytapavirheisiin.

ELY on valittanut siitä, ettei siltä ole pyydetty lausuntoa. Valitus on mennyt poikkeuksetta läpi. Tunteehan ELY kaikkein parhaiten oman tehtäväkenttänsä.

ELY valittaa siitä, että rakennuslupia on myönnetty ilman suunnittelutarveratkaisupäätöstä tai ilman sen myöntämää poikkeuslupapäätöstä.

ELY on valittanut, kun kunnan toimivalta on ylittynyt eläinyksikkömäärälaskennassa. Kuntahan saa myöntää ympäristöluvan 149 naudan navetalle. Jos nautamäärä on 150, luvan käsittelijänä on AVI. ELYn valitus yhden naudan ylityksestä oli pakko hyväksyä, vaikka valituksen kohteella ei asian kannalta ollut mitään vaikutusta. Hauska yksityiskohta sinänsä on se, että 149 naudan ympäristöluvan myöntää monijäseninen päättävä elin kunnassa ja vaikkapa 300 naudan navetan ympäristöluvan päättää yksi henkilö AVIssa.

Itse en haluaisi tätä ääneen lausua, mutta kyllähän ELY on valitusoikeuttaan käyttänyt lähinnä byrokratian kasvattamiseksi. Laillisuusvalvonnaksi tuota voi tietenkin hyvällä ja rakentavalla tavalla asiaa esitellen myös kutsua.

ELY-keskusten toiminta on jatkossa maakuntahallinnon tehtäviä. ELYn tehtävistä osa on siirretty kuntaan, kuten ministeri kertoi, osa menee maakuntahallintoon. ELYn valitusoikeuden poistaminen on luonnollinen kehitystyö lainsäädännön muuttuessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #35

Ongelma on se, että maakuntamalliin siirryttäessä kaavoitusprosessin lainmukaisuuden valvonta ei ole minkään viranomaisen vastuulla. Ei myöskään maakunnan.

Jos taas kunta kaavoituksessaan ylittää toimivaltansa tai sitten "unohtaa" pyytää tarvittavilta tahoilta lausunnot, niin valitus on aiheellinen.

Jos katsellaan vaikkapa mainitsemani kaavahankkeen kunnan johtoa, niin en kyllä jättäisi sitä touhuamaan itsekseen vailla valvontaa. Pormestari toimii vapaa-ajallaan tuttunsa kunnallispolitiikasta kokonaan jäävätyn suurimman maiden ja kiinteitöjen omistajan omakotihankkeen rakennuspäällikkönä, kun tykkää kuulemma autella tuttuja. Toinen apulaispormestari omistaa kattofirman ja toinen apulaispormestarin yrityksen toimialana on mm yhdyskuntarakenteiden konsultointi. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on tuon kunnalispolitiikasta kielletyn tytär omistaen itsekin merkittävän määrän alueita ja kiinteistöjä.

Varmaan taas yksittäistapaus, mutta tuskin ainoa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #39

Muistin Niko juuri, että olen ollut kuulemassa ministeri Tiilikaisen puheenvuoroa Etelä-Karjalan rakentamisseminaarissa Saimaan ammattikorkeakoulussa (omassa opinahjossani) viime vuoden huhtikuussa.

Siellä puhujana ollut ministeri Tiilikainen heitti ilmoille ajatuksen, että tehtäisiin palvelu, jossa kaavoitusasioihin voitaisiin ottaa kantaa jo luonnosvaiheesta lähtien. Siis jo siinä vaiheessa, kun hankkeeseen ryhtyvä ei ole vielä suunnitteluun laittanut rahojaan kiinni eikä esimerkiksi maanhankintaa oltaisi vielä aloitettu.

http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Toivottavasti ministeri muistaa ajatuksensa ja käy kommentoimassa asiaa jossain vaiheessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #46

Joo-o, sähköisten palveluiden käyttöä on hyvä edistää ja mielestäni jossain vaiheessa on kyllä pakko ihan kustannussyistä miettiä paljonko pitää säilyttää perinteisiä tapoja. Ennemmin lähtisin siitä, että jotenkin järjestetään tukea sähköiselle palautteen antamiselle kuin maailman tappiin asti pidetään rinnakkaisia ratkaisuja.

Toki tässäkin on haasteita, mutta niin kaikessa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #48

Ideahan on vallan mainio. Mahdollistetaan jonkun palvelun kautta kaavaa koskevien huomautusten tekeminen. Ihminen saa tietää, kaavoituksen luonnosvaiheessa, mitä alueelle suunnitellaan ja voisi osallistua suunnittelemiseen tai tuoda esiin asioita, jotka suunnitelmassa on huomioitava.

Mitä laajempi joukko osallistuu, sitä toimivampi kokonaisratkaisu? Ympäristössä liikkujat, asukkaat, yritykset ja vaikkapa kilpailijat voisivat ottaa kantaa hankkeen vaikutuksiin.

Hanketta on vaikeampi muuttaa päätöksen valmistuttua.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #54

Kaikilla tasoilla voidaan tehdä muistutuksia, ja sitä oikein kehotetaan ihmisiä ottamaan kantaa kaava suunnitelmiin. Muistutukset hyödyttävät näitä erilaisia maastoa huonosti tuntevia konsultteja väistämään selostuksissaan nämä esille tuodut esteet. Itse kaavaan muistutuksilla ei ole vaikutusta, esim. tuulivoima tapauksessa on syöttötariffi/takuuhinta siitä vakuutena. Ei vaikuta merikotkan pesä, ei kanalintujen soidinalueet, ei silokalliot, ei hiidenkirnut, kaikki jää ns. "tuulivoimapuisto" kaavan alle murskattuna.

Ennen kuin yhtään tuulivoimapuistoa Suomeen rakennettiin olisi asiat pitänyt tutkia perusteellisesti ilman ideologista paskan jauhantaa.

Varovaisuusperiaate eli ennaltavarautumisen periaate on kansainvälisesti tunnustettu riskienhallinnan periaate. Se on tärkeä prinsiippi EU:n ympäristöpolitiikassa ja se mainitaan EU:n peruskirjassa. - Ei kuitenkaan huomioitu Suomessa! Jättikokoisten tuulivoimaloiden kokeilu on tullut kalliiksi ja on meille suomalaisille häpeäksi.

”Better safe than sorry.” miksei ole noudatettu varovaisuusperiaatetta.

Todisteet tuulivoimamelun haitallisuudesta on valmiina. Suomessa ne eivät ole riittäneet viranomaisille vielä. Syy-yhteyden todistaminen haitallisten terveysvaikutusten ja teollisuusluokan tuulivoimalamelun välillä on varmistettu vertaisarvioidun tieteellisen tutkimuksen avulla.

Turvautuminen ala-arvoiseen vähättelyyn, jopa pilkkaamiseen tosiasioiden tunnustamisen sijasta, on ollut tyhmää niin johtavilta poliitikoilta ja viranomaisilta, myös kaupallisessa mediassa ja Ylen ohjelmissa on pidetty illuusiota vahvasti yllä.
http://hearinghealthmatters.org/hearingnewswatch/2...

Ja tässä koko tutkimus, Neljän vuosikymmenen historia. "Wind Turbine Noise and Human Health", Todisteet siitä että tuulivoimalat ovat ympäristölle terveyshaitta:
https://the-law-is-my-oyster.com/2016/10/05/extens...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Emme olisi tarvinnut edes poikkeuslupaa !!!

Kaupunginhallitus ensimmäisessä päätöksessään on evännyt poikkeamisluvan puoltamisen sillä perusteella, että on katsonut rakennuksen vaarantavan alueen tulevan käytön suunnittelun ja ohjaamisen (MRL 171§).

Eli aluksi perusteluina käytettiin VAIN LOUHIMOA. Kaupunki käytti valheellista tietoa, että louhimo olisi jäänyt kaavan ulkopuolelle ja teknillisen keskuksen lausuntoa. Myöhemmin alettiin vetoamaan AP-MERKKIIN ja että M-alueelle ei saa rakentaa.

