*

kimmotiilikainen

Metsien aktiivinen käyttö kasvattaa metsien ilmastohyötyä

Olin yksi EU:n neuvottelijoista Pariisin ilmastosopimuksessa. Sopimuksessa metsien merkitys nousi uuteen arvoon. Pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutoksen pitämiseksi siedettävänä on ihmistoiminnan päästöjen ja luonnon hiilinielujen tasapaino. Metsien tarjoama hiilinielu on tässä avainasemassa. Metsien ja biotalouden merkitys on myös suuri, kun maailma pyrkii eroon fossiilitaloudesta.

 

Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ilmasta. Jos puusto kasvaa enemmän kuin sitä käytetään tai kuolee, metsät toimivat hiilinieluna. Suomessa metsien kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se on selvästi puuston käyttöä enemmän. Suomen metsien hiilinielu on vaihdellut 20 ja 40 miljoonan hiilidioksiditonnin välillä viime vuosikymmenillä. Se on Euroopan suurimpia hiilinieluja.

 

EU:n ympäristöministerit päättivät maankäytön ja metsien osuudesta ilmastopolitiikassa eilen. Jotkut yrittivät väittää, että metsien käyttö ja ilmastotavoitteet ovat vastakkaisia. Tämä on erittäin lyhytnäköinen ajattelutapa. Oikeastaan kokouksessa törmäsivät erilaiset näkemykset metsien ilmastopoliittisesta roolista. Ovatko metsät passiivinen vakio hiilensidonnassa vai aktiivinen instrumentti ilmastonmuutoksen hillinnässä?

 

Lyhyellä ajalla puuston kasvu on aika vakio, hoidetaanpa tai hakataanpa metsiä tai ei. Mutta pidemmällä aikavälillä vain metsien aktiivinen käyttö varmistaa niiden hiilinielun kasvattamisen.

 

Suomessa metsien kasvu on kaksinkertaistunut puolessa vuosisadassa. Koska puuta on hakattu selvästi kasvua vähemmän, on myös metsiin sitoutunut hiilivarasto eli puuston määrä liki kaksinkertaistunut samassa ajassa. Motivaatio kasvattaa metsäpinta-alaa ja hoitaa metsiä kasvua ruokkivalla tavalla on syntynyt pitkälti metsien taloudellisen arvon takia. Eivät metsänomistajat sijoita metsien hoitoon satoja miljoonia vuodessa ilman oletusta, että investointi maksaa itsensä takaisin puun myynnistä saatavina tuloina.

 

Ellei tätä taloudellista motivaatiota olisi ollut, eivät metsämme olisi niin huikea hiilinielu kuin se tänään on. Siksi metsien käyttö ja ilmastohyöty eivät ole vastakkaisia. Ne ovat toisiaan tukevia samansuuntaisia tavoitteita.

 

Suomi on mallimaa metsien kestävässä hoidossa eri puolilla maailmaa. Kun tapaan kollegoita kehittyvistä maista, moni toivoo että metsäosaamisemme olisi heidän apunaan. Maailmanlaajuisesti metsäpinta-alaa on kasvatettava ja metsien hoitoa parannettava, jotta maailman hiilinielut kasvavat ja hillitsevät ilmastonmuutosta.

 

Vain motivoimalla ihmisiä ja yrityksiä investoimaan metsiin, tavoite voidaan saavuttaa. Motivaatio syntyy myös maailmalla metsien tarjoamasta taloudellisesta hyödystä. Samalla se tukee kestävän kehityksen tavoitteita parantaa ihmisten toimeentuloa ja työllisyyttä ja vähentää köyhyyttä.

 

Minulla syntyi Pariisin ilmastokokouksen jälkeen unelma, että EU voisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa metsiä aktiivisesti käyttäen. Metsien käyttöä ei saisi sitoa historiaan, vaan antaa mahdollisuus kasvavalle biotaloudelle ja luoda siten kannusteita investoida metsien kasvuun.

 

Tuo unelma koki takaiskun eilen. Se oli suuri pettymys. Yhdessä muiden metsäisten maiden kanssa saimme luotua jonkin verran irtiottoa menneisyydestä. Liian moni jäsenmaa kuitenkin ajattelee yhä metsiä passiivisena vakiona ja vastusti Suomen tavoitetta antaa enemmän tilaa kasvavalle ja kestävälle biotaloudelle.

 

Maailma tarvitsee siirtymää uusiutumattomista raaka-aineista uusiutuviin ja fossiilisesta energiasta uusiutuvaa. Biotalous ja kiertotalous voittavat vielä fossiilitalouden. Meillä ei ole muuta mahdollisuutta. Valitettavasti eilen moni kollega kuvitteli puolustavansa ympäristöä, mutta tulikin vahingossa puolustaneeksi pitäytymistä fossiilitaloudessa.

