kimmotiilikainen

Tuleeko lintuja?

Monet ihmiset odottavat kevättä, kun luonnossa tapahtuu päivittäin uutta. Lintuja seuraaville kevään eteneminen tarkoittaa yhä uusia ja uusia lintuja, jotka ilmestyvät talven jälkeen pesimämaisemiinsa.

Viime päivinä olemme kuulleet huolestuttavia uutisia lintujen hupenemisesta. Ranskassa viljelysmaiden lintujen kannat ovat pudonneet kolmannekseen ja niittykirvinen vähentynyt jopa 70 prosenttia. Hyönteismyrkkyjen käytön myötä hyönteisiä eli ruokaa linnulle on vähemmän.

Myös Suomen peltolinnut ovat taantuneet noin kolmanneksen neljän vuosikymmenen aikana. Olen itsekin kirjannut lintuhavaintoja noin 40 vuoden ajan. Muutoksia lintujen esiintymisessä on paljon.

Suomessa tutuista linnuista selvintä on ollut kottaraisen väheneminen. Kottaraispöntöt jäävät ilman asukkaita, kun karjatilojen määrä on vähentynyt roimasti ja kottaraisten ruoka-apajat eli matalakasvuiset laidunmaat ovat käyneet harvinaisiksi.

Maatalouden tehokkuusvaatimukset ovat vähentäneet myös avo-ojia ja pientareita ja metsäisiä laitumia. Niinpä peltosirkkuja, kiuruja, pensastaskuja tai pikkulepinkäisiä tapaa selvästi entistä harvemmin.

Toisaalta esimerkiksi miltei kadonneet tuulihaukka ja ruisrääkkä ovat tehneet näkyvän ja kuuluvan paluun viljelysmaisemiimme. Ruisrääkkä on hyötynyt kesannoista ja suojavyöhykkeistä, joiden kätköissä se on voinut rauhassa pesiä. Tuulihaukkaa uhanneista ympäristömyrkyistä on päästy aikoja sitten eroon.

Monet lajit myös vain porhaltavat muutollaan Suomen yli tai pysähtyvät hetkeksi levähtämään. Esimerkiksi valkoposkihanhien kanta on kasvanut rajusti ja muuttokäyttäytyminen muuttunut. Paikallisesti ne aiheuttavat jo mittavia menetyksiä viljelijöille. Niinpä korvausjärjestelmää vahingoista aletaan uusia.

Lintuhavaintoja on helppo tallentaa Birdlife Suomen tiira.fi järjestelmään http://tiira.fi. Siellä havainnoista on iloa paitsi itselle myös hyötyä lintukantojen seurannalle. Jos et vielä tunne palvelua, kannattaa tutustua. Linturikasta kevättä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kiitoksia, herra ministeri!

Hyvä, kun muistutit. Kaivoin kiikarit kaapin perältä esille. Jospa sitä innostuisi ja kipaisisi Viikin pelloille tirpiäisiä tiiraamaan.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

" Esimerkiksi valkoposkihanhien kanta on kasvanut rajusti ja muuttokäyttäytyminen muuttunut. Paikallisesti ne aiheuttavat jo mittavia menetyksiä viljelijöille. Niinpä korvausjärjestelmää vahingoista aletaan uusia."

Niin, uusia tukiaisautomaatteja keskustan ministereiltä syntyy kuin liukuhihnalta. Tuulimyllytukiaiset II alkaakin olla TEM:ssä myös jo kohta valmis.

Pekkarisen yritystukien "uusimisen" työryhmä ei löytänyt 4 000 miljoonasta kuin 60 miljoonaa karsittavaa. Tulevina vuosina Pekkarisen v. 2010 junailema Tuulimyllytukiaiset I:een tulee menemään vielä pitkään vuosittain n. 300 miljoonaa euroa/vuosi veronmaksajien kustantamaa rahaa. Siihen ei Pekkarisen työryhmä kyennyt näköjään puuttumaan. Kokonaislasku veronmaksajille Tuulimyllytukiaiset I:stä 12 vuoden jaksolta tulee olemaan 3 500 miljoonaa - 4 000 miljoonaa. Olisiko tuolle rahalle ollut muuta käyttöä Suomessa ?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mukavempi höpistä tirpoista kuin hallituksen tuhlailusta. Velkaa saa ja veroja voidaan aina korottaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kommenttisi huomioiden olisi varmaan ollut parempi, että Kimmo (siis ei ministeri Tiilikainen) olisi pukannut tämän blogin Vapaavuoron puolelle.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Linnusto on rajusti vähentynyt.
Kakarana tuli niitä seurattua, ja tehoviljely on nykyään jo hävittänyt esimerkiksi kuovit ja töyhtöhyypät pelloilta.
Lähistöllä oli puustoltaan villiintynyt iso hevoshaka, jossa pesi lukematon määrä eri pikkulintuja räkättirastaiden suojeluksessa. Kesäaaamuisin lintujen konsertti oli uskomatomaton.
Samasta ryteiköstä ei ole enää kuulunut lintujen ääniä vuosikymmeniin.
Ympäristömyrkyt ovat tehneet tehtävänsä

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos.

Jotkut linnut ovat vähenneet, jotkut jo aiemmin hävinneiksi luokitellut tulleet takaisin.

Ympäristömyrkkyjen käyttö on oleellisesti vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Linnuston lajivalikoimaan vaikuttaa eniten elinkeinorakenteen muutos.

Mielenkiintoinen tapaus on urbaanivarpunen. Tuo Helsinginkin yleisin lintu vielä 60-70-luvuilla oli hävinnyt miltei kokonaan 2000-luvun alkuun tultaessa. Nyt kanta on palautunut miltei ennalleen. Mitkä tekijät aisaan vaikuttavat, sitä on vaikea tietää. Vastaavasti naurulokki oli vielä 30-luvulla harvinainen vieras Kauppatorilla, mutta 70-luvulla noita rosvopäisiä lokkeja oli pilvin pimein eikä muita juuri näkynytkään. Nyt ne ovat taas vähissä.

Käyttäjän PasiKarlsson kuva
Pasi Karlsson

Eikö juuri tukien lisääminen aja maatalouden tehotuottajaksi? Enemmän on tuotantoa, maa-alaa, karjaa - enemmän saat tuotantukia, haittatukia ym ja enemmän tulee haittaa ympäristölle ja luonnolle!

Ahne ihminen kun on kerran saanut kädet syvälle veronmaksajien taskuun, yrittää työntää vielä syvemmälle kun siihen luodaan mahdollisuudet!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lintujen katoamista suurempi ongelma on hyönteisten kato, josta lintujenkin väheneminen pääosin johtuu. Toinen syy on sitten lintujen elinympäristöjen tuhoaminen.

Eipä ole tullut aiemmin varsin yleinen metsokaan vastaan metsässä enää vuosiin, vaikka aktiivisesti metsissä liikunkin läpi vuodet.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Joku aika sitten oli valtakunnallinen kampanja, Miljoona linnunpönttöä, muistatteko? Taisi kampanja onnistua yli odotusten ja tavoitteiden. Hienoa!

https://yle.fi/uutiset/3-9625372

Eikö samalla idealla voisi toteuttaa myös hyönteishotelli ja -baarikampanjan: Miljoona hyönteishotellia!

Hyönteishotellin voi rakentaa korsista ja puupilleistä, joista on koottu nippuja; tai puupalikasta, johon on porattu reikiä. Myös sokeriliemiastian sijoittamisesta kukkapenkkiin on apua.

On surullista, jos Suomessakin on jatkossa "Äänetön kevät" (Rachel Carson 1962).

Toimituksen poiminnat