Meillä ei erotettu tonttia kantatilasta, vaan saatiin kaksi uutta rakennusoikeutta kantatilalle.
Eli rakennuspaikka sijaitsee kantatilalla. Kaava ei määrää tontin kokoa, vaan yleiskaavassa on maininta, että sen on oltava vähintään 2000 neliötä.

Rakennuslupien myöntäminen yleiskaavan (44§) perusteella vaatii kaavan laatimista siten, että rakennuspaikkojen määrä lasketaan tila- ja maanomistus-yksikkökohtaisesti ja että rakennuspaikkojen määrä osoitetaan kaavakartalla yksiselitteisesti.
AP-merkki osoittaa rakennuspaikkojen määrän kaavakartalla yksiselitteisesti.

Näin kaupunki tuo esille kaavahakemuksessaan v. 2009:
”Häiriötekijät, Alueella oleva vanha maa-ainestenottoalue on tällä hetkellä turvaton ja vaarallinen alue. Louhostoimintalupa on umpeutunut, mutta maa-ainesten otto alueelta jatkunee, mikäli louhosyrittäjä saa toiminnalle tarvittavan toimiluvan.
http://www.ahiplan.airix.fi/tietopankki/oulainen/e... sivu 42

”Vanha maanottoalue Laitaperällä oli aikaisemmassa kaavassa ajateltu soveltuvaksi matkailupalvelulle, mikäli alue ennallistetaan tai todetaan turvalliseksi liikkumiselle (EO/RM). Maanomistaja on kuitenkin hakemassa jatkolupaa louhostoiminnalle aikomuksenaan jatkaa louhostoimintaa seuraavat 20 vuotta, joten alue osoitetaan kaavaan EO-maa-ainesten ottoalueeksi.” Kaavahakemus sivu 35.
 

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kaupungin päätöksistä ja lausunnoista käy esille, että perustavat kaavattomuuden KHO:n päätökseen. KHO:n päätös ei siis jättänyt aluetta kaavattomaksi, vaan se siis hylkäsi kaupungin kaavahakemuksen nykyisen asutuksen läheisyyden vuoksi ja koska se ei täytä lain vaatimuksia turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä.

1. Oulaisten kaupunki, kaupunginhallitus 22.2.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle: “Alueen välittömässä läheisyydessä oleva kaavoittamaton alue perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 13.11.2014 Dnro 1309/1/13.”

2. Oulaisten kaupunki, tekninen keskus 29.10.2015 kaupunginhallitukselle: “Alueella sijaitsevan OK Graniitti Oy:n omistama Kettukallion kivilouhos ei ole tällä hetkellä toiminnassa eikä louhoksen alueella ole voimassa olevaa osayleiskaavaa.”

3. Oulaisten kaupunki, kaupunginhallitus 11.1.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle: “Myönteinen poikkeamislupapäätös vaarantaisi myös alueen tulevan käytön suunnittelun ja ohjaamisen, koska rakennuspaikan läheisyydessä on kaavoittamaton alue. Kaavoittamattomuus perustuu KHO:n päätökseen 13.11.2014, diaarinumero 1309/1/13.”

4. Oulaisten kaupunki, kaupunginhallitus 2.11.2015, ote pöytäkirjasta: “Alueella sijaitseva OK Graniitti Oy:n omistama Kettukallion kivilouhos ei ole tällä hetkellä toiminnassa eikä louhoksen alueella ole voimassa olevaa osayleiskaavaa.”

Tällaista KHO:n päätöstä ei ole olemassakaan:

KAAVOITUSKATSAUS 2015-2016: ”Korkein hallinto-oikeus on 13.11.2014 antamallaan päätöksellä pitänyt voimassa Oulun hallinto-oikeuden päätöksen koskien osayleiskaavan hyväksymispäätöksen kumoamista kiinteistöjen 563-404-35-12 ja 563-404-35-13 osalta, joten näillä kiinteistöillä ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa.” (Kiinteistönumerot koskevat louhosaluetta.)

http://www.oulainen.fi/instancedata/prime_product_......

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

AP-merkki ei ole rakennustontin kohta, vaan kyseiselle alueelle on kaavassa osoitettu AP-kaavamerkinnällä kaksi rakennusoikeutta. Lainaus Piipsjärvi-Lehtopään osayleiskaavasta: AP- alue on Asuinpientalojen alue/ uusi pientalojen alue, Perinteinen maaseutumaiseman asumisen alue.

AP-merkki ei sido rakennuspaikkaa, vaan merkki kertoo annetuista rakennusoikeuksista M-alueelle. Yleiskaava on suuntaa antava, eikä tälle alueelle ole annettu rakentamisrajoituksia. MRL 35§: ”Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen.”

Rakennuspaikkamme on kartassa olevan AP-merkin vieressä tai jopa limittäin. Kaava ei määrää tontin kokoa, vaan yleiskaavassa on maininta, että sen on oltava vähintään 3000 neliötä. Rakennuspaikan ympärillä on saman omistajan maita maa- ja metsätalousvaltaisella alueella Laitalan koko tila kyseisellä oikeusvaikutteisella osayleiskaava alueella on useita kymmeniä hehtaareja.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hyvä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, pyydän Teitä lukemaan alla olevan Lausuntopalvelu.fi -palveluun jättämäni lausunnon mm. julkisesta kuuluttamisesta ja sitä koskevasta ajankohtaisesta lainvalmistelusta:

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/72b51c9a-eb4...

Pyydän ystävällisesti, ministeri Kimmo Tiilikainen, kun pidätte näitä puheenvuoroja US-blogipalvelussa, niin olkaa hyvä, ja arvioikaa jokainen annettu kommentti suurella huolellisuudella. Ne sisältävät erittäin tärkeitä käytännöntason esimerkkejä ja argumentteja siitä, mitä ns. normienpurku on tuonut nyt jo tullessaan:

Kansalaisten osalta tilanne on kääntymässä nopeasti aina vaan huonompaan suuntaan - jopa kestämättömäksi - ja jatkossa yksinkertaisetkin mm. luonnon- ja kulttuurinsuojelun asiat käsitellään aina KHO:ssa asti.

LUOVAN kollegiaalisen valitusoikeuden esto lisää vielä tätä ahdinkoa. Myöskään uudistuvasta kaavoituksen ja rakentamisen valitusjärjstelmästä ei pidä tehdä sellaista, että hallintovalituksen käytön avustamana kavennetaan entisestään kuntalaisten valitusoikeutta.

Näen, että seuraavaksi valitusasiat menevät ropisten EU-tuomioistuimiin. Tälle kansainvälisiä sopimuksia rikkovalle kehitykselle on saatava välittömästi STOPPI!

Vrt. Suomen perustuslaki 20 §, Århusin sopimus, Faron yleispuitesopimus, Eu:n luontodirektiivin liite IV jne. Suomen normien purku rikkoo jo räikeästi näitä kaikkia kv-sopimuksia vastaan!

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Hyvä ympäristöministeri, Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Hyvä hallintotapa edellyttää hankkeiden julkistamista käytettävissä olevin välinein. Julkinen kunnanviraston ilmoitustaulu ja painettu paikallislehti ovat olleet tärkeä osa päätösten julkipanoa, mutta ne ovat olleet sitä ennenkaikkea viime vuosituhannella.

Tietoyhteiskuntaa ei voida rakentaa perusolettaman, että sähkökatko tai internetin toimintahäiriö estäisi kansalaisten tiedonsaamisen. Julkipanoajat ovat viranomaispäätösten osalta 14 vuorokautta ja toimielinpäätösten osalta 30 vuorokautta. Tiedoksisaamiselle on varattu riittävästi aikaa.

Tapanilalainen asukas ei, muissa kuin poikkeustapauksissa, tänä päivänä reissaa joka toinen viikko Hakaniemeen rakennusvalvontaviraston aulaan katselemaan julkipantuja rakennusvalvontapäätöksiä. Julkipano.fi -palvelu antaa mahdollisuuden asioiden tarkasteluun, myös mahdollisuuden asettaa herätteitä esimerkiksi oman kotikadun kohteista.