 

Työ jatkuu. Minulla on yhä unelma.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Hyvä Kirjoitus. Käsittääkseni jos on taimi maassa, niin kun se kasvaa 20 vuotta, niin se on tuona aikana sitonut hiiltä jotain 15-20 tonnia ha tai jos puu on 100v vanha, se sitoo hiiltä co2 siinä 200 tonnia /ha tai sitten jos puu onki jo 200 vuotta vanha, se sitoo vain enää 120 tonnia / ha hiilä co2 eli puut ja kasvit kyllä sitovat hiiltä co2 mutta ne kyllä luovuttavatkin takasi

Suomessa on kokeissa tutkittu haapa ja sen jälsisolua siten että sitä on sitten peukaloitu ja saatu sitten haapa kokeissa kasvamaan 80% enemmän kuin mitä nyt haapa kasvaisi ja näin varmaan tulee käymään , että genetiikka tulee metsiin ja sillai saadaan puuta enemmän pieneltä alueelta ja sitten varmaan yleisesti siirrytään sähköisiin papereihin ja sillai ei sitten tartte enää puusta tehä paperia niin paljon kuin nyt on ja näin metsien käyttö jääkin kait sitten biojalostukseen ja sillai voidaan taas vähentää fossiilisia polttoaineita ja metsiä voidaan lisätä.

Metsiä oli 8000 vuotta sitten jotain 62 milj neliökilometria ja nyt niitä on jotain 40 milj neliökilometriä ja tästä on luonnontilassa 8.4 milj neliökilometria maailmalla, joten metsiä voidaan lisätä paljonkin luontoon

Ilmastoon kait on kyllä sijoitettu pikkusia lentokoneita jotka voisivat sitten varjostaa ja sillai sitten lämmöt ei nousisi. Ainakin muistaakseni Rovaniemellä oli joku metsäsemiaari jossa metsätutkijat ovat kertoneet, että nyt olevalla ilmastonmuutoksella on luonnolliset syyt Metsiä siis pitää hakata ja hoitaa ja sillai saamme työtä ja toimeentuloa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Puheenvuorossa on blogi Metsäntutkijat Ilmastomuutoksella on luonnolliset syyt. Näin metsäntutkijat kertoivat Rovaniemellä joskus 2010 seminaarissa ja metsäntutkijat pitivät utopiana nyt sitä että tässä on ilmasto lämpiämässä ja he ajattelivat puiden vuosilustoja. Kait näin jotain sinne päin muistaakseni

Ihmisellä on kyllä tieto miten saadaan hiiltä co2 poiskin ilmasta, näitä keinoja on olemassa

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Aikoihin on eletty, kun joutuu kehumaan kepulaista ministeriä. Mutta näkyy olevan kansallinen etukin ympäristöministerillä mielessä, että pakko antaa tunnustusta.

Sehän riippuu vielä siitä, mitä siitä hakatusta puusta valmistetaan, miten kauan se puuhun sitoutunut hiili on poissa ilmakehästä. Jos tehdään hirsirakennuksia, niin hyvinkin voi olla pitempään kuin luonnontilaisena lahotessaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olen ollut helpottunut Kimmo Tiilikaisen valinnan jälkeen, toistamiseen on alan mies ympäristöministerinä.

Siitä hiilidioksidin vaikutuksesta maapallon lämmittäjänä voidaan jo olla eri mieltä, hiilidioksidin säteilypakotetta on ehkä liioiteltu, joka tapauksessa käytäntö ja teoria eivät oikein kohtaa.

Mutta maa- ja metsätieteelliset opinnot käytännön kokemuksen lisäksi helpottavat hiilenkierron ymmärtämistä, siis ei vain teoriassa vaan myös käytännössä.

Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes totesi Suomessa harjoitetun metsänhoidon seurauksena olevan vain vähän metsätuhoja. Myös metsäpalojen osuus on alhaisella tasolla Suomessa. Nämä pitäisi ottaa huomioon hiilenkierrossa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

EU:n päätös raju pettymys Suomelle: ”Moni kuvitteli puolustavansa ympäristöä, mutta tulikin vahingossa puolustaneeksi pitäytymistä fossiilitaloudessa”

Miten siinä noin kävi?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Se on todettava, että Tiilikainen tietää, mistä kirjoittaa. Olennaista on juuri tuo, että lisääntyvät hakkuut yhdessä hyvän metsänhoidon ja puunjalostuksen kanssa lisäävät puustoa. Kasvavat metsät sitovat hiiltä enemmän kuin sitä vapautuu. Tiilikainen pahoitteleekin sitä, että "Liian moni jäsenmaa kuitenkin ajattelee yhä metsiä passiivisena vakiona ja vastusti Suomen tavoitetta antaa enemmän tilaa kasvavalle ja kestävälle biotaloudelle."