Yhdyn toki Oksiala-Mäki-Petäjän huoleen siitä, että on joukko ihmisiä, jotka putoavat tietoyhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. En usko, että heitä tavoitetaan sen paremmin julkisen ilmoitustaulun kuin paikallislehdenkään kautta. Monikanavaista tiedottamista voidaan edelleen tarvita. Kaupunkisuunnitteluviraston infotilaisuudet ovat silti olleet yhtä tyhjillään kuin erään kunnallisvaaliehdokkaan puhetilaisuus Karjalaisten talossa.

Rakennusluvan myöntämisen jälkeen rakennuspaikalla on oltava jatkossakin kadunvarsitaulut. Ne eivät ole toki olleet poistumassakaan.

Julkipano.fi, Lupapiste.fi, Ylva -palveluiden tapaisia palveluja tarvitaan lisää. Kuuntelin mielenkiinnolla viime vuoden huhtikuussa ministeri Tiilikaisen esitystä Lappeenrannassa Saimaan ammattikorkeakoulussa. Siellä Etelä-Karjalan rakentamisseminaarin puhujana ministeri Tiilikainen ehdotti kaavoituksen valmisteluvaiheesta alkavaa kansalaisten kuulemispalvelun kehittämistä. Kansalaiset voisivat ottaa kantaa jo luonnosvaiheen kaavasuunnitteluun julkipanon jälkeisen valitusoikeuden käyttämisen sijaan.

Tuulivoimarakentamisen ja ympäristölupavelvollisten rakentamiskohteiden olosuhteisiin voitaisiin ottaa kantaa siis ennen kuin hankkeeseen ryhtyvän maanhankinta on alkanut. Sellainen olisi kaikkien, niin alueen asukkaiden, kunnan kuin myös hankkeisiin ryhtyvien etu. Luulen, että tämän asian edistämisestä kaikki tähän keskusteluun osallistuneet olisivat tyytyväisiä.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kiitos Kirsi huomiosta mitä pyydät Ministeri Tiilikaiselta!

"Pyydän ystävällisesti, ministeri Kimmo Tiilikainen, kun pidätte näitä puheenvuoroja US-blogipalvelussa, niin olkaa hyvä, ja arvioikaa jokainen annettu kommentti suurella huolellisuudella. Ne sisältävät erittäin tärkeitä käytännöntason esimerkkejä ja argumentteja siitä, mitä ns. normienpurku on tuonut nyt jo tullessaan".

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Ministeri Tiilikainen oletteko huomioineet ja mihin toimiin ryhdytte, murskaamot/louhimot käyttävät miljoonia kiloja räjähteitä vuodessa asutuksen vieressä ja kerta paukut ovat 10 000- 19 000 kiloon. Toiminta on vastoin kaava määräyksiäkin.

YMPÄRISTÖMENETTELYJEN SUJUVOITTAMINEN EI koske räjäytystoimintaa.

Asukkailla olisi hallintolain mukaan oikeus valittaa miten valitamme, kun lupa käsittelyä ei tehdä ja poliisi ei toimi!

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) käsittelee räjähteiden valmistusta ja varastointia koskevia lupia sekä valvoo räjähdevarastoja. Miksi valtavat räjäytystyömaat saavat toimia ilman lain velvoitteita ja vastoin MRL kaava määräyksiä- ja laki 390/2005 20 §.

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 20 §:ssä

”Kaavan huomioon ottaminen vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset.”

Satoja laittomia tapauksia maassamme.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kiitos - Sanna ja Hannu & co - olemme yhteisenä rintamana liikkeellä!

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Katsottehan, Niko, Sanna, Kirsi ja Hannu kommenttini Kirsin viestiin, nimenomaan tekstin kahteen viimeiseen kappaleeseen.

http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Luulo ei ole tiedon väärtti", ei luulemalla saa tehdä yhtään ratkaisua.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #58

Pisteet tästä, Aro. Agressiivinen kannanotto. Mutta mihin?

Ai niin, unohdin: ethän sinä ole tyytyväinen mihinkään. Mutta jospa nuo toiset...

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #58
Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Eipä tässä saa edelleenkään maalata tönöään minkä väriseksi haluaatai lautaa saati laudan näköistä vinyylijäljitelmää laudan tilalle. Et saa vaihtaa huonejärjestystä...kaikesta pitää maksaa kaikki on määrätty korkeus paikka, näkyvyys, kestävyys, materiaali, yms pikkuasioissakin.
Ymmärrän tiettyjä rajoituksia esim museooaueella.

Totuus on koko SUomi on miljoonien lupien maa ja yksikertaisinta lapoiotyötä et saa tehdä ilman 7 työturvakorttia, jotka perustuvat vain rahastukseen. Nämä kaikki lisätään hintoihin ja seuraus on että hinnat, palkat ja verot ja veroluonteiset maksut eivät ole mmissään järjellisessä suhteessa toisiinsa suomessa. Moni remontti jää tekemättä, kun tarvitaan lupa ja kalliit suunnitelmat yksinkertaiseen työhön. Jou maalipurkki maksaa 70 euroa täällä kun muualla se on 20. Suomifirmat oy on hinnoitellut itsensä kotimarkkinoilta ulos. Esim Aliexpress- tilaa tuote 15 eurolla. Sama myydään Suomessa kauppiaan omalla nimellä 70eurolla. Syystä Suomenssa ollaan jo tavaroiden laadussa ihan kehitysmaatasolla, koska kaikki maksaa muuten maltaita. Lidl ainoa piristys josta löytyy normilaatua halvalla. Tämä koskee rakennustavikkeitakin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Joni Rikkola, olet monessa mielessä oikeassa.

Moni asia on kuitenkin perusteltavissa: Julkisivuväritysten valvonnalla on edelleen kaupunkikuvallista merkitystä, varsinkin kuin kaupunkisuunnittelu on suunntiellut alueen yhtenäisen ulkoasun koko aluuen osalta.

Kaupunkisuunnittelun pitää varata tilaa myös vapaammalle rakentamiselle. Kaupungin tulee olla ihmistä varten. Tilkkutäkki pitää voida sallia toisissa osin kaupunkia toisen ollessa yhtenäinen. Monimuotoisuutta on voitava vaalia.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Aivan. Olet hyvåksynyt tämän kommunistisen ''kaikki on punaista ja yhtenäistä'' ajattelun. Valtio on hyvin kasvattanut sinut normeihinsa.
Jos katselee esim itämaisia rakennuksia ja aniiden väritystä voidaan puhua värikkäästä, eikä sekään ole huono, se on kulttuuria. Suomessa ei ole taloissa juurikaan kulttuuria koska meillä on säännöt jotka estävät kulttuurin syntymisen. Et edes osaa e nää ajatella ,muuta jkoska olet kasvanut valtion sääntöojen sisään. Suomalaisten tapa maalata talot, ei ole värikäs ,vaikka luvan saisi. Olet niitä ihmisiä joiden vuoksi meillä on älytön säätely ja valvonta, lupaviidakko maksuineen. Jotta se sosialistinen järjestys pysyy.
Kiitos vastauksesta, ymmärsin näkökantasi ja syyn miksi Suomi on tällainen. Jos joku haluaa kaupunginosansa samanlaiseksi se sn pitäisi saada maalata talonsa samanlaiseksi kuin naapurilla, tai erilaiseksi. On tämä ihme maa, jos haluaa sinisen talon pitää jopa ostaa kokonaan uusi talo.

Katseleppa Helsingin vanhaa rakennuskantaa.

Suomessa asutaan jo euroopan ahtaimmin ja vielä vaan pienempiä koppeja rakennetaan. Tulee pikkuhiljaa mieleen kiinalainen työläinen tehtaan kerrossänkykanakopissa. Siellä he ovat, jopa koko elinikänsä, tuottavina. Sitten ihmetellään hengitystieoireita kun ihminen on asuu pikkukopissa.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Onko tämä kunnallis demokratiaa, että KHO.n päätöstä ei noudateta. Kaupunginhallitus virkamiehet mukaan lukien vääristelevät KHO:n päätöksen.

VALVONTALAUTAKUNTA MYÖNSI RAKENNUSLUVAN ja kaupunginhallitus valitti Oulun hallinto-oikeudelle. Kaupunginhallituksen mielestä valvontalautakunta on ylittänyt toimivaltansa. Katsomme, että asia on juuri päinvastoin, koska Oulaisten kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena toimiva lautakunta on myöntäessään kysyjille rakennusluvan käyttänyt sille maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kuuluvaa itsenäistä päätösvaltaa. Lain mukaan rakennuslupapäätöksen on perustuttava oikeusharkintaan. Tässä tapauksessa luvan myöntämisen perusteena ovat olleet mm. rakennuspaikkaa koskevat lain vaatimukset (116 §) sekä yleiskaava, joka kyseisen rakennuspaikan osalta mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen.

VALVONTALAUTAKUNTA on antanut Oulun hallinto-oikeudelle vastineen ja todennut mm. seuraavaa: ”Rakennuspaikalla ei ole rakentamisrajoituksia ja valvontalautakunta on käynyt paikan päällä ja todennut paikan täyttävän lain vaatimukset (MRL 116 §), eikä ole mitään syitä, mitkä estäisivät rakennusluvan myöntämisen.”

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Helsingissä on maata aina hevoshakoihin ja peltoviljelmiin saakka niin paljon, että sellaisille kehä 3 sisäpuolelle sopimattomalle maankäytölle voitaisiin halvalla tonnttihinnalla rakentaa 25 kerroksisia edullisa vähän säädeltyjä perusasuntoja vaikka sadoille tuhansille.
Maan yleinen asumisongelman on kahdenlainen:

Ensinnäkin ihmisen perusoikeudella eli asumisella säälimätön rahastaminen mikä on poliitikkojen sallima tila. Tiilikainen mukaanlukien.

Toiseksi se rakenteellinen suuri vääristymä että omistusasuntoja on noin 65% ja vuokra asuntoja vain noin 35% kun pääosassa joustavaa maailmaa tilanne on noin 50%-50% ja vuokra asuntoja on edullisesti aina tarjolla. Tuo rakenteellinen vääristymä on pahantahtoisesti itse aiheutettu ja kansakunnan on se korjattava.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Kunpa joku edes hieman pöyhisi niin sanottujen hyväveli-verkostojen toimintaa ja henkilökytkentöjä, niin saattaisivatpa syyt löyhään palkitsemiseen paljastua. Mutta hiljaa ovat niin asianosaiset kuin tuppisuina yhtiökokouksissa istuvat osakkeen omistajat. Ja niin mikään ei muutu.

Edellä vain muutamia esimerkkejä vaikuttamisesta vaikenemalla. Palstatila ei tällä kertaa salli enempiä esimerkkejä mutta ehkä myöhemmin."

Iiro Viinanen

https://www.ess.fi/Mielipide/art2375499

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Norminpurku on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on helpottaa kansalaisten arkea sekä yritysten toimintaa keventämällä ja uudistamalla sääntelyä. Sujuvoittamistyöhön osallistuvat kaikki ministeriöt ja hallinnonalat."

Voi voi. Kun yritystukijärjestelmään ei päästy sisälle, niin miten voidaan jatkossa toteuttaa normipurkua ? Mikään ei olisi estänyt toteuttamasta tuulimyllytukiaisten kansantaloudelle kohtuutonta tuulimyllytukiaisten leikkaamista. Mutta ei. Joten melko pilvilinnoilta kuulostaa ministeri Tiilikaisen normipurku-visiot. Kukas ne normit ovat kehittäneet ja mikä ketunhäntä kainalossaan ?

No kohta saamme uudet normit: Tuulimyllytukiaiset II:n.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala
Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

"Myös virkamiesten velvollisuudet ja tehtävien laiminlyönti tulisi saattaa Viinasen mielestä julkisuuteen",

Kotitilamme sijaitsee kaavassa Oulaisten Piipsjärvi-Lehtopäähän hyväksyttiin oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä.
KHO kaavapäätöksessään totesi Piipsjärven ympäristöineen arvokkaaksi maaseutumaisemaksi: ”Kaavaselostuksesta ilmenee, että osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä. Piipsjärven kylä on maakuntakaavassa merkitty maaseutuasumisen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi (at).

Kukaan ei tutki, koska rikosilmoitukset katoaa tutkimatta "Paateron palatsiin" tai muutetaan kanteluiksi. Talojen väli seinästä seinään 350 metriä ja laiton louhimo keskellä. Tätä on elämä kaavassa "asuttu alue"

Kotitilamme sijaitsee Oulaisten Piipsjärvi-Lehtopään yleiskaavalla lain mukaisella asutulla alueella. Se oli sitä jo 70-80-90 luvun kaavassa. Vuonna 1982 asutuksen keskelle perustettiin kivilouhimo täysin ilman lupia asutulle alueelle.

Pihapiirissäni oleva ympäristörikos alkoi 80 luvulla, joka tuolloin jo on merkitty asunto alueeksi Piipsjärven yleiskaavassa.

1991 kaavassa haettiin Matkailupalvelulle! Vanha maanottoalue Laitaperällä oli aikaisemmassa kaavassa ajateltu soveltuvaksi matkailupalvelulle, mikäli alue ennallistetaan tai todetaan turvalliseksi liikkumiselle (EO/RM).

2010 vuonna Oulaisten Piipsjärvi-Lehtopäähän hyväksyttiin oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavan tarkoituksena on tukea Piipsjärven säilymistä ja kehittämistä elinvoimaisena maaseutumaisena kylänä.

2010 vuonna Maanomistaja on kuitenkin hakemassa jatkolupaa louhostoiminnalle aikomuksenaan jatkaa louhostoimintaa seuraavat 20 vuotta, joten alue osoitetaan KAAVAAN EO-maa-ainesten ottoalueeksi.
http://www.ahiplan.airix.fi/tietopankki/oulainen/e... sivu 35.

HUOMATKAA MITÄ KAAVAHAKEMUKSESSA JA OIKEUSASTEILLE ESITETTIIN, "KAAVAAN OSOITETAAN" kaavaan EO-maa-ainesten ottoalueeksi.”
Kaavahakemuksista ja oikeuden päätöksistä ei käy esille, että louhimoa olisi haettu kaavan ulkopuolelle, vaan hakivat EO-alueeksi, mikä kiellettiin.

Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksellä on kumottu Laitaperälle osoitettu Kettukallion maa-ainesten ottoalue (EO) ja kaupunginvaltuuston päätös saatetaan tältä osin voimaan. Kaupungin valitus hylättiin myös KHO:ssa.

KHO ei tehnyt kaupungille myönteistä päätöstä kaavasta ja louhimoa ei hyväksytty kaavaan. Kun eivät saaneet EO-alueeksi (maa-aineksen otto), kaupunki omavaltaisesti vääristeli kaavaan louhosalueen kaavattomaksi.

Ymp.ministeriölle on mennyt KHO:n päätös, josta käy selvästi esille, että aluetta ei ole jätetty kaavan ulkopuolelle. Lue Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 13.11.2014/3562/1309/1/13. Sen mukaan nykyinen louhoksen lähiasutus estää yksiselitteisesti louhostoiminnan jatkamisen louhosalueella (ko. päätöksen kohta: Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu ja perustelut).

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229985-paa...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Esimerkiksi toimistojen muuttaminen asuinrakennuksiksi on nyt kaupunkien omissa käsissä. Kaavamuutokset voi tehdä nopeasti eikä niitä aina edes tarvita."

Valtio on harrastanut ja harrastaa hölmöä mikromanagerointia.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

SUJUVOITTAMINEN EI ONNISTU laillisilla keinoilla murskaamoilla/louhimoilla. KAAVAN VASTAINEN TOIMINTA onnettomuusvaara.

Kaavoitus on entistä tärkeämmässä asemassa ympäristölupa-asioissa. Lupaa ei voi myöntää asemakaavan vastaisesti.
Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (6 §) samoin maa-aineslain 10 § . Kemikaaliturvallisuuslain 17-20§:n mukaan tuotantolaitoksen sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta mahdollisesti koskevat kaava määräykset.