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Blogisti ei välttämättä näe metsää puilta. Metsässä on paljon muutakin hiiltä sitovaa elävää tai eloperäistä ainesta kuin siellä kasvavat puut. Ensinnäkin maaperässä elää valtavat määrät erilaista sienirihmastoa ja muuta kariketta lahottavaa eliöstöä. Sienirihmastot elävät symbioosissa puiden kanssa ja saavat niiltä juurien kautta osan aineenvaihdunnastaan ja toisaalta luovuttavat puille oman osansa ikään kuin vaihtokauppana. Metsässä kariketta ja kuollutta puuta lahottava eliöstö on itsessään merkityksellinen ja se muodostaa koko ajan uutta orgaanista maakerrosta, johon hiiltä sitoutuu.
Sitten on pohjakerros sammalineen ja jäkälineen. Tämä lisäksi on yleensä varvuston muodostama kenttäkerros. Näiden em. yhteinen kapasiteetti sitoa hiiltä on käsittelemättömässä metsässä hyvin suuri, minkä voi nähdä aivan paljaalla silmällä tai tonkimalla hieman maata. Puut ovat siis vain osa hiilensidonnan tarinaa.
Kosteiden suomaiden kuivatuksella on lisätty kasvavan puuston osuutta, mutta samalla on lisätty rahkasammaleisiin sitoutuneen hiilen vapautumista ilmakehään, kun turvemaa kuivuu ja muuttuu turvekankaaksi.

Siksi maaperän ja muun eliöstön kuin puuston osuus olisi syytä tutkia tarkemmin ennen kuin voi olla varma näistä hiilipäästöasioista.

Itse en kuitenkaan ole hiiliuskovainen, vaan pidän biodiversiteettiin liittyviä näkökohtia huomattavasti painavimpina, mutta siihen perustuvaa suojelua ei tulla koskaan toteuttamaan, koska biodiversiteettiä ei voi muuttaa rahaksi.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii eli Jounilla hyvä kirjoitus, hiiltä sitoo muutkin kuin puut. Mutta me käsitämme luonnon länsimaisen kulttuurin mukaan ja sitten voi olla sillai, että toiset kulttuurit taas käsittävät luonnon eri tavalla kuten kirja Haila- Levins kertoo kirjassa Ekologian Ulottuvuudet

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mitä se EU:lle kuuluu miten Suomi metsiään hoitaa?

Käyttäjän TatuHuuskonen kuva
Tatu Huuskonen

Kirjoittelin omaan blogiini ilmastopolitiikkaa, ilmastopörssiä ja hiilinieluperiaatetta kritisoivan kirjoituksen. Sama aihe, mutta eri näkökulma. Koulutetuksi mieheksi Tiilikainen on kyllä pahasti alakynnessä mitä tulee faktojen tarkistukseen.

Laskennalinen hiilinielu lasketaan maksimaalisen hiilinielupotentiaalin mukaan. Todellinen hiilinielu on noin puolet tästä koska metsän täytyy myös kasvaa ja tämän aikana hiili on - missä muuallakaan kuin - ilmakehässä. Tämä on yksi monista ilmastohumpuukin epäkohdista.

Kimmo, tee itsellesi palvelus ja katso blogissani viittama MOT:n dokumentti Jääkausihälytys. Tarvitsemme sinun kaltaisia poliitikkoja puolustamaan totuutta ja järkeä, emme propagandaa ja valhetta.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii mutta hiili co2 kiertää Eli siis metsä kasvaa ja sitten on ilmassa hiiltä, no tietenkin se hiili ilmaan on tullut jostain lähteestä vaikka metsä samanaikaisesti kasvaakin, nyt hiiltä on ilmassa 407ppm tutkijan kertomuksen mukaan ja pitää muista että hiilta co2 on ollut ilmassa koko pallon historian ajan jotain 9000---180ppm Juhan Lunkan kirjan Maapallon Ilmastohistorian kirjan mukaan. Hiiltä tulee ja samanaikaisesti kerääjät keräävät sitä ilmasta eikä sitä yksi metsä kerää ja jos hiiltä co2 ei tulisikaan ilmaan, niin mistä se metsä sitten ottaa hiilen co2 eli tässä on se kierto olemassa eli toiset kerää yhtäaikaa ja yhtäaikaa toisen luvuttuvat hiiltä. Pitää muistaa että meretkin luvuttavat hiiltä ja toiset kasvitkin kuin vain puut metsässä ja eläimetkin. Professori Ilkka Hankin mukaan eniten hiiltä ilmaan pukkaavat eläimet ja hajottajat kirjan Ekologia mukaan, ei siis fossiiliset polttoaineet eivät tuotakaan eniten ilmaan hiiltä heh heh

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tiilikaisen kirjoitus on yleisellä tasolla hyvä, mutta siitä puuttuu viimeiset vaiheet Suomen metsien kohtalosta. Minä ja moni muu on luullut, että Suomi sai torjuntavoiton EU-parlamentin ns. lulucf-esityksessä ja saisimme lisätä metsiemme hakkuita, koska metsämme kasvavat lisähakkuiden jälkeenkin edemmän kuin niitä hakataan.

Väärin uskoimme. Nyt on menossa imperiumin vastaisku. Kun imperiumi häviää yhden sodan, niin se aloittaa toisen sodan, jossa kalavelat maksetaan. Perustan seuraavat tietoni Talouselämä-lehden artikkeliin eiliseltä päivältä. Talouselämä näyttää uskaltavan puolustaa Suomen talouselämän etuja.