Vaaraa aiheuttavaa toimintaa ei voida sijoittaa mielivaltaisesti.

Seveso II -direktii­vin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaali- ja maankäyttö- ja rakennuslainsää­dännöllä. Vuonna 1996 voimaan tullut Seveso II -direktiivi säätelee vaarallisia kemikaaleja käyttävien ja varastoivien suuronnettomuusvaarallisten laitosten riskienhallintaa EU-maissa. Direktiivi on otettu osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä vuonna 1999 tehdyllä teollisuuskemikaaliasetuksen muutoksella. Maankäytön suunnittelun osalta Seveso-direktiivin vaatimukset on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa, joka on tullut voimaan vuonna 2000.

Tutustukaa laki 390/2005 20 § pykälään.

Kaavan huomioon ottaminen 20§. Sijoituspaikan valinta
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390
Kaavan huomioon ottaminen 20§.
"Vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksissa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteissa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset".

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Rakentamisen sujuvoittaminen aiheutti länsirannikolle mittaamattomat vahingot, tuulivoimaloita alkoi kasvamaan kuin sieniä sateella, tuli suurempia ja korkeampia kuin missään muualla maailmassa, muuallakin on tuulivoimaloita ja niistäkin on terveyshaittaa. Siihen on nyt puututtu.

Tuomarin päätöksellä on määrätty tuulivoimala suljettavaksi vakavan peruuttamattoman terveyshaitan aikaansaamisen perusteella alueen asukkaille!

"Turbiinien aiheuttamat haitat ovat aiheuttaneet merkittävää ja jatkuvaa unettomuutta, päänsärkyä, psykologisia häiriöitä, hammassärkyä ja muita huonovointisuuden muotoja."

https://waubrafoundation.org.au/resources/falmouth...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kai Niemeläiselle ja ministeri Kimmo Tiilikaiselle:

"Luonnos hallituksen esitykseksi julkisista kuulutuksista annetun lain kumoamiseksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi" -lausunnosta (Lausuntopyynnön diaarinumero: OM8/41/2017).

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi laki julkisista kuulutuksista vanhentuneena ja lisättäväksi julkista kuuluttamista koskeva yleissäännös hallintolakiin. Kuulutus ja kuulutettavat asiakirjat julkaistaisiin yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla. Tarpeen vaatiessa kuulutus julkaistaisiin myös asian vaikutusalueen sanomalehdessä tai muulla viranomaisen päättämällä tavalla. Samalla tarkistettaisiin julkisista kuulutuksista annettuun lakiin sekä julkisiin kuulutuksiin kohdistuvat viittaukset muussa lainsäädännössä. Myös viittaukset viranomaisten ilmoitustaululla julkaisemiseen poistettaisiin niiltä osin kuin kyse on julkisista kuulutuksista annetun lain tarkoittamasta ilmoitustaululla ilmoittamisesta.

Hallintolain yleistiedoksiantomenettelyä koskeva säännös ajantasaistettaisiin. Asiakirjan nähtäville asettamisesta ei enää ilmoitettaisi ensisijaisesti virallisessa lehdessä ja vaihtoehtoisesti joko viranomaisen ilmoitustaululla tai sanomalehdessä, vaan asiakirjan nähtäville asettamisesta olisi ilmoitettava yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla tai tarpeen vaatiessa virallisessa lehdessä ja sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua parhaiten saavan tiedon.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019.”

---

Tämä julkisten kuulutusten "tarpeen vaatiessa" on ihan sitä samaa epäselvää lakitermistöä kuin MRL:ssa kaavan "merkittävien" vaikutusten arviointi tai asiakasmaksulaissa "kohtuullinen" asiakasmaksu. Termit on niin ympäripyöreitä, että niiden suojissa viranomaiset saavat kohdella hallintoalamaisia ihan niin kuin haluavat.

Kokemuksesta voin sanoa, että esimerkiksi K-S Ely-keskus eikä Jyväskylän kaavoitus eivät enää näe minkään kaavavaikutuksen olevan niin "merkittävä", että sen vuoksi esimerkiksi pitäisi YVA-arviointia tehdä:

Viimeisin huippuesimerkki on nyt tästä se, että Kirri-Tikkakoski nelostien moottoritielinjaus kallioleikkauksineen ja Länsi-Palokan osayleiskaava eivät ansaitse em. tahojen mielestä tiealueelle tehtävää YVA:a, vaikka tielinjaus raiskaa hävyttömästi Palokan ja Puuppolan alueiden kulttuuri- ja luonnonsuojeluarvoja.

Olen ollut yhteydessä em. asiasta myös ympäristöministeriöön, mutta YM ei vastaa asiassa mitään. Ko. kaavaehdotuksen kuuleminen on parasta aikaa menossa eli kaavamuistutuksia voi jättää puuttuvasta nelostien YVA:sta 4.5. mennessä.

---

Se, että julkinen kuuluttaminen menisi vain sähköiseen muotoon, aiheuttaa sen saman eriarvoistumisen kuin koululaisten tietokoneiden kohdalla - läksyt ja kuulutukset pitäisi mennä lukemaan kirjastoon.

Tämä ei ole EU:n perusoikeuksien mukaista kansalaisten tasa-arvoista kohtelua. Tähän suuntaan ei tule enää mennä!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jatkan vielä julkisesta kuuluttamisesta (em. 9.3.2018 lausunnostani jatkoa):

- Kuuluttamisen vähentämisestä esimerkiksi virastotalojen ilmoitustauluilla tulee olla tarkka perustuslakivaliokunnan selonteko, jossa on huomioitu perustuslaki 2, 6, 12, 14, 15, 20, 21, 22, 23, 74, 106 ja 107 §:t.

- Julkinen kuuluttaminen on osa hallinnollista kuulemista ja siten sillä on vahva lain suoja.

- Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (24.1.2003/13): 6 § Viranomaisen saavutettavuuden turvaaminen: Viranomaisen tulee huolehtia siitä, että sen sähköiset tiedonsiirtomenetelmät ovat toimintakunnossa ja mahdollisuuksien mukaan käytettävissä muulloinkin kuin viraston aukioloaikana.”

- Varataanko esimerkiksi kuntien kirjastoihin sähköinen ilmoitustaulu, jossa pyörii sähköiset julkiset kuulutukset vai miten asia tullaan hoitamaan? Sen lisäksi, että kaikilla ei ole internetiä, niin kaikilla ei myöskään ole taitoa etsiä tietokoneella tietoja.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

HUomatkaa puhutaan YVA:sta, mutta jätetään tarkoituksella huomioimatta mitä laki edellyttää huomiomaan kaavassa 390/2005 20 §.

"Riipilän louhos löisi korvalle lainmukaista suunnittelujärjestelmää: yleis- ja maakuntakaavoitusta".

http://www.timojuurikkala.net/blogi.php?aid=17110&...

"louhinta-alue olisi 45 hehtaaria, otettavan kiven määrä yli yhdeksän miljoonaa kuutiometriä" = räjähdysaineita tarvitaan kivikuutioon n. 1-1,4 kg/ kuutio = räjähteitä käytössä miljoonia kiloja vuodessa.

Laki vaatii asukkaiden kuulemista Tukesin lupiin. Poliisilta tarkistusta, kun luvat olisi haettu. Kaavoituksen huomioimista.

Turvallisuusnäkökohdat onnettomuusriskin osalta pitää varmistaa TUKES:n luvassa.
Laki 390/2005 7 § Lupapäätöksestä tiedottaminen edellyttää tiedottamista poliisille. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston on toimitettava tieto lupapäätöksestä aluehallintovirastolle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, pelastusviranomaiselle, poliisille sekä kunnalle.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kyllä jotain kansanedustajatkin ovat kysyneet. Lakihan turvaa, mutta lakeja ei noudateta. Sujuvoittaminen on tärkeää hallituksella, koska valvonta ei toimi ja eduskunnan säätämiä lakeja rikotaan häikäilemättömästi.

https://blogit.perussuomalaiset.fi/mika-niikko/kiv...