Lulucf-esityksen rinnalla on menossa uusiutuvan energian direktiivin (RED II) valmistelu. Esitysluonnoksen asiasta on tehnyt parlamentin ympäristövaliokunnan raportoija, joka on hollantilainen vihreä meppi Bas Eichout. MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Peltola näkee tämän direktiivin uhkana Suomen maa- ja metsätaloudelle: ”RED II – luonnoksen mukaan turvemetsien puut ja turvemaat luokiteltaisiin uusiutumattomiksi energialähteiksi. Ehdotuksen mukaan pitäisi rajoittaa pieniläpimittaisen runkopuun, kantojen ja mäntyöljyn energiakäyttöä”.

Turvemetsillä tarkoitetaan ojitetuille soille istutettuja metsiä. Kun Suomen metsien kokonaispinta-ala on 20 miljoonaa hehtaaria, niin turvemetsien pinta-ala on tästä noin 33 % eli 6-7 miljoonaa hehtaaria. Tapiosta on arvioitu, että turvemetsien puunkorjuu voitaisiin lisätä arvoon 11-17 miljoonaa kuutiometriä, jota voi verrata Suomen kokonaishakkuiden nykytasoon 66 miljoonaa kuutiometriä.

Luonnonvarakeskus arvioi, että turvemetsien hakkuumahdollisuudet nousevat n. 20 prosenttiin kokonaishakkuista. Metsien kasvatusta tuntevat tietävät, että tukkipuuta ei voi kasvattaa ilman harvennusta ja nyt RED II -luonnos tyrmää tämän mahdollisuuden. RED II:sta paistaa läpi vihreiden ideologinen näkemys, että metsää ei saa hakata, sitä saa vain halata. RED II toteutuessaan torppaa siis aika lailla täysin Suomen toiveet metsien lisähakkuista, vaikka metsämäärämme kasvaa koko ajan.

Suomen metsien hiilivaranto on 700 miljoona tonnia hiilidioksidia, mutta metsien maaperässä on hiiltä 1300 miljoonaa tonnia hiilidioksidia pysyvässä hiilinielussa. Erään tutkimuksen mukaan (Nerg, 2009) optimaalinen hiilensidonta saavutetaan suomalaisessa metsässä noin 120 vuoden kiertoajalla. Metsänomistajan nettotulot maksimoituivat kuusikoissa 60 vuoden ja männiköissä 90 vuoden kiertoajalla. Hyvin hoidettu talousmetsä on lähellä maksimaalista hiilensidontaa.

Boreaaliset metsät eli pohjoisen pallonpuoliskon havumetsät ovat parhaita hiilensitojia maaperän humuskerrokseen verrattuna mihin tahansa metsä- tai kasvillisuustyyppiin. Kun suo ojitetaan ja siinä rupeaa kasvamaan metsä, niin se sitoo maaperään enemmän hiiltä kuin suokasvusto. Tässä mielessä RED II -esitykseltä puuttuu tieteellinen pohja ihan tyystin.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Miksi Suomen aina on oltava paavillisempi kuin paavi itse?
Jos oikein olen ymmärtänyt, niin useimmat EU-maat eivät millilleen EU-määräyksiä aina noudata.
Olisiko tässä asia, jossa Suomessa toimittaisiin niinkuin Suomelle on hyväksi? Vaikka Suomi kokonaan pimennettäisiin, niin kokonaisuuteen sillä ei olisi mitään merkitystä.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Kimmo Tiilikainen äänestitkö kokouksessa tyhjää? Jos äänestit niin miksi?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"pidemmällä aikavälillä vain metsien aktiivinen käyttö varmistaa niiden hiilinielun kasvattamisen"

Kepulaisten bioenergiasumutuksessa nielut ja varastot menevät iloisesti sekaisin. Tillikaisen argumentit ovat samoja, joilla myös turpeen energiakäyttöä viherpestään.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Minulla on vanhaa puuta talossa. Sen paino on tuplat nykyiseen kaupan kakkosneloseen verrattuna. Ei nykyinen metsätalous sitoo jo sen puolesta puolet vähemmän hiilidioksidia, kun kasvatetaan tehokasvatettua styroksia, jota lujuusluokitelluksi pahviksikin voi sanoa.

Mihinköhän ne Suomen metsät kasvavat, kun aukkoja on kokoajan eenmmän?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Tiäkkönä Joni. Ei maapallon hiilitase muutu ihmisen tekosista minnekään. Se on ja pysyy niinku.....

Jos kaikki hiili tuprutellaan lyhyessä ajassa taivaalle, niin tulee ihmispololle hengityvaikeuksia. Vähän, kuin kalalle kuivalla maalla. Happeakin olis, mutta kun ei taho löytyä.

Jottei nuin kävisi, pelastus löytyy kahta tietä. Ihminen lakkaa ylikuluttamasta, tai ihmispopulaatio supistuu omilla toimilla, tai sitten luonto hoitaa.