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document...
Kirjallinen kysymys KK 270/2016 vp
Mitä hallitus tekee, jotta maa-aineslaki, maankäyttö- ja rakennuslaki
sekä ympäristösuojelulaki turvaavat nykyistä paremmin luontoarvot siten, ettei arvokkaita ympäristö- ja maisemakokonaisuuksia tuhoavia avokivilouhoshankkeita olisi mahdollista perustaa ja mitä hallitus tekee, jotta avokivilouhosten ympäristölupamääräyksiä voidaan paremmin
valvoa ja sanktioida luparikkomuksia?

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kemikaalilain räjähdysainelain rikkomista ei voi sujuvoittaa. lakia rikotaan avoimesti sadoilla murskaamoilla.

Meitä on satoja tapauksia. http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239382-hyv...

Räjähteiden käyttöön ei haetaa edes lupaa Tukesilta, koska turvamääräykset estää, mutta silti niitä käytetään asumuksien vieressä miljoonia kiloja vuodessa. On muistettava erottaa, että esim. Helsingin puolessa tapahtuneet onnettomuudet pienillä työmailla ovat räjähdemääriltään kymmeniä kiloja (Iso-omena ym.), mutta murskaamoilla ja louhimoilla kymmeniä tuhansia kiloja.

KOTEJA ON VAURIOITUNUT YMPÄRI SUOMEN JA VIRANOMAISIA EI SAA TOIMIMAAN: Esimerkiksi Vantaalla on murskaamon räjäytyksien vuoksi esimerkiksi takka irronnut seinästä ja valtavia talovaurioita on tullut muillakin. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/377100-tass...

Kotkassa ja Oulun puolessa on myös valtavat talovauriot. Kontiolahti, Nurmijärvi ym. lukuisat muut uhrit. Meitä on satoja, joilta on koti särkynyt, savupiiput hajoavat, kaakelit irtoavat seinistä, takat irtoavat seinistä, kaivot kuivuvat, kivet lentävät pihoihin ym. Ihmiset elävät päivittäisessä hengenvaarassa ja omaisuus tuhotaan ja talojen arvot laskevat.

60 m meilläkin lähimmän talon seinästä tuhansien kilojen räjäytyksiä ja savupiiput hajallaan kaivot pilalla. Lisäksi, kun elää yli 10 vuotta ilman vettä (kaivot pilalla) ja räjäytykset lennättivät päivittäin jopa 5 kiloisia kivejä pihoihin niin kiukku on sen mukainen.

Tämä on liian tuttua sadoissa kodeissa eri puolilla maata tulisijoja ei voi enään käyttää:

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/282308-asukkaat...

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/377100-tass...

Poliisi, Tukes ja ympäristöviranomaiset katsovan murskaamoiden räjäytystoimintaa läpi sormien. Samoin jätetään ympäristöriskit selvittämättä.

Valtava räjäytys- ja läjitystyömaa Espoossa lähellä Ämmässuota on jo nyt aiheuttanut muutoksia lähialueen asutukseen. Päivittäiset räjähdykset vaurioittavat rakennuksia, tiilet tippuvat ja sokkelit heiluvat.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/13/pilasivat...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Ministeri Kimmo Tiilikainen oletteko huomioineet ja miksi ette toimi vaikka VKSV pyysi kääntymään asiassa ympäristöministeriön puoleen.

Tukesille kuuluu Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin luvanvaraisuus.

Räjähteiden valmistusta ja varastointia saa harjoittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston luvalla.Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla ja eri asetuksilla.

Tukesin luulisi ylimpänä valvontaviranomaisena toimivan ja noudattavan heille kuuluvaa valvonta velvollisuutta.
Tukesin olisi julkisen vallan käyttäjinä, viranomaisena, yksittäisen viraston ja virkamiehen vastuulla on toimia niin, että toiminta täyttää muun muassa puolueettomuuden, riippumattomuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset.

Pari näyttöä; Asukkaat ottavat yhteyttä Tukesiin; Soitin Tukesiin kysyäkseni onko louhija meidän tapauksessa laittanut lupa asiat vireille sain vastauksen ” ei kuulu meille vaan poliisille”.

Asukkaan yhteyden otto: Tukesista ehdotettiin yhteydenottoa aluehallintovirastoon, sieltä poliisiin ja sieltä ELY-keskukseen. ELY-keskuksesta soitti lopulta lakimies, joka sanoi suoraan, ettei oikein osaa sanoa asiasta mitään. Hän kysyi, että eikös tämä asia kuulu kunnan ympäristötarkastajalle ja ehdotti, että jospa ottaisin yhteyttä häneen. Kaikki asiaan liittyvät viisi viranomaista siis siirsivät asiaa toisilleen, kunnes koko kierros oli käyty, eikä kukaan edelleenkään ollut ottanut kantaa itse ongelmaan.

Kun lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta ja kerta räjähdemäärät ovat 10 000 kilosta ylöspäin asutuksen vieressä ko. paukkuja ei saa edes käyttää, mutta valvonta viranomainen ei tiedä kenelle kuuluu asia? Missä on Tukesin vastuu ja mitä teemme eduskunnan säätämillä lailla, kun valvojakaan ei noudata niitä!

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Ministeri Tiilikainen oletteko tietoinen miten maa-aineslakia rikotaan ja sujuvoittaminen ei mahdollista MAL.ssa. Asetus kivenlouhinnassa 800/2010 ei huomio vähimmäisvaatimuksessa kuin "melun ja pölyn"

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252718-ris...

Miksi hyväksyttiin asetus 800/2010 joka koskee vain melua ja pölyä ja miksi jätettiin tietoisesti huomioimatta mitä laki 390/2005 ja asetukset edellyttää räjäytystoiminnasta ja mitä suojaetäisyyksiä, turvamääräyksiä ja lupia edellytetään räjähteistä.

Asetus on vastoin Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla. Lain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää yleistä turvallisuutta.

Kivilouhimoilla ja murskaamoilla ei sovelleta kaivoslakia eikä valtausta.

Ensinnä tuon esille, että laittomasti asutuksen vieressä käytetään louhinta räjähteitä 10 000-19 000 kiloon kertapaukku. Viranomaiset jättävät huomioimatta , koska räjähteissä on oma itsenäinen lainsäädäntö.

Yrittäjät tuovat hakemuksissaan esille, että ainoa vaara on "letkurikko"!!! Todellisuus on valtava räjäytystyömaa ja talot särkyy, kivet lentää pihoihin ja Tukesin ja poliisin valvonta laiminlyönti.

MAL.n tarkoitus oli hillitä maa-aineksen ottoa kestävällä tavalla. Maa-aineslaki tuli voimaan 1982 v.
Maa-aineslaki (MAL 555/1981) on maa-ainesten ottamisen sääntelyn erityislaki, jonka soveltamiseen maa-ainesten ottoluvissa sisältyy paljon muutakin lainsäädäntöä. Ottamisen sääntely tapahtuu lupamenettelyn kautta ja lupaharkinnassa on otettava huomioon lain 3 §:n ympäristöehdot. Lupahakemus lupamääräyksineen tulee perustua tosiseikoista ja oikeussäännöksistä, mikä olisi ollut ratkaisun pohja haettaessa lupaa.

Hanke on maa-aineslain 3 § (vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan sekä toiminnan aiheuttama vaara ja haitta asutukselle/ympäristölle) vastaista.

Maa-aineslaissa on selkeästi määritelty mitä pitää huomioida lupaa myönnettäessä, Ottamissuunnitelma on asiakirja, jonka sisältö muodostaa maa-aineslain mukaisen lupa- ja lupamääräysharkinnan keskeisen perustan. Lupa viranomaisten on huomioitava räjähdysainelainsäädäntö MAL edellyttää vaaran huomioimaan, koska se on este luvan myöntämiselle.

MAL 3 § mm. vaara ehdottomasti kielletty = räjähdysaineet = hankkeesta aiheutuva haitta, vaara, ottamissuunnitelma 11 § . Kaavoitustilanne aluetta ei ole kaavoitettu onnettomuusvaaralliseen toimintaan, maa-aineslaki 1 § 4) kohta ottamisalueen ja sen ympäristön kaavoitustilanne.