Valitse siitä. kaikki muu on harhaa ja selkeän päättymän tuuppimista pikkasen ettäämmälle.

Käyttäjän AriKananen kuva
Ari Kananen

Eikun vaan nyt käymään sitä poliittistapääomaa jota ollaan kuulemma haalittu, kun ollaan peppu pystyssä oltu Brysseliin päin.

Mikko Toivonen

Rikkolalta erittäin hyvä havainto ja vain osa totuudesta mitä valtio ja sen etuja kähmivät edustajat kaikin keinoin kiertävät ja manipuloivat.

Aina nimittäin voidaan kysyä että kun metsästä otetaan vaikkapa 50 vuotta kasvanutta puuta hakkeeksi täysrekallinen ja poltetaan se isossa kaupallisessa laitoksessa energiaksi minuutissa tai kymmenessä niin mihin se 50 vuotta sidottu hiili joutuikaan ja milloin se on taas 50 vuotiaan vastaavana metsänä takaisin hiiltä sitomassa?

Matematiikka on ilmasto ja luontohaitan osalta erittäin selkeää mutta ilmasto ja hyväksikäyttäjätaiteilijat käyttävät ihan omaa matematiikkaansa kuten taimen kasvunopeutta ja soveltavat sitä sitten täyskasvuiseen metsään ja valehtelevat suurelle yleisölle silmänkään rävähtämättä

Tämä valhe pitäisi uusiutuvasta poistaa ja alkaa elämään totuudessa ja säätää asioita sen mukaan eikä jatkuvan valheen ja aivopesun mukaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Metsää ei voi tarkastella yksittäisen puun kannalta. Keskimäärin 120-vuotiaana metsästä tulee ikimetsä, joka ei enää sido hiiltä. Hyvin kasvatettu talousmetsä tuottaa puuta ja sitoo hiiltä maaperään koko ajan. Pitää verrata keskenään ikimetsää ja talousmetsää. Talousmetsässä on koko ajan puuntuottoa. Suomen metsien kasvu on luokkaa 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja sitä hakataan nyt vain 66 miljoonaa kuutiometriä. Metsien sitoma hiilimäärä kasvaa koko ajan.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Sitovat vanhat metsät hiiltä mutta ne päästävät myös ja yleensä tässä ilmastointtäjien jutuissa puuttuu se , miten määritetään luonto. Mikä on todellinen lunto? Haila -- Levins kirjassa Ekoogian Ulottuvuudet juuri kysyy sitä mikä on todellinen luonto. Eli länsimainen kulttuuri määrittä luonnon omalla tavalla, mutta jokin toinen kultuuri määrittä luonnon sitten eri tavalla. Meidän ajattelu perustuu kreikkalaisuuteen.Luonnoolla on oma sosiaalihistoria mutta yhteiskunnilla ei ole luonnonhistoriaa kirjan Hailan mukaan. Pitää muistaa että luonnossa on vakio tila ja sitten on häiriötilat ja luonnononnettomuustilat, katasrofit. Ja pitää muistaa että jossain kaukan voikin olla tulossa joku asteroidi maata kohti, mutta siihen voi mennä vaikka miljoona vuosi el siis luonnossa on jättihäriöt ja sitten suuret häiriöt ja keskisuuret ja pienet häiriöt . Näin luonto elää

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, ei kaikkien metsien tarvitse olla aktiivisessa käytössä.

Vanhan metsän hiilensidonta riippuu monesta tekijästä, puulajista yms., että vaikea on ottaa kantaa tuohon kuinka paljon "vanhat metsät sitovat hiiltä".

Metsä on arvokas ja puusto on vain osa metsää, vanhassa metsässä puuston voi vaan antaa olla, todennäköisesti puusto vanhetessaan luovuttaa hiiltä ilmakehään enemmän kuin sitoo. Mutta vanhassa metsässä tapahtuu uudistumista, jolloin tilanteet vaihtuvat omaan rauhalliseen tahtiin.

Oleellista on ymmärtää mitä täällä on tuotu esille Tiilikaisen ja Ollilan kirjoituksissa. Hoidettu metsä on hiilinielu. Ja täällä on myös esitetty, että puuta pitäisi käyttää rakentamiseen, jolloin hiili säilyy pitkään puutuotteissa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #28

Perustan lausumani tutkimustietoon. Suomalainen keskimääräinen metsä saavuttaa noin 120 vuoden keskimääräisessä iässä sellaisen vaiheen, että se sitoo ja luovuttaa yhtä paljon hiiltä eli on "hiilineutraali". Yksittäiset vanhat puut sitovat hiiltä siihen saakka, kunnes kuolevat ja sen jälkeen ne luovuttavat sitomansa hiilen melkein kokonaan ilmakehään takaisin. Vain 5 % jää pysyvästi maaperään. Kuolleiden puiden tilalle kasvaa uusia puita, jotka alkavat sitoa hiiltä. Lopputulos on, että n. 120-vuotias metsä sitoo ja luovuttaa keskimäärin yhtä paljon. Tutkittu tulos.

Pitää nähdä metsä puilta. Yksittäinen puu ei ole sama asia kuin metsä. Tästä blogistani löytyy hyvä kuva asiasta (Nerg, 2009):

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240036-...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kyllä jos puu on 200 vuotta vanha , se ei Ollila sido enää hiiltä co2 kuin vain 120 tonnia /ha, ja 100v puu sitoo hiiltä vielä sen 200 tonnia /ha, kaikki kasvit sitovat ja päästävät hiiltä luonnossa ja meretkin

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Kyllä 120 v metsän puu sitoo hiiltä sen jopa 200 tonnia /ha, ei se ole sillai miten Ollila yrittä väittää ja metsässä on myös pohja jossa on hiiltä myös . Jos Ollila hakkaa metsän jonka ikä on 60 v, ei se ole sitonut hiiltä yhtä paljon kuin jos metsä hakattaisiin silloin jos metsän ikä osi 120 v ja kun metsään tule ikää, se haloaa sitten ja kun puu lahoaa, ei kukaan ihminen sitä lahoamisen alkua edes näe kun se lahoaminen alkaa sydänpuusta. Tiedemies Matti Leisola on tutkinut sitä , miten sienet saavat aikaa lahoamisen jne.

Mikko Toivonen

Miksi pitää puhua 120 vuotiaista metsistä ja kertoa että ne eivät enää lisää hiilen sidontaa. kun me rationaalin ja vastuullisen metsän käytön ja hoidon kannattajat puhumme koko ajan 50-60 vuoden päätehakkuu kierrosta talousmetsissä.

Selvähän se on että kun puu on ihan valmiiksi kasvanut niin se lakkaa sitomasta lisää hiiltä. 50-60 vuotias puu mihin talousmetsä kierto pitäisi saada on kuitenkin vielä hyvässä hiilensidonta vauhdissa ja vasta saavuttamassa nopean kasvun huippua.

On vielä muistettava että tropiikin puu eli ns kovapuu sisältää hiiltä moninkertaisen määrän boreaaliseen puuhun verrattuna. Siksi sitä nimitetään kova puuksi. Siksi meilläkin pitäisi juuri puun laadun vuoksi jonkin verran havupuuta päästää kasvamaan noita 5-60 vuotta vanhemmiksi ja sitten huippu tuotteiksi puualalla käytettäväksi. Pieni osa puustosta riittäisi tällaiseen erikois tarpeeseen jossain 100 v vanhana korjattavaksi. Ylivoimainen valtaosa 5-60 vuotiaana perustarpeisiin.

Nuorempaa kuin 50 v. puuta voisi jonkinlaisena harvennuspuuna käyttää sellunkeittoon aina risusta alkaen kun risuja joudutaan talousmetsien hoidon vuoksi korjaamaan. Sellumiehet miettiköön miten saadaan risuhake jonkinlaiseen sekasellun keittoon vaikka yhdistettynä viljeltäviin kuitukasveihin kuten pellava ja hamppu mitkä runsaasti kasvaisivat täällä ja tuottaisivat huippu kuitua muiden tuotteiden lisäksi (öljyt)

PÅitää kuitenkin puhua samasta asiasta. Jos yksi kirjoittaa 5-60 vuotiaan puun käytöstä niin sitä ei voi mennä muuttamaan 120 vuotiaan puun käyttöön tai ominaisuuksiin

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no nyt on kyse vain siitä miten puut ja missä iässä ne sitovat hiiltä co2 eikä muusta. Kyllä minä sen tiedän että metsiä tietynvälien harvennetaan ja on päätehakkuu. Eli puu jos on 60 v vanha se sitoo hiiltä, mutta puu on ensin alkanut kasvamaan taimesta ja kunt taimi on kasvanut 20 v , se on sen aikana sitonut hiiltä saamani tiedon mukaan vain 15-20 tonnia /ha ja sitten kun se taimi kasvaa siitä edellen eli ylittää tuon 20 vuoden iän ja tulee sinne ikään 60 v nii tottakai se silloin on alkanut sitomaan hiiltä enemmän, mutta jos päätehakkuu oisi tuossa 120 v vanhassa metsässä niin silloin puu oisi sitonut enemmän hiiltä eli tuon 200 tonnia /ha eli jos puu on päätehakkuussa ikä 60 v ei se ole silloin sitonut yhtä paljon hiiltä kuin jos puu on 120 v vanha. Siis voidaan tarkastella missä iässä puut yleen sitovat hiiltä co2 ja kuinka paljon, eikä siinä ole mitään outoo. Metsät sitoo hiiltä ja pohja

Pitää muistaa että puun solukin jakaantuu sillai, että siihen menee 20 päivää eli vähän eri tavalla kuin ihmisen solunjakautuminen ja sekin on puissa jännää että myös kuolleilla soluilla on tehtävät puussa ja kuori eli kaarna on sama puussa kuin ihmisellä iho

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Suomen metsät eivät olekaan hiilinielu? Höpö höpö:

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239967-suome...