Onnettomuusvaarallinen toiminta ja siihen liittyvä lainvelvoitteet on huomioimatta maa-aineksia irrottaessa kalliosta. Lähtökohtana on, että ottamissuunnitelma, jossa velvoitteet esitetään, sitoo luvansaajaa. Maa-aineksia otettaessa kalliosta, kiviaines irrotetaan räjähdysaineita käyttäen.
Lain soveltaminen edellyttää siten perusteellista tietoa mm. ottamisen vaikutuksista ympäristöön räjähteitä käytettäessä, jota ei ole huomioitu päätöstä tehdessä.

Räjähdysaineiden vaarallisuus, vaadittavat turvaetäisyydet sekä ristiriidat hankkeen kanssa. Räjähteillä on oma itsenäinen lainsäädäntö, jota on sovellettava maa-aineksia otettaessa.

MAL edellyttää huomioimaan myös muita lakeja. (YMP-laki, räjähdysainelaki, vesilaki ja LSL). MAL ehtoja on laissa pakollisia määräyksiä mm. maisemointi ottamisen aikana ja jälkeen, montun porrastus kaltevuuteen 1:2 VAARA EHDOTTOMASTI KIELLETTY MAL 3 §

Maa-aineslain 5 §:n 2 momentti velvoittaa hakijan selvittämään tarvittavassa laajuudessa vallitsevat luonnonolosuhteet sekä hankkeen vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin. Maa-aineksen oton seurauksena asutuksen viereen tulisi valtava räjähdysaineiden käyttö, mitä ei ole huomioitu maa-aineksen otossa hankkeesta aiheutuvana vaarana ja haittana/ onnettomuusvaara.
Maa-ainesluvan mukainen toiminta ei onnistu ilman räjähteitä.

Maa-aineslain ja asetuksen tarkoitus ei ole, että kalliot tuhotaan piittaamatta lain velvoitteista ja ihmisiltä tuhotaan kodit sietämätön melu, tärinä kilometrien päässä, salataan todelliset räjähdemäärät ja lain velvoitteet, alue jää tuhottuna ympäristöön valtavat jätekivikasat ympäristöön vuosikymmenien päästäkin.
Kaivannaisjätteen jätesuunnitelman tavoitteet jää toteuttamatta. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) säätelee kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa, jätealueen perustamista, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa.

Kautta maan: Lupapäätös ja lupaehdot ovat tosiseikkoihin perustumatonta ja keinotekoista asiatonta selittelyä, jolla ei ole mitään yhteyttä laissa määriteltäviin MAL ja YSL:n vaatimuksiin.
Hallituksen esityksen (HE 88/1980) mukaan, jos ottamisesta aiheutuu jokin laissa määritellyistä seuraamuksista eikä sitä voida myöskään lupaan liitettävillä määräyksillä välttää, lupa tulisi evätä. Luvat täytyy perustua todellisuuteen.

Oma koti pihani laita ja sadat tapaukset kautta maan:

Alue jätettiin niille sijoilleen myrkkyineen, jätekivikasoineen ja vaaroineen. Louhimo perustettiin vuonna 1982 ilman lupia lain mukaiselle asutulle alueelle.

Louhinta jatkui ilman lupia, koska niitä ei annettu, mutta kukaan ei puuttunut, ei edes poliisi. Lopulta hallinto-oikeudet antoivat ”luvat”, kun kolmea lupaehtoa noudatetaan: maisemointi, jätekivet eivät saa aiheuttaa sortumavaaraa ja montun porrastus 1:2. Lupaehdot oli jo valmiiksi rikottu ja louhintaa ei voinut toteuttaa edes edellä mainituilla ehdoilla.
Räjäytystyötä ei huomioitu luvissa ja räjäytykset oli samaa luokkaa kuin kaivoksilla. Louhosalueen rajalle on talon seinästä matkaa n. 80 metriä.
Naapuritalon seinään louhimosta on n. 10 metriä.

PIMITYS rikoksen: 2000 vuonna tehtiin viranomaispäätöksellä 10 vuoden ”luvat”, joihin kopioitiin 80-luvun papereista kohtia, miten louhinta ja maisemointi tulee hoitaa. Päätös oli täysin laiton ja kaikkihan oli jo louhittu 1991 vuoteen mennessä!

Maa-aineslaissa on hallintopakkoa ja rangaistuksia koskevat säännökset lainvastaiseen toimintaan syyllistyttäessä MAL 14 §. Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, menettelytapa vastaa muun ympäristölainsäädännön ratkaisuja.

Valvontaviranomaisen on velvoitettava asianomainen noudattamaan säännöksiä, poistamaan tai muuttamaan tehdyn työn vaikutukset taikka palauttamaan vallinnut olotila ja täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella (MAL 14 §).

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöviranomainen 2000 vuonna teki perättömät paperit. Hän tiesi virkamiehenä, että viranomaispäätöksenä (kiinteistöinsinööri) ei voi lupaa hyväksyä, vaan olisi pitänyt olla hallintovalitusmahdollisuus.
Papereihin laittoi, että maamassat pitää kasata ja alueelle tulee monttu, johon ei saa päästää vettä ennen kuin pohja on tiivistetty. 2 ha ja 20m syvä vesimonttu oli ollut louhittuna jo 1991 vuoteen mennessä. Öljyjä ei saanut päästää maahan, eivätkä kivikasat saisi aiheuttaa sortumaa, ja monttu pitää porrastaa 1:2. Eli jo tapahtuneet asiat eivät saisi tapahtua
hänen mukaansa, eikä ympäristöviranomaisen mukaan louhimoa ollut ennestään olemassa.

Räjäytystyötä ei huomioitu luvissa ja räjäytykset oli samaa luokkaa kuin kaivoksilla. Asian vakavuutta kuvastaa se, että louhintatyö pihapiirissämme tapahtui räjähdysainelain määrittelemällä asutulla alueella. (Talojen väli seinästä seinään 350 metriä, louhimo keskellä ja yleisen tien vieressä).

ELY:n nykyinen lakimies (kaksoisrooli) oli itse esittelijänä lääninoikeudessa ja hyväksyi "luvat" aikoinaan väärillä tiedoilla. Luvissa ei käsitelty ollenkaan räjähdysaineita. Liisa Koski-Ahonen on ollut koko louhinta-ajan esittelijänä Oulun lääninoikeudessa ja myöntänyt luvat louhinnalle. Hän on käynyt paikalla, mutta ei ole koskaan estänyt lupaehtojen vastaisesti tehtyä louhostoimintaa.

Koski-Ahonen on nyt ELY:n lakimies ja heidän valvontaan kuuluu ko. louhimo. Hän paikalla käyneenä on nähnyt vuosikymmenien ajan, että louhinta ei ollut sitä, mitä luvissa haettiin, joten mitenpä hän nyt omia toimiaan valvoisi!

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Sujuvoittamisen hinta on hirveä, ja uutta tukea vieläkin joku suunnittelee??

"Vuoden 2017 tuulivoimalla tuotetusta sähköstä maksettiin suoraa yritystukea 221 miljoonaa euroa. Tiedot käyvät ilmi Energiaviraston tuotantotukijärjestelmästä (Energiavirasto). Tuulivoiman keskimääräinen tukitaso energiayksikköä kohden viime vuonna oli mehukkaat 50,4 €/MWh"
https://tuotantotuki.emvi.fi/Installations
http://tvky.blogspot.fi/2018/04/vuoden-2017-tuulis...

"Nykyisen valtiovelan korot nykyisellä korkotasolla maksaa 25 vuodessa vain 30 miljardia euroa. Päälle lisävelanoton korot ja korkotason nousu. Jokainen %-yksikön nousu tarkoittaa vuodessa yli yhtä miljardia euroa."
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2018/04/...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sanna, oletko huomannut tämän? Rakennuksen ääniympäristöohje
Lausuntopyynnön diaarinumero YM3/6211/2018:

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Partici...