Hallituksen biopolitiikka jyrää tutkimukset:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2254...

"Veikko Hintsanen
20.3.2017 23:58

Mika Anttonen toimii liikennepoltto aineiden parissa. Hän tekee hienoa työtä, on onnistunut luomaan Nesteelle todellisen kilpailun. Ja se on tosi kova temppu Suomessa.

No nyt häntä ei voida enää saada pois jalustalta . Eikä ole tarvettakaan.

Mutta älkäämme unohtako että;

Hänen intressissään on myydä mahdollisimman paljon poltto aineita.

Hän puhuu bio asioista ja päästöjen vähentämiskeinoista tietoisesti ja kantavana näkökulmana on tietenkin
se miten voi omaa biopoltto ainetta myydä enemmän ja tulevaa businesta parantaa.

Muulle kaikelle vaihtoehtoisille malleille hänen on lyötävä selkeät silmälaput päähän

Kuten esimerkiksi, Anttonen ja Anttosen mukana koko media ei tahdo nähdä, että juuri liikennepolitiikassa ja liikenteen päästö asioissa Suomi on kaikkein omapäisin EU jäsenvaltion ja toimii sen osalla EU:ssa sovittujen liikenteen päästötavoitteiden ja niistä sovittuja toimintamalleja 100% vasten ; kasvattaa kuorma auto liikennettä kun kuorma auto liikennettä tulisi vähentää…..

Siksi että Lobbareilla kuten ST1:llä; Neste Oy.llä ja Metsäteollisuudella ,niillä kaikilla on tahtotila , että poltto aine myyntiä ei tahdota pienentää siirtämällä ja muuttamalla logistiikka EU:ssa sovitulla tavalla , vaan muuttaa poltto aineiden laatua . Josta seuraa että kasvatetaan ja hellitään kaikkea tukea ja maantieliikenteen ja liikenneverkkojen kehittämistä jossa kuorma auto liikenteen kaikenpuolinen kasvattaminen on tahtotila no 1 ja muista vaihtoehdoista ei puhuta.

Vai oletteko nähneet jotain artikkeleja viimeisen kymmenen vuoden aikana siitä miten maantieliikennettä siirretään arktiseen sisävesiliikenteeseen.

Ei vaikka

EU:ssa on sovittu jo vuonna 2011 että raskaan liikenteen osalta meidän tulee pyrkiä siirtämään
maantieliikennettä vesille ja raiteille: .

http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20...

Meillä ei ole edes otettu keskusteluun ja/tai laskentaan mitä tapahtuu kun päästöjä pienennetään sillä, että laitettaisiin meidän sisävedet yhdeksi verkostoksi ja se meri yhteyteen.
Laskelmieni mukaan sillä voidaan pienentää noin 1/3 maantieliikenteen tonnikm (10 -15 miljardia tonnikm vähentäminen on mahdollista) määriä, ja sillä tavoin poistaa yli kymmentuhatta kuorma autoa liikenteestä, kun keskipitkät ja pitkät kuljetusmatkat Vaasa Joensuun linjan Etelä puolella voidaan muuttaa maanteiden paikallisjakeluliikenteeseen sisävesiliikenteen avulla.

Samalla Helsingin satamaliikennettä siirtyisi vähintään 3 miljoonaa tonnia vuodessa sisämaahan sen sijaan että sitä kasvatetaan pelkkään Tallina ralliin jopa 8 miljoonaan tonniin /v = noin 200 000 rekka autollista ,mikäli Helsinki Tallina tunnelin volyymilaskelmiin on uskominen.

Vai onko myös Helsinki Tallina suunnitelmien takia toimittava tietoisesti EU liikennestrategia tavoitteiden vastaisesti ja lisätä tietoisesti raskasta maantieliikennettä sen sijaan että tekisimme toimenpiteitä joilla päästäisiin kestävän kehityksen mukaiseen liikenneverkkoon ja kansainvälisesti kilpailukykyiseen Logistiikkaan myös EU Suomessa"

#47 / https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/172477-st1-miljar...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Hyttiselle kait sitte voiskin sopia se, että logistiikka muutetaan ja miten sitten yritykse kulut. Jos siis oisikin Suomessa kute aikaisemmin oli, että oli pieniä maatiloja hirmunen määrä ja pikkumeijereitä siellä sun täällä, niin sitten kait ne ei tuottaneet kovin kuljetukset päästöjä vai. Eli Suomen pitäisi palata maataloudessakin pikkusiin tiloihin ja silla se maaseutu oikeesti tyllistyisi kun kerran mainos sanoo,että maaseutua ei voi tuoda ja vielä tai sitten kaupat perustaisivat omat tehtaat kaupan viereen ja sillai ei sitten tarvitse logistiikkaa vai Miten sitten ajattelu, että paljonn tuotanto, niin hinta sitten laskee sopisi vai?Miksi pitää esim lampaanlihaa tuoda Uudesta Seelanista kun kerran me osamme hoitaa lampaita. Meillähän on kotimaisia omenoita ja onko niissä torjunta-aineita vai? Onko sitten tässä ongelma se, että on pakko sitten käydä jotain kauppaa ulkomaiden kanssa että kassaan tulee sitten rahaa vai tai miten sitte saadaan kassaan rahaa jos ei käytäisikään ulkomaankauppaa ja entä jos jokainen valtio pyrkisi omavaraisuuteen vai ? Vaikuttaa siltä että ajattelu pitäisi muuttaa siihen miten tuotamme jotain ja missä. Kauppaa voisikin käydä tietojen avulla kait sitten ja niillä tuotteilla joita välttämättä toiset maat tarvitsevat vai miten Hyttinen tekee tuotteet siten että ympäristöä ei rasiteta ja työtä riittää ja toimeentuloa kansakunnalle. Voisiko katsoa miten Luojan luonto jatkuvasti luomisessaan tekee tuotannon kun toiminnassa on raatokärpäset jotka syövät jätteetkin vai ?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onhan metsillä sentään muutakin merkitystä kuin ilmastollisia vaikutuksia. Ennen kaikkea pitäisi ottaa huomioon, että metsät ovat asuinpaikka lukemattomille muillekin eliölajeille kuin kaadetuille puille. Avohakkuut tappavat lajeja sukuppuuttonkin asti. Ihmisen vastuulla on huolehtia puolustuskyvyttämien muiden eläinlajien oikeuksista. Ja vaalia myös kasvien ja sienten elinoloja.
Tänä vuonna olen lukenut satakunta kertomusta siitä järkytyksestä ja surusta mitä entisten marja- ja sienimetsien yllättävä katoaminen ihmisille ovat aiheuttaaneet.
Jotkut ovat kertoneet ostaneensa rantapalstan nimenomaan ympäröivien laajojen metsäaluiden takia ja sitten kun mökki on rakenettu kaikki metsät pienen mökkipalstan ympäriltä ovatkin yllättäen hävinneet. Minusta on suoranaista petkutusta, ellei rantapalstoja myyvät metsäyhtiöt ilmoita hakkuhankeistaan ostajalle.
Avohakkuut pitäisi sallia vain erikoisluvalla. Vanhat monimuotoiset metsät ovat kansallisaarre joita olisi vaalittava. Niiden arvo on mittaamaton. Puuaineksen rahallinen arvo on vähäisempi kuin todelliset arvot.

Käyttäjän PauliVartiainen kuva
Pauli Vartiainen

Totta, metsä on monimuotoinen, on ollut ja tulee olemaan, metsällä on fyysinen, henkinen , taloudellinen ja suojaava merkitys.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ei ole mitään mittaria jonkun puun kyljessä metsässä, josta katsotaan mikä se hiilinielun arvo milloinkin on. Kyse on joidenkin tutkijoiden kehittämästä estimaatista. Siihen sisältyy myös epävarmuuksia joita aiomme tietyllä porukalla ruotia.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No puun biomassasta on puolet hiiltä

Käyttäjän PauliVartiainen kuva
Pauli Vartiainen

EM kommentit erittäin kantaa ottavia, hieman ylilämmenneitäkin joukossa ja siksi ehkä unohtuu akuutti, että EU wiisaat rajoittaa Suomen metsien hyväällä hoidolla saamaa hiilen sitomisen kapasiteettia, samalla on paljastunut se erityisen ikävä asia, ettei EU ympäristöwiisaat ymmärrä tai eivät kuuntele mikä on Suomen sanoma ko kysymykseen eli Suomen metsien hiilensidonta-kykyyn, joka on huippuluokkaa johtuen juurikin Suomalaisen metsänhoidon osaamisesta kasvattaa ja hakata metsää jatkuvan kestävyys periaatteen mukaan, em on todistettu jo viimeiset 50 vuotta, metsiämme hakataan markkinaehtoisesti, mutta ylijäämää metsän kasvussa syntyy kokoajan, em todistaa, että hoito ja hakkuut on oikein mitoitettu, mutta kun keskisen euroopan teollisuus päästää saastetta ilmastoon, on heränyt EU,sa ajatus, että Suomen metsien hakkuita pitää vähentää jotta hiilen sitomisen kyky lisääntyy, tässä on se kulminaatio ja ajatusvirhe, jota esm Tiilikainen yrittää EU herroille takoa päähän, että kasvatusksellinen hakkuu lisää metsän kasvua ja siten hiilen sitomisen kykyä, eu mentaalilla, hakkuiden supistamisella, metsät keloutuu ja hiilen sitomisen kyky vähenee.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

50-luvulla heitimme Helsingissä halkoja uuneihin, tänään kaukolämpö hiilivoimalla vihreästi lämmittää. Muuttunut ei ole mikään. No, ennen ei vihreät joukolla lennelleet ilmastokokouksiin ympäri tellustamme.

Muuten. Ihminen säädettävissä olevine pieruineen luulee olevansa mahtavampi kuin jatkuvasti purkautuvat tulivuoret ja auringon vaihtelevat toiminnot.

Toimituksen poiminnat