Kannattaisikohan tämän em. Lausuntopalvelu.fissä olevan lausuntopyynnön kautta yrittää viedä esittämiäsi asioita eteenpäin viim. 20.4. mennessä?, mm:

- - "Onnettomuusvaarallinen toiminta ja siihen liittyvä lainvelvoitteet on huomioimatta maa-aineksia irrottaessa kalliosta. Lähtökohtana on, että ottamissuunnitelma, jossa velvoitteet esitetään, sitoo luvansaajaa. Maa-aineksia otettaessa kalliosta, kiviaines irrotetaan räjähdysaineita käyttäen.

Lain soveltaminen edellyttää siten perusteellista tietoa mm. ottamisen vaikutuksista ympäristöön räjähteitä käytettäessä, jota ei ole huomioitu päätöstä tehdessä." - -

- - "Maa-aineslaissa on hallintopakkoa ja rangaistuksia koskevat säännökset lainvastaiseen toimintaan syyllistyttäessä MAL 14 §. Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, menettelytapa vastaa muun ympäristölainsäädännön ratkaisuja.

Valvontaviranomaisen on velvoitettava asianomainen noudattamaan säännöksiä, poistamaan tai muuttamaan tehdyn työn vaikutukset taikka palauttamaan vallinnut olotila ja täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella (MAL 14 §)."- -

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Onko tämä nyt sitä sujuvoittamista?

Maa-aineslaki on hyvä esimerkki, kuinka louhintaa todellisuudessa pyöritetään täysin maa-aineslain vastaisesti. MIten suojelu pelaa tehdään oppaita vastoin todellisuutta.

Hannele Pokan alle kirjoittama opas Maa-ainesten kestävä käyttö opas joka antaa tietoisesti aivan väärää tietoa ja Pokka, Alapassi ym. ministeriössä tuntevat maa-aineslain vastaiset louhinnat, kuin omat taskunsa.
EMME OLE AINOA TAPAUS!!!!

Näin oppaasta kohtia "Maa-ainesten ottamista koskeva lupamenettely on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi".
"Työn aikana työryhmä on kuullut useita alan asiantuntijoita ja tahoja sekä tutustunut maa-ainesten ottamisen ja jälkihoidon käytäntöön useilla maastokohteilla".

Jos maa-ainesten ottamisesta aiheutuu yhdessäkin maa-aineslain 3 §:n 1 momentissa mainitussa kieltosäännössä tarkoitettuja haitallisia vaikutuksia, lupaa ei voida myöntää. VAARA EHDOTTOMSTI kielletty.
Meitä on satoja tapauksia savupiiput halki, kaakelit irtosi seinistä, kaivot kuivu ym.Vantaalla on murskaamon räjäytyksien vuoksi esimerkiksi takka irronnut seinästä ja valtavia talovaurioita on tullut muillakin. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/377100-tass ..
Näitä Espoon kaltaisia laittomia murskaamoita on Uudellamaalla kymmenittäin.

Lupa viranomaisten on huomioitava räjähdysainelainsäädäntö MAL edellyttää vaaran huomioimaan, koska se on este luvan myöntämiselle. MAL 3 § mm. vaara ehdottomasti kielletty = räjähdysaineet = hankkeesta aiheutuva haitta, vaara, ottamissuunnitelma 11 § .

Kaavoitustilanne aluetta ei ole kaavoitettu onnettomuusvaaralliseen toimintaan, maa-aineslaki 1 § samoin räjähdelaki 390/2005 20 pykälä.

Sadat tapaukset Tampere, uusimaa ym ja Oulaisissa monta tuhottua aluetta maisemointi on toteuttamatta vaikka maa-aineslaissa on hallintopakkoa ja rangaistuksia koskevat säännökset lainvastaiseen toimintaan syyllistyttäessä MAL 14 §.
Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, menettelytapa vastaa muun ympäristölainsäädännön ratkaisuja.

Laki ja opas edellyttää; Kaivannaisjätehuoltosuunnitelman tarkistaminen.
Vaatimus kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta koskee muun ohella maa-aineslain (5 a § ja 16 b §) nojalla tapahtuvaa maa-ainesten ottamista sekä ympäristönsuojelulain (103 a §) tarkoittamaa kivenlouhimoa, muuta kiven louhintaa ja kivenmurskausta.

TÄTÄ ON TOTUUS: http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/jatekivi.html

Ottamisalueen jälkihoidosta ottamisen aikana ja jälkimaisemoinnista esitetään toimenpiteet muun muassa ottamisalueen muotoilusta, siistimisestä ja kasvillisuuden palauttamisesta sekä mahdollisuuksien mukaan suunnitelma alueen myöhemmästä käytöstä.

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/luiskaus.html 1. Ainoastaan kolme lupa ehtoa oli montun porrastus kaltevuuteen 1.2

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/jatekivi.html 2. kivikasat eivät saaneet aiheuttaa sortumavaaraa eikä olla vaarallisia

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/maisema.html 3. Alue piti maisemoida ottamisen aikana.

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/tynnyri.html

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/tynnyrit.html

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/kompressori2...

Hallinto-oikeudet antoi luvat, kun näitä edellä mainittuja ehtoja noudatetaan kolmea. Louhintaa ei voinut toteuttaa edes edellä mainituilla ehdoilla.

Räjäytystyötä ei huomioitu luvissa ja räjäytykset oli samaa luokkaa kuin kaivoksilla.

Asian vakavuutta kuvastaa se, että louhintatyö pihapiirissämme tapahtui räjähdysainelain määrittelemällä asutulla alueella. (Talojen väli seinästä seinään 350 metriä, louhimo keskellä ja yleisen tien vieressä).

Melu haittaa ei ollut ollenkaan, kun konsultit kautta maan tekee meluttomat paperit.

Veimme oikeuteen meille vahvistettiin talovauriot, melu yli 100 db pihoissa ym.

Ilmoituksesta syytteen nostamiseksi säädetään maa-aineslain 18 §:ssä. Valvontaviranomaisen on 17 §:ssä tarkoitetun teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta syyttäjäviranomaiselle syytteen nostamista varten.

TÄMÄ ON TOTUUS: KAIKKI VIRANOMAISET SALAA TAPAHTUNEET TUHOT!

2000 vuonna tehtiin viranomaispäätöksellä 10 vuoden ”luvat”, joihin kopioitiin 80-luvun papereista kohtia, miten louhinta ja maisemointi tulee hoitaa. Viranomaispäätöksenä ( on laiton) kaikki oli jo louhittu 1991 vuoteen mennessä.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöviranomaisen toiminta 2000 vuonna. Sami Koivulan havainnot ja puolsi louhimotoimintaa. Lisäksi tiesi virkamiehenä, että viranomaispäätöksenä (kiinteistöinsinööri) ei voi lupaa hyväksyä vaan meillä olisi pitänyt olla hallinto valitus mahdollisuus.

Papereihin laittoi, että maamassat pitää kasata ja alueelle tulee monttu, johon ei saa päästää vettä ennen kuin pohja on tiivistetty. 2 ha ja 20m syvä vesimonttu oli ollut louhittuna jo 1991 vuoteen mennessä. Öljyjä ei saanut päästää maahan, eikä kivikasat saisi aiheuttaa sortumaa, ja monttu pitää porrastaa 1:2. Eli jo tapahtuneet asiat eivät saisi tapahtua hänen mukaansa, eikä hänen mukaansa louhimoa ollut ennestään olemassa.

Rikostutkimukset katoaa tutkimatta!!! Edelleen!

Näin rikos peitetään; Alueella on sama tilanne edelleen sillä erolla, että puuta on kasvanut alueelle. Maisemointi on mahdoton toteuttaa viranomaisten on tehtävä väärää paperia koko ajan ja piiloutua niiden taakse.
2014 KHO teki päätöksen, että louhimoa ei hyväksytty kaavassa 2010 vuonna louhimoa haettiin väärillä tiedoilla maa-aineksen otto alueeksi, mutta KHO kumosi EO alueeksi. Louhimo jäi tuhottuna asutuksen keskelle ja kaikki viranomaiset pakoilevat vastuuta maisemoinnista.

Toimituksen poiminnat